Onko siinä juotosvika kun se seisonu se tv yläkerrassa ja juotosksisa voi olla vikoja.
Nyrkillä käynnistyy kun painaa virtakytkintä power kyntintä tarpeeksi kauan ja paukuttelee niin se alkaa toimmaan aina.
Nyrkillä käynnistyy kun painaa virtakytkintä power kyntintä tarpeeksi kauan ja paukuttelee niin se alkaa toimmaan aina.
Vastaukset 15
Vanhimmat
joskus ei paukuttelu auta niin pitää märällä sukalla pyyhkiä ja kuivata niin käynnistyy kun apuaineita.
Todennäköisesti juovapäätteen pulssimuotoinen paluukonkka on irronnut. Esim. kolmetonnisessa käy noin ja juovakivikin leikkaa kiinni, kun konkka aikansa pätkii.
"juovapäätteen pulssimuotoinen paluukonkka on irronnut".
Minkälainen on pulssimuotoinen paluukonkka? Ja onko myös pulssimuotoisia menokonkkia tai peräti pulssimuotoisia meno-paluukonkkia?
Vähänkin tekniikkaan taipuvainen ymmärtää, että juovapaluupulssikonkka on vaakapoikkeutuskelan kanssa sarjassa, vaikka piirilevyllä sijaitseekin.
aikannaa päätin jotta kaik lux loppuiset jäävät kauppaan
paskaa saa ilmankin..
Philips:ssä ole lux loppua!
No nehän vasta paskoja olikin, ainakin viimeiset värivikaiset laajakuvaputket ja prosessorivikaiset sontakasat.
Entäs, jos lux onkin alussa? Kai se siinä sentään voi olla?
Juotoksia saa korjata oikein urakalla, mutta ensin vois kokeilla jokaisen korttin irroittamista liittimestä ja takaisin. Ton tekee jokaiselle liitimelle ja kortille pari kolmekertaa vois auttaa ensiapuna. Siellä on muuten sitten sen verran juhlallisia jännitteitä ettei kortteihin kannata tarrata miten sattuu.
Siis tuo korttirakenne alkaa olla taaksejäänyttä elämää. Vielä v. 1974 oli kortteja esim. Salora Viptronicissa ja pari vuotta myöhemmin Scancolorissa. Samoin K-, L-, M-ja N-koneissa astetta myöhemmin. Viimeisissä putkitelkuissa kortit oli jo integroitu emolevyyn tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Teksti-tv voi periaatteessa olla kortilla, jos ei se ollut vakiovaruste, vaan pelkkä optio.
Tosin taulu-tv:tkin muodostuvat useasta piirilevystä, mutta niiden kohdalla puhutaan moduleista erotuksena korteille.
Finlux ja Philips/ Dux menetti aikoinaan maineensa, kun alkoivat käyttää korttiliittimiin nojaavissa kosketuspinnoissa tinattua pintaa kullatun pinnan sijasta. Kyllä niitä kontaktivikoja sitten olikin.
Samaan sortui paljon myöhemmin kovalevyvalmistaja Maxtor. Eli kovalevyn elektroniikkakortin kontaktipinnat, jotka nojasivat liitinnastoihin, oli tinattu kultauksen asemasta. Maxtorille tämä tais olla niin kallis paukku, että lopulta toinen kovalevyvalmistaja osti Maxtorin.
Myös Luxor Coloramassa oli tinattuja kosketuspintoja kortinkannoissa, kuten ensimmäisissä Finlux Colibreissakin. Aina niihin sai räkiä lisää tinaa, kun kosketusjousi painoi terävän pistemäisen kosketuskohdan pertinaksin sisään klommolle padin keskeltä ja väritkin häipyivät. Joskus piti koko kortin kanta vielä varmistaa ulkopuolisilla rinnan juotetuilla johtimenpätkillä. Philipsillä oli ongelmakohtana esim. vertikaalipäätekortin käyttöjännitenastat, joissa virtaa kulki pari ampeeria ja padit kuumenivat sekä muovit sulivat liittimen kosketusjousien ympäriltä. Paska juttu ja ulkopuolisella johdolla sekin piti paikata.
Elektrolyytti kondensaattorit kuivaa, jos laite pitkään seisomassa.
Todennäköisesti. jos lähtee hakkaamalla käyntiin niin huono kosketus korttiliittimessä tai kylmäjuotos tehopuolella.
Olisi silti paikallaan tietää tuon Finluxin tyyppinumero, kun niitä on kymmeniä erilaisia eikä kaikissa ole kortteja ensinkään. Myös pitäisi tietää, onko se toosa sentään valmiustilassa jatkuvasti ja käynnistyy sitten, kun juovapäätteen katkos sattuu tärinästä yhdistämään. Koska lähdetiedot ovat niin puutteelliset, kaikki menee arpomiseksi ja osuminen on yhtä vaikeaa kuin saada kenosta 10 oikein. Tuo virtakytkinhän on todennäköisesti kiinni shassiksessa ja koko levy liikkuu, kun painiketta pompotellaan kovakouraisesti.