Eli meillä on ollut nyt hetken aikaa sakemanni uros pentu, joka on hirveän kiintynyt muhun. Se on kyllä ihan mukavaa että on leimautunut, mutta kun se ei anna mun liikkua metriä kauemmaksi vaan haluaa nukku mun sylissä tai niin lähellä kuin mahdollista. Hirvittää et jos siitä tulee isompanakin täysin sylivauva!? Siitä oli alunperinkin tarkoitus tulla mun koira, mut ei meidän vanhempi narttu ollu pentuna ollenkaan tuollanen mahdoton. Kyllähän ne pennut on ihan erilaisia, mut jos jollakin on kokemuksia että oma (nyt jo isompi) koira olis pentuna ollu samanlainen huutaja, niin olis kiva tietää minkälainen koira on nykyisin? Selviääkö hetkeäkään huutamatta yksin kotona? Miten ylipäänsä suhtautuu omistajan ulos menoon tai vieraisiin? Onko arka...?
En tiä miten me saadaan se sopeutumaan yksin oloon kotona, kun se huutaa jo kun meen vain vessaan. Isomman koiran kanssa sitä ei voi jättää kahden, koska narttu ei oikein osaa leikkiä ja olla nätisti vaan menee niin reilulla vauhdilla, että pentu lentää nurin. Eli poika jää sisälle, mutta tyttö menee häkkiin ulos(asutaan omakotitalossa). Ei se joudu kauaa olemaan yksin, korkeintaan kolme tuntia kerralla, koska mä meen kouluun ja mies käy töiden välissä kattomassa.
Muuten se kyllä on tosi upea pentu, ruoka maistuu äärettömän hyvin ja leikkiäkin pitää. Se on kolmessa päivässä oppinut pissaamaan vain ja ainoastaan eteiseen, ei muihin huoneisiin! = ) ja yhtenä yönä ei ollu käyny ollenkaan.
Mutta kertokaa hyviä vinkkejä/kokemuksianne. Haluan että joku vakuuttaa et siitä tulee vielä hyvä koira..Ei mikään sylikakara, eikä mikään arkajalka. Suojelua olis ainakin tarkoitus kokeilla, mut saa nähdä onko siitä siihen.
En tiä miten me saadaan se sopeutumaan yksin oloon kotona, kun se huutaa jo kun meen vain vessaan. Isomman koiran kanssa sitä ei voi jättää kahden, koska narttu ei oikein osaa leikkiä ja olla nätisti vaan menee niin reilulla vauhdilla, että pentu lentää nurin. Eli poika jää sisälle, mutta tyttö menee häkkiin ulos(asutaan omakotitalossa). Ei se joudu kauaa olemaan yksin, korkeintaan kolme tuntia kerralla, koska mä meen kouluun ja mies käy töiden välissä kattomassa.
Muuten se kyllä on tosi upea pentu, ruoka maistuu äärettömän hyvin ja leikkiäkin pitää. Se on kolmessa päivässä oppinut pissaamaan vain ja ainoastaan eteiseen, ei muihin huoneisiin! = ) ja yhtenä yönä ei ollu käyny ollenkaan.
Mutta kertokaa hyviä vinkkejä/kokemuksianne. Haluan että joku vakuuttaa et siitä tulee vielä hyvä koira..Ei mikään sylikakara, eikä mikään arkajalka. Suojelua olis ainakin tarkoitus kokeilla, mut saa nähdä onko siitä siihen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
itselläni on kanssa nyt 13 viikkoinen uros pentu,oma kasvatti.
pentusi kaipaa vaan turvaa,kyllä se siitä.totuta pentu kaikkiin mahdollisiin asioihin,ääniin ja muuhun ja luottamaan sinuun joka tilanteessa.pentu itsenäistyy kun kasvaa isommaksi.meilläkin kakara huutaa jos ei pääse syliin tai nukkumaan viereen tai mitä millonkin,annan sen huutaa,sitten se rauhoittuu kun huomaa ettei huutaminen auta.
oma pentuni oli alussa myös mukana vessassakin,nyt on jo oppinut että kyllä se mamma sieltä pois tulee vaikka katoaakin näkyvistä hetkeksi.
koirastasi tulee varmasti ihan hyvä koira,ymmärrä vain sitä,se on vasta lapsi!ja kaikki on uutta ja jännittävää. menkää ihmeessä pentukoulutukseen kun rokotukset on kunnossa,se on hyvää sosiaalistumus ja rohkaisemis koulutusta! onnea ipanan kanssa.