Nopeusvalvonta poliisilta kunnille

Mitä mieltä olette Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen halusta saada nopeusvalvonta ja sakkojenperintä kaupungin vastuulle?

Hän perustelee tarvetta ainakin sakkotulojen kertymisellä.

Nykyään nopeusvalvonnan ja sakotuksen hoitaa poliisi, mutta miksi se pitäisi olla kaupungilla? Voisihan valtio halutessaan ohjata kuntarajojen sisältä kertyneet tulot kunnalle. Halutessaan valtio voisi tehdä yhteistyötä kuntien kanssa ja ottaa vastaan kuntien ehdotuksia sakotuspaikoista. Miksi sellaista lakimuutosta on vaikea saada läpi?

Mistä syistä kunnat haluavat oikeuden mm. sakotuspaikkojen valintaan, oikeuden valvontakamerakuvien purkuun ja sakkojen lähettämiseen… Millä teknisillä ja juridisilla keinoilla kunnallisen organisaation eri osapuolet voidaan eristää toisistaan siten ettei tietoja pääse vuotamaan osapuolten kesken? Nykyään tietoja käsittelee vain yksi osapuoli ja organisaatio eli poliisi.

Esim. Kuinka suurena uhkana, haittana tai etuna pidätte sitä mahdollisuutta, että pienessä tai suuressa kunnassa oma työntekijä, vuokratyöntekijä tai ulkoistettua IT/teknistä -laiterajapintaa hoitava työntekijä, joka ei ole poliisi tai hoida poliisin virkaa, pääsee käsiksi valvontakameroiden kuviin, tietoihin sakoista tai niiden määristä? Sitovatko virkamiehiä koskevat määräykset myös vuokratyöntekijöitä?

Entä miltä asia vaikuttaa työllisyyden tai tulojen näkökulmasta? Sakkotulot voinee nähdä poliisin menojen vastikkeina. Jos sakotuspaikkoja ei ole riittävästi, voisihan niitä lisätä ja samalla kasvattaa poliisien määrää ja resursseja. Miksi resurssivirran tulisi kulkea kuntaorganisaation kautta? Kuntien nykyinen linjahan on palvelujen kilpailutus, kaupallistaminen ja ulkoistaminen.
10141
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

jussi pajunen kuuluu perä-einarien patukkakerhoon

Äänestä

Jostain maalta, vai ?
Olet joku maalaisjuntti, joka et Stadin asioista tiedä mitään. Helsingin liikennepoliisi on käyttänyt jo kolmisen vuotta sivareita purkassa valvontakameroiden ja liikkuvien kuvautojen ylinopeuskuvia ym. Eli, tällöin he saavat tietoonsa kaiken sen, mistä sinä nyt iniset.
Poliisi vain allekirjoittaa auton omistajalle/haltijalle lähetettävät rikesakkomääräykset.
Jos sivarit saavat näin salaista työtä tehdä, niin miksi ei kunnalliset virkamiehetkin ????

Äänestä
  • sorry !
    Näppivirhe, ---purkamassa !

    Äänestä

  • pol.palvoja, johtava kirjoitti:

    sorry !
    Näppivirhe, ---purkamassa !

    Kyllä, siis maalta, jos kaupungiksi luetaan vain Helsinki, tai jos kaupunkilaiseksi kelpaa vain syntyperäinen stadilainen. Vieläpä olen sivari, kortiton ja autoton. Juntin määritelmä pätee osittain kun perusteen lukee Hikipediasta: http://hiki.pedia.ws/wiki/Juntti. En nimittäin ole koskaan kannattanut Vanhasta.

    Kannattaa huomata, ettei Helsinki ole ainoa asiasta kiinnostunut kunta. Mietin vain, että onko tämä enemmänkin Kokoomuksen kannattama idea.

    Yritin kysyä, että miksi poliisi ja kunnat eivät voi tehdä yhteistyötä? Mikä on valtion ja kuntien ero? Jos asiaa perustellaan poliisien riittämättömillä resursseilla, miksei poliisin resursseja voi lisätä? Kunnan valvottavaksi tuleva nopeusvalvonta tarvitsisi varmasti lisäresursseja.

    Pitääkö valtion silloin lisätä kunnille tulevaa rahoitusta kattamaan mahdollisia tappioita, tai pitäisikö tässä siis vähentää Helsingin osuutta kansakuntamme rahoittamisessa? Miksi sama työ valtion tekemänä on melkein sosialismia, mutta kaupungin hallussa se muuttuukin yritystoiminnaksi?

    Kysymykseni on varmaan liian vaikea ei-junteille. Nykyinen kansainvälistynyt EU-suomalainenhan ei ole juntti, perussuomalainen eikä Vanhasen kannattaja vaan liberalisoitunut hegemonisti, jonka ei itse tarvitse hakea vastausta vaan se annetaan ulkopuolelta ja vieläpä asiantuntijalta, joka huolehtii myös kielioppi- ja asiavirheistä. Noh, ei mithään häthää... Kyllä ne sivarit mun puolesta saa purkaa kuvia.

    Äänestä

Se poliisin resurssien lisääminen on iso operaatio ja poliitikot voivat kohdentaa sen sitten minne haluavat, ei välttämätt kuntien tahdon mukaan. Valtion budjetin kautta voi mennä vuosia. Tämähän on perusongelma kaikissa valtion hankkeissa. Helsinki ja moni muukin kunta on vaatinut poliisilta lisäpanostusta liikennevalvontaan alueillaan, mutta kauheasti ei ole tapahtunut.

Jos kunta saisi tehdä valvontaa itse, se voi tehdä sen sellaisella aikataululla ja laajuudessa kun itse haluaa ja kykenee rahoittamaan.

Äänestä

Tuostapa tulee mukava eettinen ongelma, jos sakotus kunnille siirtyy. Poliisin sakkotulot kun menevät oikeusrekisterikeskukselle, ei ns. omaan pussiin. Tämä johtaa siihen, että kohta liikenteenvalvonta menee siihen, että mitään harkintaa ei käytetä, vaan aina sakkoa kouraan, kun mahdollista. Tajuaahan tämän, kyllä minäkin sakottaisin niin mann perkeleesti, jos vaan saisin siitä tuloja. Poliisilla on sentään kyky hieman harkita antaako sakon vai ei...

Kuntien liikenteenvalvonta keskittyisi varmaankin vain automaattiseen valvontaan, vai annetaanko kunnan virkamiehille kunta -merkinnällä varustettu hälytysajoneuvo? :D Joka tapauksessa aika paljon tulee tehdä lakimuutoksia tämän idean toteuttamiseksi.

Äänestä
  • Vähän faktaa ´sakotuksesta´
    Eivät kunnat hae oikeutta sakottaa ketään, koska sitä oikeutta ei ole poliisillakaan.
    Kunnat haikailevat oikeutta saada lähettää rikesakko rikkeeseen todetun ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle/haltijalle.
    Jos rike olisi sitä luokkaa, että siitä tulisi määrätä rangaistusmääräys, esim. ylinopeutta 21 km/h, tai enemmän, niin kunnat välittäisivät tiedon poliisille, jonka olisi selvitettävä rikkeen tehnyt kuljettaja, koska rangaistusmääräysmenettelyä ei voi soveltaa, kuten rikesakkoa. Siinähän rikesakko voidaan lähettää postitse, kujettajaa selvittämättä. Rangaistusvaatimus sensijaan on aina annettava rikkeen tehneelle.
    Koska Suomessa noudatetaan Montesquiu´n vallan kolmiajo-oppia, niin poliisi kirjoittaa sen perusteella rikkeen tehneelle rangaistusvaatimusilmoituksen, jota kansankielellä sakoksi kutsutaan, koska poliisilta puuttuu tuomiovalta. Rangaistusmääräysilmoitus muuttuu sakoksi vasta, jos syyttäjä, tai oikeus sen vahvistaa.
    Vallan kolmijako-opissa Suomi on kyllä vähän lipsunut. Rangaistusmääräyksen vahvistaa syyttäjä ja rikesakon poliisipiirin päällikkö. Tosin molemmat voi rikkeen tehnyt saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

    Äänestä

Rangaistusvaatimuksen kyllä vahvistaa syyttäjä, mutta rikesakkoa ei poliisipäällikkö vahvista, vaan käräjäoikeus...

Äänestä

Joo
Niinhän se oli, eli rikesakon vahvistaa rikesakkotuomari, ei poliisipäällikkö. Jos taas vastustaa rikesakkoa, niin siitä on tehtävä ilmoitus sen poliisipiirin kansliaan 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista, minkä alueella rike tapahtui, eli käytänössä poliisipäällikölle.
Hyvä, että korjasit.

Äänestä
  • Korjataan vielä
    No, nythän tökkii. Edellä mainittu 30 vrk:n vastustamisaika ja mihin siitä pitää ilmoittaa koskee niitä rikesakkoja, jotka poliisi lähettää postissa kuljettajaa selvittämättä rekisteriin merkitylle auton omistajalle/haltijalle.

    Niistä rikesakoista, jotka poliisi antaa rikkeen tehneelle käteen on vastustamisilmoitus tehtävä viikon kuluessa sen paikkakunnan alioikeuden kansaliaan, jonka alueella rikkomus on tehty.
    Sorry !!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Sakoton kirjoitti:

Mitä mieltä olette Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen halusta saada nopeusvalvonta ja sakkojenperintä kaupungin vastuulle?

Hän perustelee tarvetta ainakin sakkotulojen kertymisellä.

Nykyään nopeusvalvonnan ja sakotuksen hoitaa poliisi, mutta miksi se pitäisi olla kaupungilla? Voisihan valtio halutessaan ohjata kuntarajojen sisältä kertyneet tulot kunnalle. Halutessaan valtio voisi tehdä yhteistyötä kuntien kanssa ja ottaa vastaan kuntien ehdotuksia sakotuspaikoista. Miksi sellaista lakimuutosta on vaikea saada läpi?

Mistä syistä kunnat haluavat oikeuden mm. sakotuspaikkojen valintaan, oikeuden valvontakamerakuvien purkuun ja sakkojen lähettämiseen… Millä teknisillä ja juridisilla keinoilla kunnallisen organisaation eri osapuolet voidaan eristää toisistaan siten ettei tietoja pääse vuotamaan osapuolten kesken? Nykyään tietoja käsittelee vain yksi osapuoli ja organisaatio eli poliisi.

Esim. Kuinka suurena uhkana, haittana tai etuna pidätte sitä mahdollisuutta, että pienessä tai suuressa kunnassa oma työntekijä, vuokratyöntekijä tai ulkoistettua IT/teknistä -laiterajapintaa hoitava työntekijä, joka ei ole poliisi tai hoida poliisin virkaa, pääsee käsiksi valvontakameroiden kuviin, tietoihin sakoista tai niiden määristä? Sitovatko virkamiehiä koskevat määräykset myös vuokratyöntekijöitä?

Entä miltä asia vaikuttaa työllisyyden tai tulojen näkökulmasta? Sakkotulot voinee nähdä poliisin menojen vastikkeina. Jos sakotuspaikkoja ei ole riittävästi, voisihan niitä lisätä ja samalla kasvattaa poliisien määrää ja resursseja. Miksi resurssivirran tulisi kulkea kuntaorganisaation kautta? Kuntien nykyinen linjahan on palvelujen kilpailutus, kaupallistaminen ja ulkoistaminen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu