No eipä näytä "nuoruus" niin valoisalta kun lukee teidän juttujanne, vaikka sananlasku meneekin "nuoruus on elämän parasta aikaa".
Oikea ja rehellinen sananlasku olisi enemminkin: " Elämä on ihmisen parasta aikaa "
Omasta henkilökohtaisesta mielestäni nuoruus on ihmisen vaikeinta aikaa.
Parhaat ikävuodet elämässä on 30 - 60v.
Vanhuusiän 70 tuomat rapistumiset eivät varmastikaan innoita ketään.
Kyllä se elämän paras aika on se "kultainen keskiaika" joka sopivasti osuu juuri tuonne 30-60vuoden väliin.
Miettikääs oikeasti miksi?
30 kymppisenähän siis ei tietenkään olla vanhoja, vaan nuoria aikuisia miten sen nyt kukin haluaa ilmaista. Silloin on saatu ne asiat joita haviteltiin 15-20 vuotiaana. Ja tämä onni jatkuu niin pitkään, kunnes tulee rapistuminen ja tarkoitan ikävuosia 70-100... tosin joillakin ei 70 ikäkään tunnu missään, riippuu lähinnä terveydentilasta.
Mielestäni noina ikävuosina ihminen on onnellinen, kun hänellä on jotain mistä olla ylpeä, mitä on saavuttanut. Sen ei tarvitse olla maallista rikkautta, koska se vain on maallista. Se pitää olla jotain suurempaa.
Monilla se on jälkikasvua. Lapsia ja lastenlapsia.
Moni aina sanoo, että "älkää tehkö lapsia, tulette katumaan".
Saatatte katua sitä sitten vanhuksena, kun elämä alaa tuntua kiviseltä, kun EI OLE sitä jälkikasvua, ei siis ole juhlia, ei kevätkokouksia, ei synttäreitä, ei mitään sitä, minkä te nyt näette kun te olette sitä jälkikasvua.
On toki selvää, että jos ei ole kypsä tekemään jälkikasvua, niin jo sen tekeminenkin tuottaa vaikeuksia.
Mutta se kuuluu tähän elämään! Miksi me olemme täällä ja miksi me lisäännymme?
On hyvä miettiä asioita pitemmälle.
Se taas ei ole hyvä, että kaikki sukulaiset, kaikki läheiset häviävät ympäriltäsi kun vanhenet, eli sinun luonasi EI KÄY enää ketään!
kaikki on mennyt silloin.
Jos sinulla olisi sen sijaan jälkikasvua, niin HEISTÄ tulee niitä tärkeitä jotka sinua muistavat, yleensä näin on! He ajattelevat itsekin samoin tietyssä iässä ja perustavat perheen, jälkikasvua. Ja silloin sinä näet oman jälkikasvusi ja sinulla on lastenlapsia.
Yksinäisyys on se mikä tuhoaa vanhan ihmisen mielen.
Hävetkää te, jotka kehtaatte lapsianne estää tekemästä jälkikasvua. Sillä voi olla huonot seuraukset.
Oikea ja rehellinen sananlasku olisi enemminkin: " Elämä on ihmisen parasta aikaa "
Omasta henkilökohtaisesta mielestäni nuoruus on ihmisen vaikeinta aikaa.
Parhaat ikävuodet elämässä on 30 - 60v.
Vanhuusiän 70 tuomat rapistumiset eivät varmastikaan innoita ketään.
Kyllä se elämän paras aika on se "kultainen keskiaika" joka sopivasti osuu juuri tuonne 30-60vuoden väliin.
Miettikääs oikeasti miksi?
30 kymppisenähän siis ei tietenkään olla vanhoja, vaan nuoria aikuisia miten sen nyt kukin haluaa ilmaista. Silloin on saatu ne asiat joita haviteltiin 15-20 vuotiaana. Ja tämä onni jatkuu niin pitkään, kunnes tulee rapistuminen ja tarkoitan ikävuosia 70-100... tosin joillakin ei 70 ikäkään tunnu missään, riippuu lähinnä terveydentilasta.
Mielestäni noina ikävuosina ihminen on onnellinen, kun hänellä on jotain mistä olla ylpeä, mitä on saavuttanut. Sen ei tarvitse olla maallista rikkautta, koska se vain on maallista. Se pitää olla jotain suurempaa.
Monilla se on jälkikasvua. Lapsia ja lastenlapsia.
Moni aina sanoo, että "älkää tehkö lapsia, tulette katumaan".
Saatatte katua sitä sitten vanhuksena, kun elämä alaa tuntua kiviseltä, kun EI OLE sitä jälkikasvua, ei siis ole juhlia, ei kevätkokouksia, ei synttäreitä, ei mitään sitä, minkä te nyt näette kun te olette sitä jälkikasvua.
On toki selvää, että jos ei ole kypsä tekemään jälkikasvua, niin jo sen tekeminenkin tuottaa vaikeuksia.
Mutta se kuuluu tähän elämään! Miksi me olemme täällä ja miksi me lisäännymme?
On hyvä miettiä asioita pitemmälle.
Se taas ei ole hyvä, että kaikki sukulaiset, kaikki läheiset häviävät ympäriltäsi kun vanhenet, eli sinun luonasi EI KÄY enää ketään!
kaikki on mennyt silloin.
Jos sinulla olisi sen sijaan jälkikasvua, niin HEISTÄ tulee niitä tärkeitä jotka sinua muistavat, yleensä näin on! He ajattelevat itsekin samoin tietyssä iässä ja perustavat perheen, jälkikasvua. Ja silloin sinä näet oman jälkikasvusi ja sinulla on lastenlapsia.
Yksinäisyys on se mikä tuhoaa vanhan ihmisen mielen.
Hävetkää te, jotka kehtaatte lapsianne estää tekemästä jälkikasvua. Sillä voi olla huonot seuraukset.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se on hienoa että olet alkanu sen turhanpäiväsen nuoremmille uhoamisen siaan miettiin tommosia syvällisä.. Hyvä janne jatka samaan malliin
Välillä mietitään syvällisiä välillä uhotaan, sellainen luonne kun olen aina ollut. Tapanani ei ole muuttaa arvojani.