Siis onko täällä ketään joka yhtyy
mielipiteeseeni, että Raistlin on paras? En
oikeen tiedä miksi, mutta se vaan jotenkin on
niin loistava. Eikä se nyt niin paha ole vaikka
jotkut niin väittää. Musta se on tosi kiehtova
henkilö. Taidan olla ainut tätä mieltä. No, mä
aina tykkäänkin kirjoissa kaikista sellasista
tyypeistä jota muut pitää rasittavana.
mielipiteeseeni, että Raistlin on paras? En
oikeen tiedä miksi, mutta se vaan jotenkin on
niin loistava. Eikä se nyt niin paha ole vaikka
jotkut niin väittää. Musta se on tosi kiehtova
henkilö. Taidan olla ainut tätä mieltä. No, mä
aina tykkäänkin kirjoissa kaikista sellasista
tyypeistä jota muut pitää rasittavana.
Vastaukset 13
Vanhimmat
on nyt menossa uusinta kierros drangonlance sagan
kanssa ja kaksosten sagan ekaan osaan ollaan
päästy jo...
Kukapa ei voisi samaistua kaveriin joka haluaa
olla jumala, ainakin minulla voisi olla
samanlaiset kunnianhimoiset aatokset..
Monessa roolipelissä yms.. on raistlin ollut nimi
valinta, miksikähän...
Muut kirjan henkilöt on liian tasapaksuja, tai no
ehkä tasselhof on ainut yhtä valovoimainen
tyyppi... tai raistlinia vois sanoa
mustavoimaisesk.... ZizbanPaladine oli hyvä
kans...
Tykkään siis just samoista tyypeistä kuin sä. Tas
on loistava outoine päähän pistoineen! Ja Fizban!
Ehdottomasti loistavia. Vaikka totta puhuakseni
itselläni voisi mennä hermot kenttiin jos
sellaisen kanssa joutuisi ylettömästi aikaa
viettämään. Mitä mieltä olet Dalamarista? Mä
jotenkin tykkään siitäkin, vaikka ei tietenkään
mitään Raistiin verrattuna.
Minäkin pidin ennen hahmosta mutta sitten
aloin tajuamaan paremmin "elämää".
En ikinä haluaisi olla hän. Raistlin näkee
elämänsä suurena vihollisena, ja hänen raivoisa
mustasukkaisuutensa veljensä elämänvoimaa kohtaa
teki hänestä loppujen lopuksi kieroituneen ja
pahan. Hän tahtoo jumalaksi näyttääkseen muille
että hänestäkin on johonkin, sillä hän luulee
muiden säälivän häntä. Tällä tavalla hän sulkee
silmänsä rakkaudelta ja muiden hyväksynnältä.
Hän ei ymmärrä ettei hänen TARVITSE osoittaa
olevansa jotakin, sillä hän on jo...
eli mielestäni hahmo on tylsän mustamielinen.
Hän ei edes yritä muutua, joka toisi tarinaan
lisää väritystä.
Siksipä ymmärrän miksi muiden samankaltaisten
ihmisten on helppo omaksua kyseinen hahmo..
itseäni ainakin kiehtoo valtavasti Raistlinin
persoona vaikka (tai ehkä juuri sen takia) se on
niin synkkä... Eikä se välttämättä tarkoita että
olisin itse samanlainen, kenties samaistuin
Crysaniaan...:) Muita suosikkihahmojani ovat
juuri Tasslehof ja Fizban. Aivan
ylihauskoja!! :) :)
Ei kyse ole siitä että haluaisin ollenkaan olla
samanlainen kuin Raist. Kyse on siitä että
ymmärrän hyvin hänen kärsimyksensä ja yrityksensä
näyttää muille. Olen samaa mieltä ettei hänen
tarvitsisi osoittaa olevansa mahtava sillä hän on
jo. Mutta kyllä minä silti ymmärrän häntä ja
pidän hahmosta tavattomasti. Sympatiani on
Raistlinin puolella!
Tas on aivan loistava lisä tuottamaan kirjaan
aivan mahtavaa huumoria!(Fizban myös). Koskaan en
ole saanut mitään muuta kirjaa lukiessa nauraa
niin paljon! Tosin joudun toisinaan myös
sulkemaan kirjan hyvin surullisena. Margaret Weis
on mielestäni kaikkien aikojen paras kirjailija
sillä hän osaa tehdä tarinasta totta!
terry pratchett:in kirjoja jos tykkäät
fantasiasta joka ei ota itseään liian vakavasti,
esim. tanis sun muut (sori sanavalinta, kyllä
dr:t hyviä on) ruikuttajat. viikatemies, mort,
valkoparta karjupukki ovat mun mielestä parhaita.
niissä saa joissain kohdissa nauraa ihan
kippurassa kun taas mortin ja kuoleman välinen
kaksintaistelu on, ainakin mun mielestä, sieltä
parhaasta päästä taisteluja.
vastaan Kuolema oli mustakin melko mainio
taistelu ja siinä olet todellakin oikeassa, että
noissa mainitsemissasi Pratchetin kirjoissa saa
nauraa itsensä kippuraan.
Mitä taas Dr:ään tulee niin jokaisella on
mielipiteensä ja suosikkinsa. Ei siitä kannata
kinastella.
Dalamarista en osaa vielä sanoa kun on toisen
kierroksen legenda vol. 1 menossa ja eipä tuo
Dalamar vielä ole paljo mittään saanu aikaseks ja
en nyt muista mitä se on puuhaillu...
Toisaalta haluaisin olla yhtä mahtava kuin
raistlin ( tosin en ehkä yhtä synkkä ) mut
toistaalta Tasin huoleton elämän tyylikin olisi
mannaa tässä nykyisessä mualimassa... tosin en
usko että muut olisivat tästä "lainailusta"
ja "talteen ottamisesta" hyvillään.
Zizban oli sopivan seko :)
Weisin kirjat on erittäin hauskoja mutta sopivan
synkkiäkin.. tosin sodan synnkyydet on liian
mietoja... Eddingsin kirjat oli aika tylsiä
legendat tarun jälkeen :(
Mulle on useasti suositeltu Eddingsin kirjoja,
mut oon nyt niin Weisin lumoissa etten
yksinkertaisesti pysty lopettamaan, enkä sen
puoleen haluakkaan. Mun mielestä Weisin kirjoissa
on sopivasti kaikkea. Välillä on ihan surkeaa,
välillä taas voi olla äärettömän suuttunut
jollekin ja sitten on nämä nauru kohtaukset. En
usko että maailmasta löytyy parempia kirjoja,
jotka vetoais muhun yhtä paljon. Jokasella on
tietysti omat mielipiteensä ja niin on syytäkin
olla.
Olen lukenut kesätulen lohikäärmeet ja uuden
sukupolven ja niissä kirjoissa Dalamar tulee
paremmin esille. Täytyy kyllä myöntää, että kun
luin ensimmäisiä kertoja tästä hepusta Kesätulen
lohkuissa mä inhosin sitä. Mutta jotenkin se on
saanut mun pään käännettyä. Siinä on aavistus
samaa kuin Raistissa ja se myös kunnioittaa sitä,
joten onko nyt ihme että pidän hepusta.
hei kun te kerran näytätte noin hyvin olevan
dragon lancesta perillä ni haluisko joku ihana
ihminen listata mulle noi kirjat oikeessa
järjestyksessä? täälä käpylässä mihin mä oon
joutunu ni ei kirjastosta löydy muuta ku ne neljä
ekaa (loput varastettu systemaattisesti) ja pitäs
varmaan koittaa kaukolainaa et pääsis tarinassa
eteenpäin...
kronikat:
syyshämärän lohikäärmeet
talviyönlohikäärmeet
kevätaamun lohikäärmeet
legendat:
kaksosten koitos
kaksosten sota
kaksosten aika
kesätulen lohikäärmeet alottaa kertomaan kaaoksen
sodasta ja sen lopusta, viimeinen kääpiökuningas
kertoo kääpiöiden vuoren (thorbardinin) sisällä
sodittavasta kaaossodasta, tuomiopn prikaati on t
o d e l l a hyvä kuvaus kourallisesta drakoja
jotka aikovat varmistaa rotunsa säilymisen ja
karkaavat armeijasta, uusi sukupolvi kertoo
sturmin pojasta ja viides aika on p***eestä.
tosin jos tahtoo ymmärtää jotain esim. sielujen
sodasta (aika uusi sarja) niin kannattaa lukea.
tosta on jääny kyllä muutamia pois mutta tollanen
äkkiäkasattu listahan tuo on.
Uusi sukupolvi kertoo muustakin kuin Sturmin
pojasta. Se ensimmäinen tarina vain kertoo siitä
ja siinä on monta eri tarinaa. Esim Raistlinin
tytär ja viimeinen niistä tarinoista (nimeä en
muista)ovat ihania, mutta siis löytyvät samasta
kirjasta. On myös tietty "Mielen demonit" jossa
on ihan hyviä lyhyitä tarinoita. En ole itse
lukenut kokonaan, mutta ainakin "Tarina josta
Tasslehofin piti vaieta aina ja ikuisesti" on
ihan lukemisen arvoinen, ainakin jos pitää
Tasista ja Fizbanista, ja kuka nyt ei pitäisi! Se
löytyy siis "mielen demoneista". Muita ei nyt
tule mieleen, mutta kerrassaan loistavia ovat
varmasti kaikki. On erittäin sääli jos kirjasto
on niinkin rajoittunut, ettei ole näitä loistavia
kirjoja itselleen hankkinut.
kiitos avusta, ehkäpä nyt pääsen taas jatkamaan
dragonlancen parissa.. =) se tosiaan on suuri
harmi että meidän kirjasto on mitä on.. mutta
onneks on kaukolainat keksitty...