Hämeenlinnan HAO 15.11.2002 02/0499/4
Lastensuojelu, Huostaanotto, Yhteydenpidon rajoittaminen
Hämeenlinnan HAO
Diaarinumero: 01308/02/4310
Antopäivä: 15.11.2002
Taltio: 02/0499/4
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös oli nimetty yhteydenpidon rajoittamiseksi, siinä oli ilmoitettu, kehen päätös kohdistuu ja millä tavoin yhteydenpitoa rajoitetaan. Päätös oli myös annettu määräaikaisena ja siihen oli liitetty valitusosoitus. Päätöksen perusteena oli viitattu huoltosuunnitelmaan, minkä voitiin tällä viittauksella katsoa olevan osa mainittua päätöstä. Päätös oli lastensuojelulain 25 §:n tarkoittama yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös. Samoilla perusteilla yhteydenpidosta sopiminen ainoastaan huoltosuunnitelmalla ei hallinto-oikeuden mukaan ollut mahdollista siinä tapauksessa, että tapaamisia on olennaisesti vähemmän kuin mitä vanhemmat ovat halunneet ja olennaisesti vähemmän kuin mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia sovellettaessa on tavanomaista (noin kaksi viikonloppua kuukaudessa).
Valituksenalaisen päätöksen perusteena oli lähinnä se, että sijaishoitoon sopeutuminen ja kiinnittyminen ovat vielä kesken. Sijoitus oli kestänyt lähes puolitoista vuotta. Hallinto-oikeus lähti perustuslain 7 §:n 3 momentin, 22 §:n ja 80 §:n 1 momentin pohjalta siitä, että kyseessä olevan rajoituksen oikeudellisessa arvioinnissa laintasoinen lastensuojelulain 25 § on ratkaiseva perusta. Päätöksessä tai siihen liittyvässä huoltosuunnitelmassa ei oltu tuotu esiin, että tapaamisista olisi ilmeisen selvästi vaaraa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle tai että rajoittaminen olisi välttämätöntä vanhempien, sijaisperheen, laitoksen muiden lasten tai laitoksen henkilöstön turvallisuuden vuoksi. Tällaisia seikkoja ei ollut tullut esiin myöskään suullisessa käsittelyssä. Tapaamisten ja muun yhteydenpidon oli päinvastoin todettu menneen hyvin ja suunnitelmien mukaan. Lapsi ei ollut oirehtinut tapaamisten vuoksi tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Lapsen ikävöintiä ja tapaamisten jännittämistä ei voitu pitää lastensuojelulain 25 §:ssä tarkoitettuna ilmeisen selvänä vaarana lapsen kehitykselle. Siihen nähden, että lautakunnan on tuettava sijaishuollossa olevan lapsen ja hänen vanhempansa välistä yhteydenpitoa, ei myöskään sijaishuoltoon kiinnittymisen keskeneräisyyttä voida pitää kysymyksessä olevan lainkohdan tarkoittamana ilmeisenä vaarana lapsen kehitykselle.
Kun otettiin huomioon, että lasten huostaanotto on lähtökohtaisesti tarkoitettu väliaikaiseksi toimenpiteeksi, sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ollut ollut edellytyksiä rajoittaa lapsen ja vanhemman välistä yhteydenpitoa tehdyn päätöksen tarkoittamassa laajuudessa. Tämän vuoksi sanottu päätös oli kumottava. Yhteydenpidon rajoittamiselle asetettu määräaika oli päättynyt ja yhteydenpidosta oli sovittu ainoastaan huoltosuunnitelmalla. Tämän vuoksi oli syytä kumota kysymyksessä oleva päätös.
Lastensuojelulaki 19 §
Lastensuojelulaki 24 §
Lastensuojelulaki 25 §
Suomen perustuslaki 7 § 3 mom
Suomen perustuslaki 17 § 3 mom
Suomen perustuslaki 80 § 1 mom
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 8 art
Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 art 3 kohta
Lastensuojelu, Huostaanotto, Yhteydenpidon rajoittaminen
Hämeenlinnan HAO
Diaarinumero: 01308/02/4310
Antopäivä: 15.11.2002
Taltio: 02/0499/4
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös oli nimetty yhteydenpidon rajoittamiseksi, siinä oli ilmoitettu, kehen päätös kohdistuu ja millä tavoin yhteydenpitoa rajoitetaan. Päätös oli myös annettu määräaikaisena ja siihen oli liitetty valitusosoitus. Päätöksen perusteena oli viitattu huoltosuunnitelmaan, minkä voitiin tällä viittauksella katsoa olevan osa mainittua päätöstä. Päätös oli lastensuojelulain 25 §:n tarkoittama yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös. Samoilla perusteilla yhteydenpidosta sopiminen ainoastaan huoltosuunnitelmalla ei hallinto-oikeuden mukaan ollut mahdollista siinä tapauksessa, että tapaamisia on olennaisesti vähemmän kuin mitä vanhemmat ovat halunneet ja olennaisesti vähemmän kuin mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia sovellettaessa on tavanomaista (noin kaksi viikonloppua kuukaudessa).
Valituksenalaisen päätöksen perusteena oli lähinnä se, että sijaishoitoon sopeutuminen ja kiinnittyminen ovat vielä kesken. Sijoitus oli kestänyt lähes puolitoista vuotta. Hallinto-oikeus lähti perustuslain 7 §:n 3 momentin, 22 §:n ja 80 §:n 1 momentin pohjalta siitä, että kyseessä olevan rajoituksen oikeudellisessa arvioinnissa laintasoinen lastensuojelulain 25 § on ratkaiseva perusta. Päätöksessä tai siihen liittyvässä huoltosuunnitelmassa ei oltu tuotu esiin, että tapaamisista olisi ilmeisen selvästi vaaraa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle tai että rajoittaminen olisi välttämätöntä vanhempien, sijaisperheen, laitoksen muiden lasten tai laitoksen henkilöstön turvallisuuden vuoksi. Tällaisia seikkoja ei ollut tullut esiin myöskään suullisessa käsittelyssä. Tapaamisten ja muun yhteydenpidon oli päinvastoin todettu menneen hyvin ja suunnitelmien mukaan. Lapsi ei ollut oirehtinut tapaamisten vuoksi tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Lapsen ikävöintiä ja tapaamisten jännittämistä ei voitu pitää lastensuojelulain 25 §:ssä tarkoitettuna ilmeisen selvänä vaarana lapsen kehitykselle. Siihen nähden, että lautakunnan on tuettava sijaishuollossa olevan lapsen ja hänen vanhempansa välistä yhteydenpitoa, ei myöskään sijaishuoltoon kiinnittymisen keskeneräisyyttä voida pitää kysymyksessä olevan lainkohdan tarkoittamana ilmeisenä vaarana lapsen kehitykselle.
Kun otettiin huomioon, että lasten huostaanotto on lähtökohtaisesti tarkoitettu väliaikaiseksi toimenpiteeksi, sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ollut ollut edellytyksiä rajoittaa lapsen ja vanhemman välistä yhteydenpitoa tehdyn päätöksen tarkoittamassa laajuudessa. Tämän vuoksi sanottu päätös oli kumottava. Yhteydenpidon rajoittamiselle asetettu määräaika oli päättynyt ja yhteydenpidosta oli sovittu ainoastaan huoltosuunnitelmalla. Tämän vuoksi oli syytä kumota kysymyksessä oleva päätös.
Lastensuojelulaki 19 §
Lastensuojelulaki 24 §
Lastensuojelulaki 25 §
Suomen perustuslaki 7 § 3 mom
Suomen perustuslaki 17 § 3 mom
Suomen perustuslaki 80 § 1 mom
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 8 art
Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 art 3 kohta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuollaisia ontuvia ja riittämättömin perustein asetettuja tapaamisrajoituksia ovat huostaanotot täynnä tänäkin päivänä.
Voi jos ne voitaisiinkin kaikki tutkia ja tarkistaa samalla tavalla kuin edellinen, niin saataisiin taas loistava todiste kaikista sijaishuollon laittomuuksista, jotka ovat niin, niin yleisiä tässä maassa.
Mutta ei oikeistopoliitikoille LASTEN ASIA sentään niin tärkeää ole, että niissä lakeja tarvitsisi noudattaa varsinkaan lasten"suojelussa".
Siksi nostiin tämän tapauksen esin, tätä voi käyttä viranomaismenetelyssä
"ennakotapauksena!"