Raekuuro yllätti.
Kastuin likomäräksi.
Kuin usvan takaa kurkistanut olisi.
Uskoisiko kukaan todeksi.
Kauan odotettua.
Tuota ihanaa tunnetta.
Kohdata sen lämpö.
Se on kaiken yhtälö.
Keväinen päivä.
Linnun laulu.
Rakastuneiden katseiden palo.
Ajatuksien tuoma valo.
Usva on häipynyt.
Mieleni kirkastunut.
Olen saavuttanut seesteisyyden.
Tähän tyydyn.
Lämpöiseen ajatukseen.
Kaiken tarkoitukseen.
Usvasta nouseeseen tunteeseen.
MInä ja hän.
Kastuin likomäräksi.
Kuin usvan takaa kurkistanut olisi.
Uskoisiko kukaan todeksi.
Kauan odotettua.
Tuota ihanaa tunnetta.
Kohdata sen lämpö.
Se on kaiken yhtälö.
Keväinen päivä.
Linnun laulu.
Rakastuneiden katseiden palo.
Ajatuksien tuoma valo.
Usva on häipynyt.
Mieleni kirkastunut.
Olen saavuttanut seesteisyyden.
Tähän tyydyn.
Lämpöiseen ajatukseen.
Kaiken tarkoitukseen.
Usvasta nouseeseen tunteeseen.
MInä ja hän.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiitos Margitta sunnuntain lukuhetkestä :)
Kaunis kiitos kun kurkistit.
Pääsiäisen odotusta sinullekin
hyvä, vaikka olettekin sinä ja hän , älä vain seesty, vaan räisky, kuten nytkin
Hih,,,,sinä ja minä,,,,hän
voisiko sen paremmin ymmärtää
Olla olemassa runossa
Kulkea matkat muassa.
Niinhän se on.
Niin sen olla täytyykin
Muten aivan räytyy,,, :)
Kiitosta niiaan
Nyt olet Margitta kiivennyt sieltä alangosta ylös
ja sen huomaa hienossa runossasikin.
Niinpä niin,,
alakulo
yläkulo molemmilla sama sulo.
Mut kiitos kun poikkesit,,,
olen ollutkin yksin täällä jo pitkään ;)