Kiusattu

Kuollutpoika kirjoitti:

Vielä ala-asteella kaikki oli hyvin. Oli kavereita, turvallinen koulu-ympäristö, tutut opettajat ja ihmiset keille pystyin avautua. Silti tiesin jo silloin, että minusta on liikkeellä jonkinlaista huhua aivan toisella puolella kylää, joka tarkoitti että joku levitti minusta aivan perätöntä juttua. Silloinkin tuli pilareita, mutta face to face ei tullut kukaan vittuilemaan, jolloin ne pilarit ei niin paljoa elämää riivannut. Kaikki sitten muuttu kun menin yläasteelle. Kävi ilmi, että ne mulle pilareita soitelleet ihmiset oli nyt samassa koulussa mun kanssa, ja siitä alkokin se mun helvetti. Olin käynyt yläastetta n. kuukauden, kun mua alettiin oikeen kunnolla kiusaamaan. Eräs liikkatuntikin menin vaan istumaan muitten poikien kanssa lavan reunalle. Yht' äkkiä hätkähdin kuullessani minuun viitaten ''Mitä vittua toi hinttari tulee tohon!''. Joo pakko myöntää, ettei toi nyt ollu mitään maailmaa mullistavaa, mut voitte vaan arvata miltä tuntuu kun kaikki kääntyy vastaan ja puhutaan tollasta paskaa silmien edessä? Ihan tosi, joskus on parempi et puhutaan selän takana kun nöyryytetään silmien edessä. Joo - toi ei ollu vielä mitään verrattuna kaikkeen paskaan mitä oon nyt tän vuoden aikana joutunu kestään, eli asiasta toiseen. Otetaan nyt pöydälle vaikka joka vitun teknisentunti välitunnilla luokkien edessä: ''Hyi saatana mee hinari roskii.'' tai ''Eiks sua hävetä olla tommone vitun hintti?'' < Joo toi ei pakolla kuulosta kauheen järkyttävältä verrattuna näiden muiden tyyppejen itkunväännöksiin täällä, mut arvaa vaan kuinka nöyryyttävää ku muut kattelee siinä sillä ilmeellä et ''Öö ei vittu mikä säälittävä itsepuolustuskyvytön paska.'' < Se nyt ei oo niin helppoo puolustautuu siinä kun on yksin kahtakymmentä vastaan, siinä tilanteessa menee ihminen kuule lukkoon - sanallisesti. Joka ikinen päivä mun pitää kestää niitä katseita ja nöyryytyksiä - mut silti pysyä mahd. ''murtamattomana''. Arvatkaa vaan kuinka vaikeeta se voikaan olla. Kotona porukat on tosi positiivisia, mut en silti oo kertonu mistään tästä kenellekkään aikuiselle, kai mulla ei vaan pokka kestä sitä että saisin jotain ''erityiskohtelua'' siks että oon kiusattu. Siinä sitä nöyryytyksenaihetta tulis niille kiusaajille vaan lisää. En kirjota tätä tänne siks että saisin teiltä mitään sääliä. Kirjotan tätä tänne siks, että te nuorten vanhemmat tajuaisitte kuinka elämä ei oo niin mustavalkosta siellä koulussakaan, että asiat olis siellä ihan ''jee jee'' vaikka kotona näyttäiskin siltä. Mullakin menee koulu hyvin ja onhan mulla pari kaveriakin - kotona se tarkottaa et ''Ei oo mitään ongelmaa sitten muuallakaan.''
- Kiitos jos jaksoit lukea tän, ja ole hyvä jos musta oli jotain apua. Anteeksi kirosanat ~ vituttaa vaan

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä