Haluaisin kuulla äitien tai miksei isienkin mielipiteitä erosta?
Me ollaan ku johanna tukiainen ja arto(ilman väkivaltaa) ;D
meillä menee välillä tosi hyvin, ollaan rakastuneita ja voidaan olla jopa viikko ilman riitoja. mutta sitten tulee taas huonot ajat, muka kauheen iso riita ja aina jompikumpi sanoo että nyt erotaan.
mun mies on oikeesti välillä täys pässi mutta se osaa olla myös ihana.
Meillä on pieni lapsi jonka takia yritetään olla yhdessä.
mietin että onko järkevää erota. meillä on paljon riitoja mutta silti rakastetaan toisia ja tiedän että tulisin kaipaamaan hänen hyvää puoltaan mutta toisaalta vihaan nii paljon hänen komentelua ja määräilyä.
auttakaa mua, miten muut ootte selvinny?
Me ollaan ku johanna tukiainen ja arto(ilman väkivaltaa) ;D
meillä menee välillä tosi hyvin, ollaan rakastuneita ja voidaan olla jopa viikko ilman riitoja. mutta sitten tulee taas huonot ajat, muka kauheen iso riita ja aina jompikumpi sanoo että nyt erotaan.
mun mies on oikeesti välillä täys pässi mutta se osaa olla myös ihana.
Meillä on pieni lapsi jonka takia yritetään olla yhdessä.
mietin että onko järkevää erota. meillä on paljon riitoja mutta silti rakastetaan toisia ja tiedän että tulisin kaipaamaan hänen hyvää puoltaan mutta toisaalta vihaan nii paljon hänen komentelua ja määräilyä.
auttakaa mua, miten muut ootte selvinny?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pysykää ihmeessä yhdessä, mutta kannattaa harkita lapsen huostaanantoa ihan vaa lapsen edun vuoksi.
Johanna ja Arto kun eroaa, niin he löytävät uudet samanlaidset kumppanit eikä mikään muutu.
Johannista ja Artoista kun ei kasva koskaan oikeita vanhempia.
on täysiä pässejä ja vastustamattoman ihania :)
Meillä oli samanlaista vuoristorataa parikymmentä vuotta sitten päädyttiin eroon ja aika turhalta se ero tuntu toisaalta. Onhan mun nyt hyvä olla, mutta olisi tähän hyvään oloon voitu päästä helpommallakin, kun kerran ne hyvätkin hetket voitiin yhdessä kokea. Toi määräily jakomentelu on niin tuttua, meillä se meni vaan ihan överiksi; tyyliin kotiintuloajat eikä ominpäin olisi saanut lääkäriinkään mennä. Mutta seon hankalaa kun siitä ei voi koskaan edes puhua, kun jos puhuu kun menee hyvin , pilaa senkin hetken, ja sitten taas riidellessä puhuminen ei etene mihinkään.
Meillä on aika samanlaista.. Tälläkin hetkellä hirvee riita päällä. On ihme jos ollaan viikko sulassa sovussa. Meillä on myös pieni lapsi, 7kk:n ikäinen ihana tyttö ja harmittaa kun se joutuu aina kuuntelemaan näitä riitoja, joskus jopa yöllä kun mies ei osaa olla hiljempaa. Käytiin pari viikkoa sitten perheneuvolassa juttelemassa. Tällä hetkellä ainakin tuntuu ettei se auttanut..Pitäis käyä useemman kerran, kait sinne vielä mennäänkin. Meiänkään suhteessa ei oo väkivaltaa eikä alkoholia, mutta riidat on aina jotain ihan järkyttävää. Sormukset lentää jne. Ja aina sillä hetkellä tuntuu että haluan vaan erota. Mutta sitten kun menee hyvin, niin ajattelen miten raskasta olis oikeesti erota. Enkä kestäis sitä ajatusta miten mies viettäis aikaa meiän lapsen kanssa jonkun uuen heitukan kanssa sitten jossain vaiheessa...*huokaus* Mutta on tämäkin raskasta. Aina vaan tapellaan :(