Mistähän johtuu, että joiden pappissukujen esi-isät on merkitty aatelisina papistoihin.
Muistaakseni ainakin Herkepaeusten suku Suomessa on merkitty aatelisena papistoon ja Ruotsissa niitä pappissukuja on enemmänkin joiden esi-isät on kirjattu aatelisina.
Mistä johtuu ja mihin perustuu?
Muistaakseni ainakin Herkepaeusten suku Suomessa on merkitty aatelisena papistoon ja Ruotsissa niitä pappissukuja on enemmänkin joiden esi-isät on kirjattu aatelisina.
Mistä johtuu ja mihin perustuu?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Papit kuuluivat pappis-säätyyn.
Herkepaeus-sukua ei ole suomen tai ruotsin ritarihuoneisiin kirjattu aateliseksi.
Sun muistis perustuu disinformaatioon.
Merkitty aatelisina - minne? Mikä on tietolähteesi? Yritetään vastailla, jos on jotain, mihin vastata.
''Merkitty aatelisina papistoon.'' Osaatko lukea?
Osaan. Mikä kirjallinen tietolähde on "papisto"? Missä sitä voi lukea? Onko siinä "papisto"-julkaisussa lähdeviitteitä, jotta voisi tarkistaa, mistä "papisto"-tietolähteen kirjoittaja(t) on/ovat asiansa päätelleet?
Vakavammin puhuen, jos olet aloittaja, kerro, mihin tietolähteeseen viittaat, jos haluat asiallisen vastauksen. Ja jos olet joku sivullinen vinoilija, jätetään tähän, eiks je?
> ''Merkitty aatelisina papistoon.'' Osaatko lukea?
Lukeminen on helppoa, mutta ymmärtäminen ei niinkään. Tuo lainausmerkkien sisällä esitetty ajatus on sen verran käsittämätön, että sen ymmärtäminen vaatii yli-inhimillisiä kykyjä.
Herkepaukset eivät olleet aatelisia, eikä heitä toivottavasti ole mihinkään aatelisina kirjattu. Sukuun tokin naitiin aatelistyttäriä, ainakin Gyllenbögel. Mutta kuten tiedetään, aatelisuus ei Ruotsissa eikä Suomessa periydy tyttärien kautta.
Täältä ei kannata kysyä mitään, ota yhteyttä Suomen kirjallisuuden seuraan jos haluat asiallisia vastauksia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_aateli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_aatelissuvuista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_aatelissuvuista#Suvut
Kyllä kysyjä, on tavallaan oikeilla jäljillä, monien papillisten sukujen esipolvissa on suoraan ja avioliittojen kautta aateliasta perimää.
Luoettelossa löytyy joitain - joitain ehkä jo 'sammuneita' eli mieslijassa kuolleita mutta naislinjassa eri sukujen kautta perimässä mukana elävät hyvinkin!
Aatelinen nimi saattoi olla hyvinkin erilainen, kuin esim. pappis-esi-isillä jne.
Yhden voin mainita varmaksi on Frosterus -suku joka aateloitiin myös sillä af Frosterus - mutta on muitakin, jos sammuneissa kyllä. Af Hällströmeillä oli pappis-ym. tautaa, vaikka alkujaan kantaisä etelä-pohjalainen Ruotsista tullut sotilaspalvelija ja talollinen sittemmin.
Ja Ehrnroothien esi-isänä 'suoraan ylenevässä' taisi ollla tunnettu pappissuku jne. Standertskjöldeilläkin taisi olla ...ym.?
Löytyy ehkä jo linkeissäkin lisää -yllä?
Kysyjän oikeista jäljistä ei voi sanoa mitään, kun niitä ei kysymyksestä selviä.
Yleisesti ottaen, joillakin pappissuvuilla on aatelinen tausta. Hyvin usein pappissäätyyn kuitenkin kohottiin talonpoikaissäädystä, erityisesti rusthollarisuvuista. Aatelisille papillisuus oli sääty-yhteiskunnassa menoa alaspäin, joten sellainen urakehitys ei aatelismiehille ollut tavanomainen, joskin niitäkin tapauksia on. Papiston jäsenet avioituivat toisten pappissukujen kanssa, ja joku pappismies sai aina aatelisen puolisokseenkin.
" Af Hällströmeillä oli pappis-ym. tautaa... Ja Ehrnroothien esi-isänä 'suoraan ylenevässä' taisi ollla tunnettu pappissuku jne. Standertskjöldeilläkin taisi olla ...ym.?"
Joitakin pappissukujen edustajia on aikanaan aateloitu, mutta sehän ei tee koko suvusta vaan ainoastaan kyseisen haaran jälkipolvista (mieslinjaisista) aatelisia. Esittämäsi tapaukset eivät kuitenkaan ole sitä, mitä kysyjä kysyi eli pappissukujen esi-isien aatelistaustaa, vaan juuri päinvastaista eli pappissuvusta aateliin kohonneita tapauksia.
Se taas on eri asia, jos
Niin ja edellisen vastaukseni viimeistä irtonaista lausetta ei kannata huomioida, tulipahan huti kirjoittaessa! ;D
Onko tämä kummi aatelinen, Tillaeusten pappissuvusta kun näyttää tulevan?
Tiedot Hiskistä;
Syntynyt
16.11.1752
Kastettu
17.1.1753
Kylä
Talo
Isä
Assistens Carl Fridrich Hulling
Äiti
hu: Brita Juliana Soth
Lapsi
Brita Cath:
Kummi:
Rådmän Ädel o: Högactad Herr Petter Tilla'us
Tilaeukset ehkä ovat jotain vanhaa kirkkoaatelia, mutta se ei tarkoita että pappissuvut automaattisesti ovat aatelisia.
Tämäkin
Raatimies ja aatelinen, arvostettu herra Petter Tillaeus viittaisi siihen, sillä aatelisarvoa ei myönnetä raatimiehille.
Joku sanoi raatimiehille ei 'aatelisarvoa' myönnetty, silloin... (mutta ei nyt ainakaan enää!).
Mutta Råd. rådman on ollut mm. Baltian aatelisilla yleinen - he ovat olleet osallisina ja jäseninä monissa kaupunkien tärkeissä tehtävissä, ja se on heidän tittelinsä silloin - ei aatelinen!
Enpä tiedä tuosta ''ädel'' sanasta, mutta itse olen törmännyt vain Tillaeusten kohdalla Västeråsin kirkonkirjoissa seuraavaan tutkiessani ruotsalaista Falanderin sukua:
''Välborn mademoiselle Elisabet Tillaea''
Onkos tämä se sama Elisabet, joka oli naimisissa sen Lars Falanderin kanssa? Jonka lapsenlapsenlapsi aateloitiin sitemmin nimellä Edelstam?
"Raatimies Jalo ja arvostettu" _Ädel Edel ei ole adel!
Edellä, yllä.
Aatelisista käytettiin rippi-yms. kirjoissa paljon laatusanoja kyllä, mutta usein vaan VÄLBORN -Välb.Herr,tai Vb. Hr. 'se ja se' jne. = tarkoittaa hyväsyntyinen - yksinkertaisesti!
Vb. Fru 'se ja se' .
Mademoiselle/ Madam / Jungfru jne. - säätyläisistä myös - kuten papin rouvasta/ tyttäristä ym.
Vanhoissa kirkonkirjoissa (1500- ja 1700-luvulla) aatelinen on merkitty yksinkertaisesti ''ädel''. Tämä selviää jo siitä, että jos pääsee käsiksi Ruotsin kirkonkirjoihin jokaisen aatelisen edessä on tuo. Toiseksi kieli on muuttunut, että eihän tuo ''ädel'' ole aatelinen vaan se on ''adla'' tai vastaavaa.
Pitäisi opetella kielihistoriaa, mikäli haluaa antaa asiantuntevia vastauksia.
En kyllä ole nähnyt rippikirjoissa aatelisten kohdalla 'Ädel'-sanaa.
Mutta hyvinhän se kuvaa heidän erikosta asemaa ja elämääsnä ajassa jossa heillä oli pääasiassa sanavalta ja oikeus. Esim. 'Korkeasti Jalosukuinen Herra Fleming', tarkoitt ylhäisaatelia, siis myöhemmän ajan kreiviä tai vapaaherraa mahdollisesti, mutta ei tavallista aatelista henkilöä. Meillä on hieman tuntemattomampi käsite - "ylhäisaateli" ja ns. tavallisempi aatelinen...joka Baltiassa mm. esiintyi, siellä kun heitä oli paljon. Avioliitot alemman aatelin ja ylhäisemmän kesken oli joskus rajattu ja jopa harvinaista.
Itse olen nähnyt tuota 'hyväsyntyistä' Vb. - Välb.- Välboren Herr 'se ja se' Madam mademoiselle (moiselle)...Jungfru, Ung Herr etc. Suomen rippikirjoissa.