Kiitos kiusaajat

Kiitos että pilasitte elämäni. Kiitos että pidän pääni ikuisesti koipien välissä enkä ikinä nosta sitä sieltä. Kiitos että nujersitte elämäniloni ja ihanan itsevarman persoonani. Kiitos etten enää ole iloinen aina valmis ja avulias nuori nainen, jonka kaikki tunsivat lempinimellä aurinko.

Kiitos että nykyään vain rähjään ja vaadin. Kiitos ettei äitini tunne minua enää ja kiitos että hän on luovuttanut suhteeni, koska olen ongelmateini. Kiitos että katson murhaavasti jokaista ihmistä jonka katson viholliseksi iän, värin, vaatetuksen, tai itsevarmuuden takia. Kiitos, että maailmaani täyttää halu kuolla, ja halu päästä eroon ihmisistä. Kiitos, että minut nykyään tunnetaan vihaisena pikkuteininä, joka luulee olevansa kova.

Kiitos että minua vihataan, jopa minä vihaan itseäni. Kiitos, ettei kukaan enää vilkaisekkaan minuun, koska en ole onnellinen ja hymyileväinen. Kiitos etten edes enää halua pelastua. Odotan lääkärin armahduspiikkiä. Ettei kukaan enää arvostele, ettei tarvitse enää tavata ketään. Kiitos, etten enää ikinä tahdo tutustua kehenkään. Jos kukaan tulee lähelleni, räjähdän.

Ja viimeiseksi kysyn, oletteko tyytyväisiä? Minä olen, jos te tätä tahdoitte. Onnistuitte loistavasti. Minä en tahdo nousta ylös ja taistella. Jos ihmiset näkivät että olen parempi näin, lannistettuna ongelmana, joka vihaa viattomia.. Mikäs siinä, se on pieni uhraus siitä, mitä kaikkea muuta eteenne tein.

Niin ja... En osannut meikata, en ostanut koko ajan uusia vaatteita, en kiroillut, olin ulkomaalaisten kaveri. Ilmeisesti ansaitsin tämän loppuelämän kidutuksen ja sisäisen pimeyden. Kiitos. Ainiin, mutta minä en haissut enkä rääkännyt eläimiä...
16503
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Harmi että sulle on käynyt noin. Et kuitenkaan vaikuta miltään kouluammuskelijalta... Ilmeisesti puolustat kuumeisesti omaa maailmaasi koko ajan vaikkei ole varmuutta vihollisestakaan? Harmi etteivät kiusaajat edes mieti, miten suuria ongelmia heidän käytöksensä ihmisiä kohtaan tekee

Äänestä

Hei sinulle!
Tahtoisin auttaa ja kuunnella mielelläni,jos se vaikka yhtään helpotaa.Harmi ettei kukaan omainen ole sinua ymmärtänyt ja auttanut.Monta tietä on parempaan kulkea kun on joku jolle kertoo huolensa.Kellään ei ole oikeutta kiusata ketään,monta tapaa on selviytyä ja lopettaa myös kiusaaminen.Voit halutessasi kertoa enempi,niin yritän auttaa.Jaksamista sinulle,kirjoittele!

Äänestä

joo, ittekin tulin kiusatuksi aikoinaan ja rankasti ja naurettavista syistä. Näköjään vuosituhansia kiusaaminen vain jatkuu, ihmiset vain vaihtuu välistä. Pitäsi joku stoppi saada tälle touhulle, olispa kiva päästä nöyryyttämään kiusaajaa oikein kunnolla. Mutta jos jotain olen oppinut, niin se on se, että kannattaa todellakin vaan jaksaa/uskaltaa taistella vastaan ja panna hanttiin. Muuten menee ihan vituiksi. Uskon että näin olisin päässyt kiusatun roolistani kuin koira veräjästä, siis kun vaan tarpeeksi kovasti panee hanttiin ja vastahyökkäilee.

Äänestä

emäsnussi!

Äänestä

Ole hyvä

Äänestä

Alan olla samaa mieltä. Kiusattavaksi ei saa alistua muuten se näyttää jatkuvan loputtomiin. Sano vastaan vielä kovemmin. Mollaa kiusaajaa. Hanki puollustaja vaikka rahalla, jos et muuten saa ja tilanne on niin paha. Älä missään nimessä alistu surkimukseksi sillä et sitä ole. Muista se. Olet parempi kuin muut siksi heikkikset kiusaa.

Äänestä

Ei välttämättä aina auta toi keino, et pitäs vetää turpaan.. Saattaa tulla kahta kauheammin takasin, mut jokaisella kiusatulla on oikeus puolustaa itseään :)
Kannattaa aina kuitenkin kertoa jollekin, eikä jäädä yksin.

Äänestä

Emoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Äänestä

Harmi, että sulle on käyny noin, koeta jaksaa...=))

Äänestä

Tuo kuulostaa samalta kuin minun tilanne. Oletko kokenut että olisit ikäänkuin luovuttanut "henkesi" kiusaajallesi? Jos et niin sinulla on vielä toivoa pelastua. Ja on hienoa että puhut ja teet asialle jotain etkä vain alistu.

Äänestä

Tiedätkö mitä, nythän kiusaajat ovat voittaneet... jos sulla on yhtään voimia, niin älä anna periksi! Tsemppiä sulle tosi paljon!!!
Ei anneta näille kiusaajille sitä "iloa" että näkevät sinun masentuneena ja nujerrettuna, he eivät ole sen arvoisia.

Mua kiusattiin kans aikanaan sekä alakoulussa että yläkoulussa, ja ammattikoulussakin jonkin verran.

Oletko puhunut asiasta kenellekään ketä ymmärtäisi? Onko sinulla sellaista ihmistä?

Mä en ole ainakaan tyytyväinen tuohon että sua kohdellaan huonosti!!!! Jos olisin isosiskosi, niin puolustaisin sua koulussa ja muualla!!! Tiedän liiankin hyvin miltä sinusta tuntuu juuri nyt.

En tiedä tykkäisitkö käydä nuortenilloissa? Jos kiinnostusta löytyy, niin voin lämpimästä suositella www.rikurinne.com -sivustoa ja heidän pitämiään kokouksia joihin kaikki ovat tervetulleita ikään, sukupuoleen katsomatta, eikä ole väliä kuuluuko kirkkoon vai ei :) He järjestävät paljon nuorteniltoja, ainakin Tampereen suunnalla tietääkseni, ja kerran itse olin Helsingissä Come Home-illoissa, joita voin suositella!!!

Voimahali sulle
Älä anna periksi, valoa näkyy tunnelin päässä

Äänestä

Kiusaajat ovat oikeasti vain heikkoja kusipäitä, jotka yrittää saada itsensä näyttämään vahvoilta. Niiltä puuttuu sivistynyt käytös ihan täysin. Ymmärrän sinua täysin.

Äänestä
  • samaa mieltä sun kaa..niillä on itsellään vain paha olla ja siksi ne pönkittää omaa itsetuntoaan kiusaamalla..!

    Äänestä

  • montgomery.sam kirjoitti:

    samaa mieltä sun kaa..niillä on itsellään vain paha olla ja siksi ne pönkittää omaa itsetuntoaan kiusaamalla..!

    No mutta mitä me sille voidaan että kiusaaminen vapauttaa aivoissamme dopamiinia, koukuttaen kiusaamiseen! Lisäksi, täytyyhän jonkun siellä hierarkian pohjallakin olla... Yleensä sinne päätyvät kaikenlaiset vammaiset, heikot, rumat, yms. Omaa paikkaansa hierarkiassa voi korottaa kiusaamalla jotain heikompaansa, jolloin tämä siirtyy pohjalle ja on itse hieman paremmissa piireissä.

    Äänestä

kuin nii kiitos?

Äänestä

Voi harmi, ite en vaan ole koulukiusattu ainakaan pahasti tai viellä. Menen ensi syksynä ylä-asteelle ja siellä se sitten selviä kiusataanko mua vai ei..? noh mutta ikävä oli lukea tota sun palstaa ku tiiän myös ettei se oo helppoo vaan yhtä HELVETTIÄ suorastaan, sillä mun sisko on kokenut just saman minkä säki..ja arvaas vaan,,sitä autto se et se meni psykologille puhumaan ja se muutti elämänsä kuten myös ruokavalionsa ja alko myös liikkumaan ja mää sanon kyllä sen et liikunta jos mikä auttaa masennukseen tai mikä sinulla ikinä nyt onkaan.:( Mutta arvet kiusaaminen kyllä jättää..mutta toivoisin että säkin siellä jossain voisit ottaa ittees niskasta kiinni ja jatkaa eteen päin..niiku mä YRITTÄISIN tehdä..mutta niiku jos sulla ei ole kavereita niin hymyile ihmisille ja moikkaa heitä..(siis jos tunnet heitä jotenki) ei siinä ole mitään pahaa..et jos puhuvat susta tuonki jälkee paskaa tai rupeevat miettii no ompasse sit outo se ku viel uskaltaa meille puhuu tai hymyillä..niin se on niitten kaikkien ihmisten oma vika, ei sun..Kenenkään ihmisen elämä ei voi olla sitä helvettiä ellet tee sitä itse itsellesi..et kiusaaminen se on NIIN väärin sua kohtaan aivan varmasti, mutta jatka elämääsi eteen päin :) toivottavasti tajusit mitä tarkotin:D

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


tunnistaisitkosamaks kirjoitti:

Kiitos että pilasitte elämäni. Kiitos että pidän pääni ikuisesti koipien välissä enkä ikinä nosta sitä sieltä. Kiitos että nujersitte elämäniloni ja ihanan itsevarman persoonani. Kiitos etten enää ole iloinen aina valmis ja avulias nuori nainen, jonka kaikki tunsivat lempinimellä aurinko.

Kiitos että nykyään vain rähjään ja vaadin. Kiitos ettei äitini tunne minua enää ja kiitos että hän on luovuttanut suhteeni, koska olen ongelmateini. Kiitos että katson murhaavasti jokaista ihmistä jonka katson viholliseksi iän, värin, vaatetuksen, tai itsevarmuuden takia. Kiitos, että maailmaani täyttää halu kuolla, ja halu päästä eroon ihmisistä. Kiitos, että minut nykyään tunnetaan vihaisena pikkuteininä, joka luulee olevansa kova.

Kiitos että minua vihataan, jopa minä vihaan itseäni. Kiitos, ettei kukaan enää vilkaisekkaan minuun, koska en ole onnellinen ja hymyileväinen. Kiitos etten edes enää halua pelastua. Odotan lääkärin armahduspiikkiä. Ettei kukaan enää arvostele, ettei tarvitse enää tavata ketään. Kiitos, etten enää ikinä tahdo tutustua kehenkään. Jos kukaan tulee lähelleni, räjähdän.

Ja viimeiseksi kysyn, oletteko tyytyväisiä? Minä olen, jos te tätä tahdoitte. Onnistuitte loistavasti. Minä en tahdo nousta ylös ja taistella. Jos ihmiset näkivät että olen parempi näin, lannistettuna ongelmana, joka vihaa viattomia.. Mikäs siinä, se on pieni uhraus siitä, mitä kaikkea muuta eteenne tein.

Niin ja... En osannut meikata, en ostanut koko ajan uusia vaatteita, en kiroillut, olin ulkomaalaisten kaveri. Ilmeisesti ansaitsin tämän loppuelämän kidutuksen ja sisäisen pimeyden. Kiitos. Ainiin, mutta minä en haissut enkä rääkännyt eläimiä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu