kohta 1,5-v. yritystä. Pettymys toisensa jälkeen. Pelkään mennä tutkimuksiin, jos sieltä saankin tietää ettei onnistu. Ystäväpiirissä lapsia putkahtelee tuon tuosta. Yritä siinä olla iloinen toisten puolesta, on vaikeaa. En ajattele asiaa päivittäin, mutta joka kerta kun menkat alkaa, tulee itku silmään ja niin epäonnistunut olo.
Ei tärppää...
kis*
102277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sama tunne, nyt menkat 3 pv myöhässä, mut taas on sellainen olo et pian alka aj vähän jo tiputtelikin.... itku tuli.. taas...
On tuo kyseinen asia niin tuttua minullekkin.
ihmettelen että kuinka te jaksatte?
itsellä takana vasta muutama yritys mutta silti pettyminen niin rankkaa!
Stressaan kaikesta muustakin asioista niin vietävän paljon.
jos joku haluaa viestitellä asiasta ni laittakaa sähkäriä tuleen: [email protected]
Hei,
Meilläkin on kaksi vuotta yritystä takana,josta viisi kuukautta hedelmättömyyshoidoissa. "Paras" saavutus on se ainokainen raskaus, joka sekin keskeytyi rv. 8. Todella rankkaa on ollut.
Suosittelisin teille kuitenkin ainakin jonkinlaista tilannekartoitusta erikoislääkärin kanssa. Välillä se ettei onnistu voi olla jostain hyvin pienestä asiasta kiinni, ja kenties pienellä "avulla" onnistumistodennäköisyydet paranesivat paljonkin.
Kaikkea hyvää!
Mulla oli n.1,5v.sitten "sama vika". Lasta ei kuulunut ja pelotti lähtee hoitoihin mukaan,mitä ne siellä sanoo? Et voi ikinä saada lasta..
Menin viime vuoden heinäkuussa yksityiselle,joka määräsi minulle klomifeeniä ja terolutia. Söin niitä puoli vuotta eikä tuloksia. sitten lääkäri kehotti puhumaan asiasta miehelleni jota epäilin ettei hän ikinä menisi antamaan näytettä. Viikon verran asiaa hän sulatteli ja oli valmis antamaan näytteen. Vika valitettavasti löytyi sieltä päästä ja lääkäri antoi numeron Kuopion klinikalle. Siellä kävimme ja keskustelimme itku kurkussa asiasta,tosi ihana henkilökunta! Pyysimme hoitosuunnitelman kaikkine maksuineen,paljonko tulee maksamaan,valtava summa! 2670€! Sulattelimme ja keräilimme rahaa muutaman kuukauden jemmaan. Sitten juttelin mieheni kanssa joka oli samaa mieltä että lähdetään mukaan hoitoon. 27.4 aloitin piikittämisen itseeni (jolloin mieheni apeana sanoi että on se kumma kun hänessä on vika niin sinä joudut kärsimään,sanoin hänelle etten varmasti kärsi ainakaan sen enempää asiasta kuin hänkään). 27.5.04 oli ensimmäinen punktio (odotin että olisi ollut paljon pahempi),huomenna olisi siirto. Pelottaa,mutta silti olen onnellinen että olemme nyt mieheni kanssa tässä vaiheessa. Laskutkin saatiin neljään erään,ettei tarvitse venyttää penniä.
Nyt jos voisin olla viisaampi ja antaa neuvoja,antaisin sulle semmosen neuvon,että kun menet lääkäriin,älä ota ensimmäiseksi itsellesi lääkkeitä jos epäilet vähääkään ettei vika ole sinussa. Pääsette halvemmalla kun saisit miehesi antamaan ensin näytteen,se maksaa "vain" 40-50€. Sinun lääkkeesi tulisi maksamaan joka kuukausi 70-80€,ei mikään pieni summa..
tunteesi. Meillä myös oli ongelmia raskaaksi tulossa. Viimein ja vihdoin uskalsin mennä lääkäriin joka heti kirjoitti lähetteen jatkotutkimuksiin, miehelle siemenneste analyysiin ja minulle ultra ja laparoscopia. Selvisi että olemme molemmat "pikkuviallisia"...Aloitin hormoonien pistämisen ja eilen tehtiin eka inseminaatio. Nyt jännittää koko ajan onnistuuko raskaus vai murtuuko sydän taas kerran! Lääkäri sanoi että jos kummallakin meistä olisi terve kummpani raskaaksi tulo tod.näk. onnistuisi normaalisti.
Tänään olisi pitänyt olla ensimmäinen siirto. Ajoimme kuopioon,200km,ja saimme kuulla että heillä on huonoja uutisia. He eivät saaneet minulta kun 7 munasolua talteen,yleensä niitä on vähintään 10.Muutaman he saivat hedelmöityä,mutta aamulla oli näyttänyt huonolta. Ne olivat luokkaa 3-4 joita ei rueta edes siirtämään,koska raskaus ei etenisi. Tuli vaan mieleen,että jos olisivat siirtäneet eilen,olisiko mahdollisuus ollut parempi,hyvä olla taas näin jälkiviisas.. Syksyllä ruetaan kokeilemaan toista siirtoa,ensin pitää saada mieheltäni kromosominäyte(n.70€).Siitä kuulemma saa selville paremmin ne terveimmät siittiöt ja näkee kannattaako mieheni siittiöillä edes jatkaa.Todennäköisesti edessä olisi sitten luovutetuilla siittiöillä tehty siirto. Saas nähdä kuin käy!
voimia teille!
moi!
1,5 vuotta on jo aika pitkä aika yrittää, mut voin kokemuksen syvällä rinta äänellä sanoa et se ei ole helppoa. Meillä on jo yli 4 vuotta yritystä takana päin ja ollaan oltu hoidoissa nyt toista vuotta. Mut suosittelen sun menevän tutkimuksiin, ja tietysti jokaisella on eri ongelmat miksi niitä lapsia ei saa. Onneksi menin heti reilun vuoden jälkeen tutkimuksiin, koska jos olisin mennyt myöhemmin niin ikä tulee väistämättä vastaan ja sit voi olla jo myöhäistä. Hoidot on rankkoja ja vievät paljon aikaa!!! Mutta en kadu yhtään, nyt taas odotellaan pari viikkoa jos olisi vaikka tärpännyt....=)
kiitos kaikille jotka kirjoittelitte. Aijon alkaa keräämään sitä rohkeutta tutkimuksia varten, onneksi en kuitenkaan ole yksin :) Pitää toivoa että jospa se olisikin jostain "pienestä kiinni"
Onnea kaikille yrittäjille..!
tulla auttamaan. Mulla se onnistuu vaikka on kierukkakin. Kokemusta on.