Eilen aamuyöllä, kun olin tulossa kotiin löysin huoltoaseman edestä pankkikortin ja oma tilini oli tyhjä ajattelin käyttää sitä ihan hitusen :). No eipä siinä jäätävässä laskuhumalassa tullut mitään mieleen ja näytin omia henkkareitani todistaessa ikääni ostaessa tupakkaa ja löytämääni korttiani yhdessä sen kanssa. No käry kävi ja poliisi vei kuulusteluihin. En muista mistä minua nyt epäiltiin (joku kavallus tms), mutta lievänä kuitenkin. Tunnustin poliisille tekoni ja pyysin anteeksi. Hän sanoi, että eipä tiedä lähteekö syyttäjä nyt kumminkaan syyttämään, kun en edes hyötynyt mitään ja mitään tappiota ei syntynyt. Miten hommat tästä eteenpäin?
Asiallisia vastauksia kiitos!
Asiallisia vastauksia kiitos!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Maksuvälinepetos
Joo, kyse on lievästä maksuvälinepetoksesta, mistä laki määrää sakkoja. Kavallus on lainkonkurrenssissa, ei ideaalikonkurrenssissa lievän maksuvälinepetoksen kanssa, joten siitä ei syytettä tule.
Okei....
Eli pitää ihan käräjille mennä ottamaan muutamat päiväsakot ?
Vai voiko syyttäjä rikoksen vähäisyyden nojalla tyytyä syyttämättäjättämispäätökseen?
Joo
Poliisi taitaa sittenkin olle oikeassa pitäessään tekoa lievänä kavalluksena edellyttäen, että teko jäi yritykseen, sillä maksuvälinepetoksen yritys ei ole rangaistavaa, eikä siten rikos.
Tällöin se putoaa pois, mutta tilalle tulee lievä kavallus (ent. löytötavaran kavallus, joka muttui v.1990).
Lievä kavallus taas on asianomistajarikos, eli ellei asianomistaja vaadi rangaistusta, asia on loppuun käsitelty, eli ei tule mitään. Mikäli asiananomistaja vaatii rangaistusta, seuraa teosta sakkorangaistus, edellyttäen, että asianomistajat siihen suostuvat. Sakon kirjoittaa tällöin poliisi.
Että näin, harmi kun en ensimmäisessä vastaukssani huomannut, että tekohan saattoi jäädä yritykseen.
Puuta heinää taas vastauksissa. Löydetyn pankkikortin pitäminen on lievä kavallus (jos ao vaatii rangaistusta) ja sen esittäminen maksuvälineenä vähäisestä ostoksesta lievä maksuvälinepetos. Siis erillisiä tekoja. Lievä maksuvälinepetos täyttyy jo kortin esittämällä joten mitään erillistä yritystä ei ole säädetty rangaistavaksi. Juttu ratkaistaan poliisin antamalla sakolla tai sitten kirjallisessa menettelyssä KKO:ssa jos poliisi on ymmärtänyt hankkia asianmukaiset suostumukse.
siis käräjäoikeudessa eikä KKO:ssa
Älä nyt, puutaheinää taas !!!
Milloin Korkeimmassa oikeudessa, eli KKO:ssa käsitellään sakolla ratkaistavia asioita kirjallisena menettelynä, jos poliisi ymmärtää hankkia asianmukaiset suostumukset ???
virhehän korjattiin, lue ennenkuin kirjoittelet
No jos ei vahinkoja tullut, miten olisi syyttämättäjättämispäätös rikoksen vähäisyyden nojalla...
Syyttämättäjättämispäätös ?
Ellei asianomistajalla ole vaatimuksia, niin voihan tuon päätöksen tehdä tutkinnanjohtajakin ilman, että asialla vaivataan syyttäjää.
Esitutkintalaki
4 § (27.6.2003/645)
Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.
Käytännössä vielä jos ei sovittelutoimisto ole ottanut yhteyttä, niin asianomistajalla ei ole vaatimuksia, sillä nämä pikkujutut menevät automaattisesti sovitteluun, joka on kaikkien kannalta parasta.
Älä nyt naurata.
Osaahan poliisikin kysyä asianomistajalta, onko hänellä vaatimuksia. Ei siihen mitään sovittelutoimistoa tarvita. Jos ei ole, niin sen jälkeen poliisi voi tehdä ETL 4:nnen pykälän mukaisen päätöksen ja lähettää sen epäillylle tiedoksi.
Tarkoitin, että jos sovittelutoimisto ei ole ottanyt yhteyttä tarkoittaa, että sovittelua ei järjestetä, joka taas tarkoittaa, että asianomistajalla ei ole vaatimuksia tai hän ei suostu sovitteluun, mikä tosin olisi outoa tälläisessä jutussa.
Häh !
Vastauksestasi näkee, ettet tiedä näistä asioista yhtään mitään. Ei mikään juttu sovittelutoimistoon itsekseen mene, vaan joko poliisi tai syyttäjä lähettää sen sinne. Jos jo poliisi tekee ETL:n mukaisen päätöksen, että juttu jää siihen, niin eihän poliisi juttua enää sovittelutoimistoon sen jälkeen lähetä.
Jos taas asianomistajalla on vaatimuksia, niin silloin poliisi voi lähettää jutun syyttäjälle, sekä yleensä myös sovitteluun.
Poliisi voi myös päättää koko prosessin antamalla epäillylle rv:n, jos asianomistaja siihen suostuu vaatimuksestaan huolimatta. Verovarojahan ei jutun käräjöintiin kannata enää tuhlata, koska syylliseksi epäilty on myöntänyt teon.