Ihmettelen kriteerejä, joilla opiskelijoita valitaan hoitoalan oppilaitoksiin. Muutama päivä sitten tapasin työharjoittelussa olevan tyttösen, joka tokaisi häpeilemättä, että ei halua olla missään tekemisissä vanhusten kanssa. Kuitenkin hän oli töissä nimenomaan vanhustenhuollossa. Olen törmännyt myös aikuisempaan hoitoalan opiskelijaan, joka kertoili, ettei kestä katsella sairaita ja vanhuksia vähissä pukeissa, eikä halua olla näihin haisteluetäisyydellä. Yllätyksekseni olen tavannut myös piikkikammoisia hoitajia.
Moniko näistä on suunnannut hoitoalalle lähinnä tv:n sairaalasarjojen innoittamina ja koska alalla on varma työllisyystilanne? Voisi kuvitella, että käytännön hoitotyö on tällaisille ihmisille mahdotonta. Kuitenkin he jollain tapaa notkuvat alalla haaveillen ilmeisesti siisteistä paperihommista. Koska en ole alan karaistunut ammattilainen, minua kammottaa ajatella, että esim. sairas vanhus joutuu viettämään viimeiset aikansa asennevammaisten muka-hoitajien halveksittavana ja muka-hoidettuna.
Jos asenteet, joihin olen törmännyt hyväksytään sairaanhoidon sisällä, niin eikö kuitenkin olisi terveen järjen mukaista kertoa alan opiskelijoille ja ammattilaisille, että potilaille ja heidän läheisilleen kannata ilmaista kaikkea, mitä ajattelee ja tuntee? Monille nuorille ja osalle aikuisistakin hienotunteisuus sekä hyvät tavat ovat "teeskentelyä", jopa "vittuilua". Nuoret on opetettu ilmaisemaan kaikki tuntemuksensa suoraan ja spontaanisti, ilman turhia miettimisiä. Tästä seuraa todella ikäviä tilanteita potilaille sekä heidän läheisilleen. Myös asiansa osaavien, pätevien hoitajien kannalta on väärin, että "mädät omenat" pilaavat alan maineen.
Alan opettajien pitäisi aloittaa koulutus käytöstavoista ja toisen ihmisen kunnioittamisesta. Pääsykokeissa tai viimeistään työhaastatteluissa kannattaisi varmistua mm. hakijoiden hajuherkyydestä ja piikkikammosta , vastenmielisyyksistä potilaita kohtaan sekä kysäistä, mitä hän kuvittelee tulevan työnsä olevan. Testeissä voitaisiin varmistua muistakin luonteenpiirteistä kuin yliarvostetut näennäissosiaalisuus.
Moniko näistä on suunnannut hoitoalalle lähinnä tv:n sairaalasarjojen innoittamina ja koska alalla on varma työllisyystilanne? Voisi kuvitella, että käytännön hoitotyö on tällaisille ihmisille mahdotonta. Kuitenkin he jollain tapaa notkuvat alalla haaveillen ilmeisesti siisteistä paperihommista. Koska en ole alan karaistunut ammattilainen, minua kammottaa ajatella, että esim. sairas vanhus joutuu viettämään viimeiset aikansa asennevammaisten muka-hoitajien halveksittavana ja muka-hoidettuna.
Jos asenteet, joihin olen törmännyt hyväksytään sairaanhoidon sisällä, niin eikö kuitenkin olisi terveen järjen mukaista kertoa alan opiskelijoille ja ammattilaisille, että potilaille ja heidän läheisilleen kannata ilmaista kaikkea, mitä ajattelee ja tuntee? Monille nuorille ja osalle aikuisistakin hienotunteisuus sekä hyvät tavat ovat "teeskentelyä", jopa "vittuilua". Nuoret on opetettu ilmaisemaan kaikki tuntemuksensa suoraan ja spontaanisti, ilman turhia miettimisiä. Tästä seuraa todella ikäviä tilanteita potilaille sekä heidän läheisilleen. Myös asiansa osaavien, pätevien hoitajien kannalta on väärin, että "mädät omenat" pilaavat alan maineen.
Alan opettajien pitäisi aloittaa koulutus käytöstavoista ja toisen ihmisen kunnioittamisesta. Pääsykokeissa tai viimeistään työhaastatteluissa kannattaisi varmistua mm. hakijoiden hajuherkyydestä ja piikkikammosta , vastenmielisyyksistä potilaita kohtaan sekä kysäistä, mitä hän kuvittelee tulevan työnsä olevan. Testeissä voitaisiin varmistua muistakin luonteenpiirteistä kuin yliarvostetut näennäissosiaalisuus.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tätä samaa olen miettinyt kun kuulin henkilöstä joka hakeutuu juuri vanhustyöhön.Ei tule vanhempiensakanssa toimeen(ikäihmisiä) ja on erittäin huonokäytöksinen myös naapureilleen. Ei myskään voi omien puheittensa mukaan sietää ketään itseänä vanhempaa muuta kuin nuoria ainoastaan.Ja en tiedä mitä aineita käyttää viikonloppuisin.Mutta kun on tullut 500 päivää täyteen niin kuulema on vittu otettava jotakin työtä vastaan. Niin hoitoalallahan tarvitaan kohta väkeä paljon koska on suuret ikäluokat vanhenemassa.Eikös joka alalle kuitenkin oteta parhaat hakiat testejen kautta?
Jep... melkein kuka vaan pääsee opiskelemaan hoitoalalle, jos osaa vaan pääsykokeissa käyttäytyä. Mielestäni järkevämpää olisi vaikka joku kirjatentti kokeena, niin mittaisi motivaatiota hieman paremmin kun joku psykologille lässyttäminen. Lisäksi kouluissa vähän liioitellaan hoitoalan mahdollisuuksia ja annetaan turhan ruusuinen kuva alasta. Sitten moni pettyy ku töitä onkin vaan vanhuspuolella, paska palkka ja sitä samaa vaan joka päivä...
Voisin kommentoida tuohon, että tällä hetkellä sairaanhoitajilla on kyllä töitä muuallakin kun vanhuspuolella.. Etelä-Suomessa työpaikan saa aikalailla valita.. Palkka on mitä on ja työnkuvan vaihtelevuus riippuu siitä missä on töissä.
Mutta itse koulutuksesta vuosi sitten valmistuneena voisin sanoa, että kyllä töitä on, koulussa siitä sanottiin, ja tällä hetkellä se on totuuskin.
Koulun penkiltä revitään jo opintojen aikana, toki vanhuspuolelle, mutta kaikkialle muuallekin.