Pullotalo-kiistasta blogissa

Mitä olen kuunnellut ihmisten mietteitä, niin asiantuntijatkin pohtivat huoneiston sisäilman laatua,- koska rakenne ei hengitä. Puhutaanhan yleisesti huoneiston kosteuteen liittyvistä ongelmista.

Mutta, mitä kastepisteeseen tulee, niin ongelmahan pahenee entisestään, jos rakenteeseen lasketaan tietoisesti sisältäpäin kosteutta.

Lisäksi pullotalo käsitteenä on eri asia kuin seinien eristävyys/eristäminen. Talo voi olla pullotalo,- vaikka seinien eristepaksuus on 100mm. Pullotalollahan ymmärretään tiivistä, muovitettua rakennetta.

"Eihän ilmanvaihto talossa ole ongelma vaan ratkaisematon kysymys on tuo kastepisteraja hyvin eristetyssä pullotalossa".

Selvennettäköön, miten kaikkein pahin tilanne rakenteessa on silloin, jos pakkasella sisäilmaa pääsee vuotamaan ulkoilmaan. Kaikki sisäilman kosteus kondensoituu eristeisiin sisäilman kulkeutuessa rakenteesta ulos.

Tiedän, miten pahimmissa tapauksissa koko ullakolla eristeen pinta on valkeassa huurussa,- paikka paikoin. Taas Kailan mielikuvan/ymmärryksen mukaan kosteutta voidaan laskea tietoisesti rakenteen läpi kunhan se tapahtuu hallitusti eli teoriassa hengittävä seinä ennättää kuivattaa, mitä sisältä lasketaan uutta kosteutta rakenteeseen.

Taas kokonaan oma pohdintansa on esim. vuorivillan "hengittävyys" ajatellen kosteuden siirtymistä.

ml213. kirjoitti:

Mitä olen kuunnellut ihmisten mietteitä, niin asiantuntijatkin pohtivat huoneiston sisäilman laatua,- koska rakenne ei hengitä. Puhutaanhan yleisesti huoneiston kosteuteen liittyvistä ongelmista.

Mutta, mitä kastepisteeseen tulee, niin ongelmahan pahenee entisestään, jos rakenteeseen lasketaan tietoisesti sisältäpäin kosteutta.

Lisäksi pullotalo käsitteenä on eri asia kuin seinien eristävyys/eristäminen. Talo voi olla pullotalo,- vaikka seinien eristepaksuus on 100mm. Pullotalollahan ymmärretään tiivistä, muovitettua rakennetta.

Lue lisää

Jos eriste on mainitsemasi tuo kastepiste voikin tulla jo tuon muovin sisäpuolelle tai ohut eriste tuulettuu ulos. Tuo kastejuttu onkin tullut noiden nollatalojen myötä. Paksu eristekin jo estää tuulettumisen.

Hengittävästä se kosteus myös poistuu toisin kun tiiviistä. Ei vanhoissa rakenteissa homeongelmaa ollutkaan. Esiintullut joissakin noista nollaenergiataloista.

ml213. kirjoitti:

"Eihän ilmanvaihto talossa ole ongelma vaan ratkaisematon kysymys on tuo kastepisteraja hyvin eristetyssä pullotalossa".

Selvennettäköön, miten kaikkein pahin tilanne rakenteessa on silloin, jos pakkasella sisäilmaa pääsee vuotamaan ulkoilmaan. Kaikki sisäilman kosteus kondensoituu eristeisiin sisäilman kulkeutuessa rakenteesta ulos.

Tiedän, miten pahimmissa tapauksissa koko ullakolla eristeen pinta on valkeassa huurussa,- paikka paikoin. Taas Kailan mielikuvan/ymmärryksen mukaan kosteutta voidaan laskea tietoisesti rakenteen läpi kunhan se tapahtuu hallitusti eli teoriassa hengittävä seinä ennättää kuivattaa, mitä sisältä lasketaan uutta kosteutta rakenteeseen.

Taas kokonaan oma pohdintansa on esim. vuorivillan "hengittävyys" ajatellen kosteuden siirtymistä.

Lue lisää

On eri asia vuotanut kosteus ja kastepiste. Kastepistehän muodostuu aina määrätyssä lämpötilassa ja siinä ilman vesihöyry tiivistyy. Se lämpötila muodostuu johonkin kohti eristeessä eli kosteutta tiivistyy eristeeseen, jolle emme voi mitään. Jos se jää tuulettumatta on home varmaa. Tämähään on se kiistelyn kohde.

Vuorivilla on hiton hidas kuivumaan jos on kostunut. Olen nähnyt muutaman vesivahingon kuivatusyrityksen työni puolesta.

mutta....mutta kirjoitti:

Jos eriste on mainitsemasi tuo kastepiste voikin tulla jo tuon muovin sisäpuolelle tai ohut eriste tuulettuu ulos. Tuo kastejuttu onkin tullut noiden nollatalojen myötä. Paksu eristekin jo estää tuulettumisen.

Hengittävästä se kosteus myös poistuu toisin kun tiiviistä. Ei vanhoissa rakenteissa homeongelmaa ollutkaan. Esiintullut joissakin noista nollaenergiataloista.

Lue lisää

Jos seinässä on 100mm eristettä, niin muovin sisäpuolelle on mahdoton muodostua kosteutta,- edes kovilla pakkasilla.Kylmäsillat on asia erikseen. Aatteleppa, jos huoneen kosteuspitoisuus olisi niin suuri, että -40C pakkasella 100mm eristeen pintamateriaalin sisäpinnalle muodostuisi kosteutta, niin missä tilassa olisi ikkunat. Umpijää on liian lievä ilmaisu.

Niin, tuo eristeen tuulettuminen on harhaan johtava käsite. Eristeen ilmanliikehdintä tulee/tulisi olla mahdollisimman pieni ja siten ns tuulensuojalevy on välttämätön tuuletuksen estäm,iseksi.

Taas kosteuden johtuminen on eri käsite. Selluvilla on erikoisen hyvä tässä kosteuden johtumisessa.Toimii kuin imupaperi.

Mutta, kun pohditaan talon kosteusongelmista, niin lähes aina on kyseessä selvä kosteuden/veden vuotaminen rakenteisiin eli kaakelien saumoista, kattorakenteesta jne... selkeän veden pääsy rakenteisiin.

Pullotalon/vuovitetun ongelma liittyy aina sisäilman ongelmin, josta on nostettu se suuri häly. Todellisuudessa, jos talosta löytyy kosteusongelma, niin ongelma ei liity muoviin tai seinän hengittävyyteen,- vaan rakennusvirheeseen.

On muistettava, miten jokaisen talon pesutiloissa muhii eritasoinen kosteusongelma,- taloissa, jotka ovat rakennettuja ennen tämän päivän kosteuseristystä.
Aikoinaan laattojen alle ei laitettu mitään kosteuiseristettä ja siten laattojen saumoista on vedellä suora yhteys rakentesiin.
Sama pätee muovimattoihin, jotka haurastuvat iän myötä ja näin läpäisevät kosteuden ja veden.

Kastepiste on aina eristeessä, mutta höyrysulullisessa talossa kosteutta ei päästetä eristeeseen. Enkä suoraan sanoen ymmärrä että miksi kosteus pitäisi päästää eristeeseen ja yrittää keksiä rakenne joka toipuu siitä.

Ja sitäpaitsi nykyaikainen seinärakenne tuulettuu ulospäin, joten koko ongelma on täysin kekstty.

En ole tuo mutta mutta nimimerkillä kirjoittavat, mutta minä itse kyllä tuollaista (villojen paksuutta katossa) ihmettelen.

Ei tosiaankaan ole mitään eroa onko villa seiinässä, vai katolla.

Tuollainen 50cm ja siitä ylöspäin tuntuvat kyllä aika riskirakenteilta. Jos ja kun vettä joskus tuonne kulkeutuu, niin sen haihtuminen pois on aika epätodennäköistä.

Matalaenergiatalo kirjoitti:

En ole tuo mutta mutta nimimerkillä kirjoittavat, mutta minä itse kyllä tuollaista (villojen paksuutta katossa) ihmettelen.

Ei tosiaankaan ole mitään eroa onko villa seiinässä, vai katolla.

Tuollainen 50cm ja siitä ylöspäin tuntuvat kyllä aika riskirakenteilta. Jos ja kun vettä joskus tuonne kulkeutuu, niin sen haihtuminen pois on aika epätodennäköistä.

Lue lisää

Mistä se riski tulee?

Voisiko joku paksua eristettä pelkäävä jo kertoa että mistä se riski muodostuu?

500mm yläpohjassa on jo ihan tavallinen eristepaksuus, eikä se aiheuta mitään riskiä.

Kosteuden eristeeseen kuseva läähättävä rakenne on asia erikseen, siellä eriste on ehkä syytä pitää niin ohuena että se lämpenee energiaa hukkaamalla ja jaksaa kuivattaa itseään jatkuvalta kosteusrasitukselta.

mikä riski? kirjoitti:

Mistä se riski tulee?

Voisiko joku paksua eristettä pelkäävä jo kertoa että mistä se riski muodostuu?

500mm yläpohjassa on jo ihan tavallinen eristepaksuus, eikä se aiheuta mitään riskiä.

Kosteuden eristeeseen kuseva läähättävä rakenne on asia erikseen, siellä eriste on ehkä syytä pitää niin ohuena että se lämpenee energiaa hukkaamalla ja jaksaa kuivattaa itseään jatkuvalta kosteusrasitukselta.

Lue lisää

Puoli metriä ei ole tavallinen eristepaksuus, vaikka noita toki kyllä tehdäänkin. Jos jotain on tehty, niin eipä noista kokemuksia vielä ole paljoakaan kertynyt.

Riski tulee siitä, että emme elä ideaalimaailmassa. Ideamaailmassa
- Kattoluukun sisäpintaan ei kondensoidu vettä
- Hörysulku toimii teippauksineen talon elinajan
- Katto ja asuskate pitävät vettä
- Lumiestee pysyvät paikallaan, eivätkä revi aukkoja
- Tuuletusröörit eivät mene talvella lumesta tukkoon
- Lunta ei pääse tuiskussa tupruamaan yläpohjaan
- Putket eivät hikoile katolla
- Rakentajat tekevät työnsä hyvin
- Katolle ei pääse yhtää lintua pesimää
- Oravat eivät pääse mellastamaan
- jne.

Mitään ylläolevista ei tietenkään tapahdu ikinä?

Riski tulee siitä, että vettä joskus kuitenkin jostain lurahtaa ja sen kuivuminen noilla paksuuksilla on ongelmallista. Ohuemman eristeen läpi kuivuminen on nopeampaa ja lisäksi hukkalämpö auttaa kuivumisessa.

Läähättävästä rakenteesta en omasta mielestäni puhunut yhtään mitään, joten tuota en jaksa kommentoita.

Matalaenergiatalo kirjoitti:

Puoli metriä ei ole tavallinen eristepaksuus, vaikka noita toki kyllä tehdäänkin. Jos jotain on tehty, niin eipä noista kokemuksia vielä ole paljoakaan kertynyt.

Riski tulee siitä, että emme elä ideaalimaailmassa. Ideamaailmassa
- Kattoluukun sisäpintaan ei kondensoidu vettä
- Hörysulku toimii teippauksineen talon elinajan
- Katto ja asuskate pitävät vettä
- Lumiestee pysyvät paikallaan, eivätkä revi aukkoja
- Tuuletusröörit eivät mene talvella lumesta tukkoon
- Lunta ei pääse tuiskussa tupruamaan yläpohjaan
- Putket eivät hikoile katolla
- Rakentajat tekevät työnsä hyvin
- Katolle ei pääse yhtää lintua pesimää
- Oravat eivät pääse mellastamaan
- jne.

Mitään ylläolevista ei tietenkään tapahdu ikinä?

Riski tulee siitä, että vettä joskus kuitenkin jostain lurahtaa ja sen kuivuminen noilla paksuuksilla on ongelmallista. Ohuemman eristeen läpi kuivuminen on nopeampaa ja lisäksi hukkalämpö auttaa kuivumisessa.

Läähättävästä rakenteesta en omasta mielestäni puhunut yhtään mitään, joten tuota en jaksa kommentoita.

Lue lisää

Ei noista asioista mikään liity mitenkään eristeen paksuuteen.

Jos eristeeseen lurahtaa 0,5dl vettä, niin se haihtuu ihan samalla tavalla sieltä pois, eristeen paksuudesta riippumatta.

Koko pelkosi perustuu siis väärinymmärrykseen?

Odottelen innolla eristevillavalmistajan tai luotettavan tahon tutkimusta siitä että eristepaksuudella olisi merkitystä kosteuden sietoon.

Panokailottajan mutu tiedot ei nyt riitä lähteeksi.

SIIS MITÄ!?!? kirjoitti:

Ei noista asioista mikään liity mitenkään eristeen paksuuteen.

Jos eristeeseen lurahtaa 0,5dl vettä, niin se haihtuu ihan samalla tavalla sieltä pois, eristeen paksuudesta riippumatta.

Koko pelkosi perustuu siis väärinymmärrykseen?

Odottelen innolla eristevillavalmistajan tai luotettavan tahon tutkimusta siitä että eristepaksuudella olisi merkitystä kosteuden sietoon.

Panokailottajan mutu tiedot ei nyt riitä lähteeksi.

Lue lisää

Vai on haihtuminen riippumaton eristeen paksuudesta :) Ehkäpä asiaan auttaisi maalaisjärki, jos ei fysiikan tietämys taivu. Ehkäpä kannattaisi tutkia vesihöyrynläpäisevyyden määritelmää noin aluksi, joka puhuu mm. paksuudesta.

Se hyvä puoli kyllä kirjoituksessasi on, että saat olla innoissasi ilmeisen pitkän aikaa :)

Ehkäpä turha jatkaa tuolta pohjalta. Panukailotukset jätän kailottamaan edelleen itsekseen.

Matalaenergiatalo kirjoitti:

Vai on haihtuminen riippumaton eristeen paksuudesta :) Ehkäpä asiaan auttaisi maalaisjärki, jos ei fysiikan tietämys taivu. Ehkäpä kannattaisi tutkia vesihöyrynläpäisevyyden määritelmää noin aluksi, joka puhuu mm. paksuudesta.

Se hyvä puoli kyllä kirjoituksessasi on, että saat olla innoissasi ilmeisen pitkän aikaa :)

Ehkäpä turha jatkaa tuolta pohjalta. Panukailotukset jätän kailottamaan edelleen itsekseen.

Lue lisää

Vuorivillan höyryn läpäisevyys on kuitenkin todella suuri, eli se kuivaa ulospäin hyvin, eikä sillä ole juuri merkitystä että onko paksuus 300 vai 600mm. 600mm häyryn läpäisevyys on enemmän kuin riittävä.

Aivan sama asia kuin höyrysulun kanssa. Ei saavuteta mitään lisäetua sillä että laitetaan 0,2mm tilalata 0.4mm muovi, sillä ohuemmassakin höyrynvastus on enemmän kuin riittävä.

oletko sisäistäny kirjoitti:

Vuorivillan höyryn läpäisevyys on kuitenkin todella suuri, eli se kuivaa ulospäin hyvin, eikä sillä ole juuri merkitystä että onko paksuus 300 vai 600mm. 600mm häyryn läpäisevyys on enemmän kuin riittävä.

Aivan sama asia kuin höyrysulun kanssa. Ei saavuteta mitään lisäetua sillä että laitetaan 0,2mm tilalata 0.4mm muovi, sillä ohuemmassakin höyrynvastus on enemmän kuin riittävä.

Lue lisää

Mitäköhän nyt taas puhut???

Ensin veden kulkeutuminen paksuihin eristeisiin ei ole ongeolma, tämän jälkeen väität ettei eristeiden paksuus vaikuta haihtumiseen ja nyt sitten repäiset jostain vuorivillan.

Valitettavasti vuorivillan hyörynläpäisevyys on suunnilleen samaa tasoa kuin esim. ekovillan. Ei niissä oleellista eroa ole. Ainoastaan purussa ja kutterilastuissa vastus on suunnilleen tupla. Villoilla ei siis ole oleellista eroa keskenään.

Vuorivilla, kuten mikä tahansa aine kuivuu diffuusion avulla kuivempaan suuntaa. Ei siis ulospäin.

Kun puhutaan höyrysulusta puhutaan aivan eri asiasta. Sekoitat nyt taas uutta asiaa tähän. Jos höyrysulku on 100%, niin ei se materiaalia tuplaamalla muutu 200% luvuksi, vaan on edelleen 100%.

Jos et usko, että paksuudella on mitään merkitystä asiaan, niin laita ämpäriin vettä pohjalle ja kanneksi sentti villa ja toiseen saman verran vettä ja 10 senttiä villaa. Katso kummassa vesi haihtuu nopeammin. Hämmästyttävää. Voit huomata, että paksuudella on merkitystä.

Kuukleta höyrynläpäisevyys, niin eiköhän tuo sinullekkin aukea, tai sitten ei. En jaksa oikein asiasta kirjoitella. Menee liian perusteiksi.

Matalaenergiatalo kirjoitti:

Mitäköhän nyt taas puhut???

Ensin veden kulkeutuminen paksuihin eristeisiin ei ole ongeolma, tämän jälkeen väität ettei eristeiden paksuus vaikuta haihtumiseen ja nyt sitten repäiset jostain vuorivillan.

Valitettavasti vuorivillan hyörynläpäisevyys on suunnilleen samaa tasoa kuin esim. ekovillan. Ei niissä oleellista eroa ole. Ainoastaan purussa ja kutterilastuissa vastus on suunnilleen tupla. Villoilla ei siis ole oleellista eroa keskenään.

Vuorivilla, kuten mikä tahansa aine kuivuu diffuusion avulla kuivempaan suuntaa. Ei siis ulospäin.

Kun puhutaan höyrysulusta puhutaan aivan eri asiasta. Sekoitat nyt taas uutta asiaa tähän. Jos höyrysulku on 100%, niin ei se materiaalia tuplaamalla muutu 200% luvuksi, vaan on edelleen 100%.

Jos et usko, että paksuudella on mitään merkitystä asiaan, niin laita ämpäriin vettä pohjalle ja kanneksi sentti villa ja toiseen saman verran vettä ja 10 senttiä villaa. Katso kummassa vesi haihtuu nopeammin. Hämmästyttävää. Voit huomata, että paksuudella on merkitystä.

Kuukleta höyrynläpäisevyys, niin eiköhän tuo sinullekkin aukea, tai sitten ei. En jaksa oikein asiasta kirjoitella. Menee liian perusteiksi.

Lue lisää

"Vuorivilla, kuten mikä tahansa aine kuivuu diffuusion avulla kuivempaan suuntaa. Ei siis ulospäin".


Jos kuvitellaan, että 500mm vuorivilla eristettä on kastunut laajalta alalta, niin itse en missään olosuhteissa jättäisi eristeitä poistamatta ja kuivaamatta aluetta.Vuorivilla/vuorivillan läpi kuivuminen on todella hidasta ja siksi homevaara on ilmeinen.

Taas 500mm selluvuilla eriste kuivuu todella hyvin kun tuuletus on riittävä. Selluvilla toimii kuin imupaperi eli kuiduilla, josta eriste on tehty on suuri merkitys kosteuden siirtymisen nopetuteen.

ml213. kirjoitti:

"Vuorivilla, kuten mikä tahansa aine kuivuu diffuusion avulla kuivempaan suuntaa. Ei siis ulospäin".


Jos kuvitellaan, että 500mm vuorivilla eristettä on kastunut laajalta alalta, niin itse en missään olosuhteissa jättäisi eristeitä poistamatta ja kuivaamatta aluetta.Vuorivilla/vuorivillan läpi kuivuminen on todella hidasta ja siksi homevaara on ilmeinen.

Taas 500mm selluvuilla eriste kuivuu todella hyvin kun tuuletus on riittävä. Selluvilla toimii kuin imupaperi eli kuiduilla, josta eriste on tehty on suuri merkitys kosteuden siirtymisen nopetuteen.

Lue lisää

Totta. Yllä oli puhe vain höyryn kulkeutumisessa, mutta vesi kulkeutuu muullakin tavalla.

En itse kyllä jättäisi mitään märkiä villoja uusimatta.

Yläpohjassa käytännössä nykytaloissa villa kuivuu pelkästään ylöspäin. Vaikka kapillaarisesti vesi imeytyykin, niin vaikeampaa tuo on, koska maan vetovoima tuppaa vaikuttamaan alaspäin . Kapillaarisessa tapauksessa on hyvä myös mieltää se, että villa on jo märkää kun tuota alkaa tapahtua. Tiedossa on todennäköisesti jo ongelmia. Vesi ei siis ole enään höyrynä, vaan nesteenä.

Se, että yläpohjassa on 50cm märkää selluvillaa ja luottaa tuon kuivumiseen, jättäisin aivan näille panukailoittajille. Itse uusisin ja ja pitäisin huolen, että myös pysyvät kuivina.

Näissä kuivumisissa on aivan hyvä ottaa huomioon paljonko ilma sitoo itseensä vettä. Pakkasella ilmassa on kuutiota kohti pari grammaa vettä. Litran haihduttaminen tarkoittaa siis 500 kuutiota ilmaa. Litra vettä on vähän ja 500 kuutiota ilmaa on paljon.

Sinänsä mielenkiintoista tämä kirjoittelu. Ensin toinen kirjoittelee, että vuorivilla kuivuu hyvin ulospäin ja hetken kuluttua toinen kirjoittaa ettei kuivu, mutta selluvilla kyllä kuivuu. :)

Puolestani lopetteen tähän. Moi.

Matalaenergiatalo kirjoitti:

Mitäköhän nyt taas puhut???

Ensin veden kulkeutuminen paksuihin eristeisiin ei ole ongeolma, tämän jälkeen väität ettei eristeiden paksuus vaikuta haihtumiseen ja nyt sitten repäiset jostain vuorivillan.

Valitettavasti vuorivillan hyörynläpäisevyys on suunnilleen samaa tasoa kuin esim. ekovillan. Ei niissä oleellista eroa ole. Ainoastaan purussa ja kutterilastuissa vastus on suunnilleen tupla. Villoilla ei siis ole oleellista eroa keskenään.

Vuorivilla, kuten mikä tahansa aine kuivuu diffuusion avulla kuivempaan suuntaa. Ei siis ulospäin.

Kun puhutaan höyrysulusta puhutaan aivan eri asiasta. Sekoitat nyt taas uutta asiaa tähän. Jos höyrysulku on 100%, niin ei se materiaalia tuplaamalla muutu 200% luvuksi, vaan on edelleen 100%.

Jos et usko, että paksuudella on mitään merkitystä asiaan, niin laita ämpäriin vettä pohjalle ja kanneksi sentti villa ja toiseen saman verran vettä ja 10 senttiä villaa. Katso kummassa vesi haihtuu nopeammin. Hämmästyttävää. Voit huomata, että paksuudella on merkitystä.

Kuukleta höyrynläpäisevyys, niin eiköhän tuo sinullekkin aukea, tai sitten ei. En jaksa oikein asiasta kirjoitella. Menee liian perusteiksi.

Lue lisää

"Vuorivilla, kuten mikä tahansa aine kuivuu diffuusion avulla kuivempaan suuntaa. Ei siis ulospäin."

Sori vaan mutta ulos päin on se kuivempi suunta, eli eristeet kuivuu ulospäin ja kosteus tulee sisältä.

Edellä eisitettiin juuri väitteitä siitä että eristeen PAKSUUS on riski, ja sehän nyt on ihan tuulesta temmattu väite.

Selluvilla pystyy sitomaan enemmän vettä, eli vuorivillaan verrattuna ero on siinä että selluvillaan voi lorotella enemmän vettä, ilman että se alkaa valua eristeen pohjalle lätäköksi.

Edelleenkään en ymmärrä miski sinne eristeeseen pitäisi päästää yhtään vettä?!? Jos haluaa pelata varman päälle, laittaa kunnollisen hörysuluna sekä selluvillan. En tekisi itselle missän tapauksessa tätä ns. "hengittävää" rakennetta.

"Jos et usko, että paksuudella on mitään merkitystä asiaan, niin laita ämpäriin vettä pohjalle ja kanneksi sentti villa ja toiseen saman verran vettä ja 10 senttiä villaa. Katso kummassa vesi haihtuu nopeammin. Hämmästyttävää. Voit huomata, että paksuudella on merkitystä."

Yritin hakea tutkimusta, jossa tämä olisi mitattu, mutta en löytänyt. Täytyy kai kokeilla itse. En oikein usko että eristeen paksuudella on juurikaan merkitystä.

Testin voisi tehdä vaikka niin että laittaisi kahteen samanlaiseen lasipurkkiin saman verran vettä pohjalle ja yläosaan tulpaksi eripaksuiset villasiivut, vaikka 3cm ja 10cm ja seuraisi sitten huoneenlämmössä veden haihtumista purkeista.

Kuten itse totesit niin jos höysulku on 100% niin sen tuplaaminen ei tuo mitään lisää. Sama pätee toisinpäin höyrynläpäisyyn, jos höyrynvastus on 0% niin tuplaaminen ei sitä paljon muuta.

No onpa asiantuntijoita, vai olisiko blogaaja ymmärtänyt asian ihan väärin?!?

"Seminaarissa Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) yliassistentti Juha Vinha kertoi lämmöneristyksen lisäämisen heikentävän vaipparakenteen kosteusteknistä toimintaa. Ulko-osat eivät enää lämpene lävitse asti ja niiden viilentyessä kosteuden tiivistyminen lisääntyy, jolloin myös homeen kasvulle suotuisat olosuhteet lisääntyvät. "

Menkääpä tollot katsomaan talvella ulko-ovea. Kondensoituuko kosteus hyvin eristettyyn osaan, vai mahdollisesti ikkunaan tai kahvaan josta on kylmäsilta ulos?

"Lämmöneristeen lisääminen yläpohjaan vähentää energiankulutusta, mutta alentaa tuuletustilan lämpötilaa, jolloin kosteuden tiivistyminen ja homeen kasvu yläpohjassa lisääntyy."

Minulla on pihalla TÄYSIN LÄMMITTÄMÄTÖN puuliiteri, eikä senkään kattorakenteet ole homeessa. Miten se sopii yhteen linkissä esitetyn väitteen kanssa?!?

älä sekoile ... puhutaan vesihöyryn DIFFUUSIOSTA

as77 kirjoitti:

älä sekoile ... puhutaan vesihöyryn DIFFUUSIOSTA

Osaat sitten oikein sivistyssanan! Kerro nyt kuitenkin meille kaikille miten se diffuusio tapahtuu vastatuuleen

bfofoafdä kirjoitti:

Osaat sitten oikein sivistyssanan! Kerro nyt kuitenkin meille kaikille miten se diffuusio tapahtuu vastatuuleen

Kosteuden etenemiseen johtumalla/siirtyminen kosteammasta kuivempaan suuntaan, niin tähän ei vaikuta ilmanvirtaus tai sen suunta.

Tavallaan kyseessä on kosteuden tasapainoittuminen ja jos seinärakennetta ajatellaan, niin kosteammasta sisäilmasta siirtyy vesi/kosteutta kuivempaa ulkoilmaan päin ja siten eristeisiin.Niin, olipa ilmanvirtauksia tai ei.

ml213. kirjoitti:

Kosteuden etenemiseen johtumalla/siirtyminen kosteammasta kuivempaan suuntaan, niin tähän ei vaikuta ilmanvirtaus tai sen suunta.

Tavallaan kyseessä on kosteuden tasapainoittuminen ja jos seinärakennetta ajatellaan, niin kosteammasta sisäilmasta siirtyy vesi/kosteutta kuivempaa ulkoilmaan päin ja siten eristeisiin.Niin, olipa ilmanvirtauksia tai ei.

Lue lisää

Diffuusio on todella vaarallinen ilmiö HÖYRYSULOTTOMASSA rakenteessa.

Otitko huomioon mahdoolisuuden että olet väärässä?

diipadaa.. kirjoitti:

Otitko huomioon mahdoolisuuden että olet väärässä?

Ei mitään uutta auringon alla.

Tämä homepaska talo 70-luvulta. Ja virhe on siinä että rakennusvalvonta vaati tekemään talon liian matalalle maanpintaan nähden. Myös kaikki rakenteet 35:ssä vuodessa täysin loppuja, susia ja homeisia paskoja. Näitäkin se kunta silloin vaati tekemään.

Eli kun teet ohjeen mukaan kuolet nuorena ja homepaskasta ei jää perintöä jälkipolville. Tämä lienee sitä Linkolalaisten ajatusta taustalla.

Vajavainen kun olen ymmärrystasoltani, niin kerroppa tarkemmin miten hyvin kosteuseristetyn talon seinä homehtuu. Seinä, jonka kosteuspitoisuus on vain ulkoilmasta riippuvainen. Siis se huipputiivis vedeneristys estää sisätilan kosteuden siirtymisen rakenteisiin.

PS.
Ymmärrystäni ei vanaa sanonta,-" musta tuntuu".

ml213. kirjoitti:

Vajavainen kun olen ymmärrystasoltani, niin kerroppa tarkemmin miten hyvin kosteuseristetyn talon seinä homehtuu. Seinä, jonka kosteuspitoisuus on vain ulkoilmasta riippuvainen. Siis se huipputiivis vedeneristys estää sisätilan kosteuden siirtymisen rakenteisiin.

PS.
Ymmärrystäni ei vanaa sanonta,-" musta tuntuu".

Lue lisää

PS.
Ymmärrystäni ei avaa sanonta,-" musta tuntuu".

HaistPitkHomVit kirjoitti:

Ei mitään uutta auringon alla.

Tämä homepaska talo 70-luvulta. Ja virhe on siinä että rakennusvalvonta vaati tekemään talon liian matalalle maanpintaan nähden. Myös kaikki rakenteet 35:ssä vuodessa täysin loppuja, susia ja homeisia paskoja. Näitäkin se kunta silloin vaati tekemään.

Eli kun teet ohjeen mukaan kuolet nuorena ja homepaskasta ei jää perintöä jälkipolville. Tämä lienee sitä Linkolalaisten ajatusta taustalla.

Lue lisää

Nuo 60 ja 70 luvun matalaperustukset ja tasakatot oli arkkitehtien kotkotuksia, ei niillä ole mitään tekemistä rakennusfysiikan kanssa. Sotkette nyt puurot ja vellit sekaisin kun että ymmärrä niistä mitään.

Nykytietämyksellä osataan kyllä suunnitella ja tehdä hyviä taloja, mutta ainahan ne voi ryssiä tekemällä paskaa ja joskus joku arkkitehti yrittää idoida ja pilata insinöörien hommia.

joopa joo kirjoitti:

Nuo 60 ja 70 luvun matalaperustukset ja tasakatot oli arkkitehtien kotkotuksia, ei niillä ole mitään tekemistä rakennusfysiikan kanssa. Sotkette nyt puurot ja vellit sekaisin kun että ymmärrä niistä mitään.

Nykytietämyksellä osataan kyllä suunnitella ja tehdä hyviä taloja, mutta ainahan ne voi ryssiä tekemällä paskaa ja joskus joku arkkitehti yrittää idoida ja pilata insinöörien hommia.

Lue lisää

Olisi tehty korkeammalle mutta rakennustarkastaja määräsi matalalle. Niinkuin kaikki talot siihen aikaan. Sitä samaa esteellisyyttä silloinkin.

Nämä nykynormit ei ole yhtään sen kummepia. Yksi ainoa rakennustapa käytännössä merkitsee sitä että jokainen talo menee persiilleen.

No opetus on se että seuraava talo tehdään ilman lupia. Ei se ainakaan huonommin voi enää onnistua.

Se on nyt kapinaa.

rakinstoispolv kirjoitti:

Olisi tehty korkeammalle mutta rakennustarkastaja määräsi matalalle. Niinkuin kaikki talot siihen aikaan. Sitä samaa esteellisyyttä silloinkin.

Nämä nykynormit ei ole yhtään sen kummepia. Yksi ainoa rakennustapa käytännössä merkitsee sitä että jokainen talo menee persiilleen.

No opetus on se että seuraava talo tehdään ilman lupia. Ei se ainakaan huonommin voi enää onnistua.

Se on nyt kapinaa.

Lue lisää

Toista tämän kun ei tunnu menevän perille.

Kaava-asiat ovat arkkitehtien heiniä, ei ne perustu rakennusfysiikkaan, vaikka kaupungin rakennustarkastaja joutuu niitä valvomaan.

Arkkitehtejä ei kiinnosta mitä seinän sisällä on, kunhan talo on oikean korkuinen ja katon kaltevuus on kaavan mukainen.

toistoa kirjoitti:

Toista tämän kun ei tunnu menevän perille.

Kaava-asiat ovat arkkitehtien heiniä, ei ne perustu rakennusfysiikkaan, vaikka kaupungin rakennustarkastaja joutuu niitä valvomaan.

Arkkitehtejä ei kiinnosta mitä seinän sisällä on, kunhan talo on oikean korkuinen ja katon kaltevuus on kaavan mukainen.

Lue lisää

Ei ole tasakatto vaan ihan samanlainen harjakattoinen talo kuin nykyään tehdään. 35-vuodessa kaikki materiaalit nyt vaan on loppu.

Ainoastaan eristeet hieman ohuempia. Ulkoseinissä esim. 150 mm lasivillaa höyrynsulut muut samat sydeemit..

Arkkitehti oli mukana suunnittelussa mutta ainoastaan sukulaisena antoi neuvoja huoneiden sijainnista alkuvaiheessa. Loppu on sitä rakennesuunnittelupaskaa mitä nykyäänkin tehdään. Ja rakennusvalvoja nimenomaan määräsi rakennuksen korkeuden liian matalalle.

Viranomaiset ja rakennustyönvalvojien ainoa tehtävä on varmistaa että työmaalla käytetään niitä rakennustarvikkeita mitä isojen poikien kanssa on sovittu. Ei siinä mitään sen ihmeellisempää ole.

ps. Korjaussuunnittelu on helppoa. Otetaan se sama detsku esille kuin rakennuksen rakentamisessa ollut ja näytetään missä kohtaa virhe on tehty.

toistoa kirjoitti:

Toista tämän kun ei tunnu menevän perille.

Kaava-asiat ovat arkkitehtien heiniä, ei ne perustu rakennusfysiikkaan, vaikka kaupungin rakennustarkastaja joutuu niitä valvomaan.

Arkkitehtejä ei kiinnosta mitä seinän sisällä on, kunhan talo on oikean korkuinen ja katon kaltevuus on kaavan mukainen.

Lue lisää

Tuo korkeushomma on vain piste iin päällä koko katastrofissa.

Sitä en ymmärrä miten muka nykyään rakennusfysiikka osataan paremmin. Ihan samaa ulkoseinää ja kattoa sieltä tulee. Sekö 10 cm villaa sen tekee jotenkin paremmaksi rakennusfyysisesti.

Tämä 35-vuotta ollut talo on aiheuttanut ongelmia uudesta lähtien. Alkuvuosina oli erilaiset emissiot pääosassa.Myös hometta löytynyt tasaisesti uudesta asti. Yksikin asukas joutui turvautumaan hengityslaitteiisiin.

70-luvulla sentää yritettiin suojata ulkoseinän alaosaa sijoittamlla lämmitysputkistot sen läheisyyteen. Ulkoseinä siitä huolimatta materiaaleiltaan loppu ja homeessa.

En näe mitään hehkutuksen aihetta näissä viimeisissä energiansäästökiristyksissä. Kyllä suunnitella ja rakentaa osataan mutta se ei koske Suomea. Käytännössä kaikkialla maailmassa ihmiset joutuu kyhäämään jonkunlaisen suojan itselleen ja perheelleen. Ei se mitään rakettitiedettä ole.

ijsdfhgiprsnhg kirjoitti:

Tuo korkeushomma on vain piste iin päällä koko katastrofissa.

Sitä en ymmärrä miten muka nykyään rakennusfysiikka osataan paremmin. Ihan samaa ulkoseinää ja kattoa sieltä tulee. Sekö 10 cm villaa sen tekee jotenkin paremmaksi rakennusfyysisesti.

Tämä 35-vuotta ollut talo on aiheuttanut ongelmia uudesta lähtien. Alkuvuosina oli erilaiset emissiot pääosassa.Myös hometta löytynyt tasaisesti uudesta asti. Yksikin asukas joutui turvautumaan hengityslaitteiisiin.

70-luvulla sentää yritettiin suojata ulkoseinän alaosaa sijoittamlla lämmitysputkistot sen läheisyyteen. Ulkoseinä siitä huolimatta materiaaleiltaan loppu ja homeessa.

En näe mitään hehkutuksen aihetta näissä viimeisissä energiansäästökiristyksissä. Kyllä suunnitella ja rakentaa osataan mutta se ei koske Suomea. Käytännössä kaikkialla maailmassa ihmiset joutuu kyhäämään jonkunlaisen suojan itselleen ja perheelleen. Ei se mitään rakettitiedettä ole.

Lue lisää

Edelleen olen sitä mieltä, että rakennusvirheestä on kysymys, jos talossa esiintyy hometta tai ylimääräistä kosteutta. Edes talon korkeusasema/sokkelin korkeus ei ole erikoisen merkittävä, vaan enemmän seliittyy ulkonäköön.

Talon lattian alapuolella oleva rakenne tulee aina hyvin kesteus eristää eli estää maasta tuleva kosteus.
Samoin huoneiston sisäpuolella olevan kosteuden siirtynminen rakenteisiin tulee estää ja tähän ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muovittaminen.

Niin, lahoaminen ja homehtuminen liittyy aina kosteuteen. No, vanhat tasakattorakenteet on oma lukunsa.

ml213. kirjoitti:

Edelleen olen sitä mieltä, että rakennusvirheestä on kysymys, jos talossa esiintyy hometta tai ylimääräistä kosteutta. Edes talon korkeusasema/sokkelin korkeus ei ole erikoisen merkittävä, vaan enemmän seliittyy ulkonäköön.

Talon lattian alapuolella oleva rakenne tulee aina hyvin kesteus eristää eli estää maasta tuleva kosteus.
Samoin huoneiston sisäpuolella olevan kosteuden siirtynminen rakenteisiin tulee estää ja tähän ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muovittaminen.

Niin, lahoaminen ja homehtuminen liittyy aina kosteuteen. No, vanhat tasakattorakenteet on oma lukunsa.

Lue lisää

Turha tätä on jankata.

Rakenteissa on muovit.

Ongelma on materiaalien lyhyt käyttöikä ja juuri se rakennusfysiikka. Talot suunnitellaan nykyisinkin 50 vuotta kestäviksi.

Vaatimus olisi oltava myös se että ne kestävyyden lisäksi olisivat terveellisiä käyttäjilleen sen ajan. Tämä on kyllä laissakin vaatimus. Nuo energia ohjeet ovat vain asetustasolla ja niistä ei tarvitse välittää.

Onko tämä sitä suomalaista sinnikkyyttä. Ongelmarakenteet muutetaan hieman paksummiksi ja kuvitellaan että ongelmat poistuvat.

määlämpö kirjoitti:

Turha tätä on jankata.

Rakenteissa on muovit.

Ongelma on materiaalien lyhyt käyttöikä ja juuri se rakennusfysiikka. Talot suunnitellaan nykyisinkin 50 vuotta kestäviksi.

Vaatimus olisi oltava myös se että ne kestävyyden lisäksi olisivat terveellisiä käyttäjilleen sen ajan. Tämä on kyllä laissakin vaatimus. Nuo energia ohjeet ovat vain asetustasolla ja niistä ei tarvitse välittää.

Onko tämä sitä suomalaista sinnikkyyttä. Ongelmarakenteet muutetaan hieman paksummiksi ja kuvitellaan että ongelmat poistuvat.

Lue lisää

Mistä materiaalista on kysymys, joka käyttöikä on lyhyt ja siten ongelmoittaa asumisen.

ml213. kirjoitti:

Mistä materiaalista on kysymys, joka käyttöikä on lyhyt ja siten ongelmoittaa asumisen.

Höyrynsulkumuovi. 35-vuotiaana osa jo hävinnyt kokonaan. Merkkejä myös että joku musta home syö sitä.

Lasivilla. Käyttöikä max 50 v. 35 vuotiaan alkaa rakenne hajoamaan. Ja on mennyt mössöksi ulkoilman kosteuden vaikutuksesta. Lisäksi pieneliöiden tekemät käytävät kaikissa rakenteissa.

Tuulensuojalevy huokoinen kuitulevy. Ihan paskaa jo tässä iässä.

Puiset runkotolpat osittaisia lahovaurioita siellä täällä.

Ilmarako, tiiliverhous ok.

Pitäisikö seinä korjata tekemällä uusi samanlainen mutta 10 cm paksummalla eristeellä. Sekö sitten olisi autuaaksi tekevä parannus. Oikeasti ei tätä enää keuhkot kestä.

pelleHermannni kirjoitti:

Höyrynsulkumuovi. 35-vuotiaana osa jo hävinnyt kokonaan. Merkkejä myös että joku musta home syö sitä.

Lasivilla. Käyttöikä max 50 v. 35 vuotiaan alkaa rakenne hajoamaan. Ja on mennyt mössöksi ulkoilman kosteuden vaikutuksesta. Lisäksi pieneliöiden tekemät käytävät kaikissa rakenteissa.

Tuulensuojalevy huokoinen kuitulevy. Ihan paskaa jo tässä iässä.

Puiset runkotolpat osittaisia lahovaurioita siellä täällä.

Ilmarako, tiiliverhous ok.

Pitäisikö seinä korjata tekemällä uusi samanlainen mutta 10 cm paksummalla eristeellä. Sekö sitten olisi autuaaksi tekevä parannus. Oikeasti ei tätä enää keuhkot kestä.

Lue lisää

Täällä päin rakennustarvikkeet kestävät paremmin. Lie "ilmaston" vaikutusta.

Niin, v2000 laajensin taloan ja siinä yhteydessä erikoisesti tarkkailin yli 30-vuotta vanhaa rakennetta/materiaaleja. Kaikki puu ja eristeet ja muovitukset oli uuden veroisia. Siis materiaalit, jotka ovat rakenteiden sisällä.

Mutta, täydellisen yllätyksen teki pesuhuoneen lattialla oleva muovimatto. Se todellisuudessa läpäisi vettä erikoisen hyvin ja oli erittäin haurastunut kohdista, jotka olivat tekemisissä pesuaineiden kanssa.Ainoastaan reunoilla muovimaton kunto oli tyydyttävä.
Niin, matto oli päältäkatsottuna,- jopa siisti, mutta täydellisen surkeassa kunnossa sitä lähemmin tutkittaessa.

pelleHermannni kirjoitti:

Höyrynsulkumuovi. 35-vuotiaana osa jo hävinnyt kokonaan. Merkkejä myös että joku musta home syö sitä.

Lasivilla. Käyttöikä max 50 v. 35 vuotiaan alkaa rakenne hajoamaan. Ja on mennyt mössöksi ulkoilman kosteuden vaikutuksesta. Lisäksi pieneliöiden tekemät käytävät kaikissa rakenteissa.

Tuulensuojalevy huokoinen kuitulevy. Ihan paskaa jo tässä iässä.

Puiset runkotolpat osittaisia lahovaurioita siellä täällä.

Ilmarako, tiiliverhous ok.

Pitäisikö seinä korjata tekemällä uusi samanlainen mutta 10 cm paksummalla eristeellä. Sekö sitten olisi autuaaksi tekevä parannus. Oikeasti ei tätä enää keuhkot kestä.

Lue lisää

Et kai tosissasi luule, että joku uskoisi sinun höpinöitäsi??? Mitä ihmeessä nämä pellet täällä tekevät??

jotain tolkkua... kirjoitti:

Et kai tosissasi luule, että joku uskoisi sinun höpinöitäsi??? Mitä ihmeessä nämä pellet täällä tekevät??

Jotain tollkua oli suunnattu Pellelle.

ml213. kirjoitti:

Täällä päin rakennustarvikkeet kestävät paremmin. Lie "ilmaston" vaikutusta.

Niin, v2000 laajensin taloan ja siinä yhteydessä erikoisesti tarkkailin yli 30-vuotta vanhaa rakennetta/materiaaleja. Kaikki puu ja eristeet ja muovitukset oli uuden veroisia. Siis materiaalit, jotka ovat rakenteiden sisällä.

Mutta, täydellisen yllätyksen teki pesuhuoneen lattialla oleva muovimatto. Se todellisuudessa läpäisi vettä erikoisen hyvin ja oli erittäin haurastunut kohdista, jotka olivat tekemisissä pesuaineiden kanssa.Ainoastaan reunoilla muovimaton kunto oli tyydyttävä.
Niin, matto oli päältäkatsottuna,- jopa siisti, mutta täydellisen surkeassa kunnossa sitä lähemmin tutkittaessa.

Lue lisää

Otitko näytteet materiaaleista?

Hometta on helppo löytää kun vähänkään tietää mistä etsiä. Monesti haistaa jo pihalla ongelma paikat.

ijsdfhgiprsnhg kirjoitti:

Tuo korkeushomma on vain piste iin päällä koko katastrofissa.

Sitä en ymmärrä miten muka nykyään rakennusfysiikka osataan paremmin. Ihan samaa ulkoseinää ja kattoa sieltä tulee. Sekö 10 cm villaa sen tekee jotenkin paremmaksi rakennusfyysisesti.

Tämä 35-vuotta ollut talo on aiheuttanut ongelmia uudesta lähtien. Alkuvuosina oli erilaiset emissiot pääosassa.Myös hometta löytynyt tasaisesti uudesta asti. Yksikin asukas joutui turvautumaan hengityslaitteiisiin.

70-luvulla sentää yritettiin suojata ulkoseinän alaosaa sijoittamlla lämmitysputkistot sen läheisyyteen. Ulkoseinä siitä huolimatta materiaaleiltaan loppu ja homeessa.

En näe mitään hehkutuksen aihetta näissä viimeisissä energiansäästökiristyksissä. Kyllä suunnitella ja rakentaa osataan mutta se ei koske Suomea. Käytännössä kaikkialla maailmassa ihmiset joutuu kyhäämään jonkunlaisen suojan itselleen ja perheelleen. Ei se mitään rakettitiedettä ole.

Lue lisää

Kerro ne ongelmakohdat, niin minä kerron miten ne nykyisin tehdään.

Se on sitten ihan eri asia että noudattaako 50 vuotias timpuri suunnitelmia vai tekeekö niin kuin hänellä on ollu tapana.

Ihan turha läsyyttää 35 vuotta vanhoista asioista muka nykyaikaisina.... mieti nyt vähän.

pelleHermannni kirjoitti:

Höyrynsulkumuovi. 35-vuotiaana osa jo hävinnyt kokonaan. Merkkejä myös että joku musta home syö sitä.

Lasivilla. Käyttöikä max 50 v. 35 vuotiaan alkaa rakenne hajoamaan. Ja on mennyt mössöksi ulkoilman kosteuden vaikutuksesta. Lisäksi pieneliöiden tekemät käytävät kaikissa rakenteissa.

Tuulensuojalevy huokoinen kuitulevy. Ihan paskaa jo tässä iässä.

Puiset runkotolpat osittaisia lahovaurioita siellä täällä.

Ilmarako, tiiliverhous ok.

Pitäisikö seinä korjata tekemällä uusi samanlainen mutta 10 cm paksummalla eristeellä. Sekö sitten olisi autuaaksi tekevä parannus. Oikeasti ei tätä enää keuhkot kestä.

Lue lisää

No älä viitti höpöttää.

Vasta tein pikku rempaa vanhempien liki 40 vuotta vanhassa talossa ja kyllä se muovi oli siellä seinässä vielä ihan iskussa. Oli se ehkä vähän kovettunu ja varmaan murtuu herkemmin, mutta mikä sen siellä levyn alla rikkoisi?

Vai että hävinny kirjoitti:

No älä viitti höpöttää.

Vasta tein pikku rempaa vanhempien liki 40 vuotta vanhassa talossa ja kyllä se muovi oli siellä seinässä vielä ihan iskussa. Oli se ehkä vähän kovettunu ja varmaan murtuu herkemmin, mutta mikä sen siellä levyn alla rikkoisi?

Lue lisää

Tutki katto.

Kovettunu ja murtuu kyllä kertoo jo kaiken...

se oli silloin se kirjoitti:

Kerro ne ongelmakohdat, niin minä kerron miten ne nykyisin tehdään.

Se on sitten ihan eri asia että noudattaako 50 vuotias timpuri suunnitelmia vai tekeekö niin kuin hänellä on ollu tapana.

Ihan turha läsyyttää 35 vuotta vanhoista asioista muka nykyaikaisina.... mieti nyt vähän.

Lue lisää

Seinä on täysin vastaava kuin nykyisin tehdään. Ainoastaan eristepaksuutta on kymmenen cm enempi uudessa 2008 määräysten mukaisessa seinässä.

Jos sitä nyt alkaisi korjaamaan niin pitäisikö tosiaan kantaa vanha muju ulos ja tehdä täysin samanlainen seinä uudestaan hieman paksumpana sinne homehtumaan.

Tuo temppu vaatii kyllä aikamoista sinnikkyyttä ja paksukalloisuutta.

Kaikkia rakenteita ei kuitenkaan kannata alkaa korjaamaan. Vaihtoehtona on myynti jollekkin nuorelle idealistille. Esimerkiksi juuri kolusta valmistuneelle suunnittelijalle jolla ei ole vielä hajuaisti kehittynyt. Tai kokonaan uuden tekeminen ja vanhan polttaminen.

Vai että hävinny kirjoitti:

No älä viitti höpöttää.

Vasta tein pikku rempaa vanhempien liki 40 vuotta vanhassa talossa ja kyllä se muovi oli siellä seinässä vielä ihan iskussa. Oli se ehkä vähän kovettunu ja varmaan murtuu herkemmin, mutta mikä sen siellä levyn alla rikkoisi?

Lue lisää

Höyrynsulkumuoveista siirrytään tällä hetkellä vaudilla järeämpiin tuotteisiin. Esimerkiksi talopakettien katoissa spu levyä höyrynsulkuna.

On ne muutkin huomanneet näitä ongelmia.

Koko ongelma on suomalainen keskustuhoisuus. Pitäisi edes sallia ammattirakentajalle tehdä mieleinen suoja luontoa vastaan.

Tää on vähän sama asia kuin muusikoilla. Heillä kuulo herkistyy ja lopulta monelle tulee ammattitautina kuulovaurio.

Sama homma rakentajilla. Nenä ja keuhkot kehittyvät ammatin myötä. Osaat luetella vanhan talon rakenteet, vuosiluvut ja merkit jo pihamaalla hajun perusteella. Virolaisessa lecaharkossa vähemmän mausteita kuin kotimaisessa. Lopulta ammatin harjoittaminen johtaa ennen eläkeikää hautaan.

jotainmuutaseinään kirjoitti:

Seinä on täysin vastaava kuin nykyisin tehdään. Ainoastaan eristepaksuutta on kymmenen cm enempi uudessa 2008 määräysten mukaisessa seinässä.

Jos sitä nyt alkaisi korjaamaan niin pitäisikö tosiaan kantaa vanha muju ulos ja tehdä täysin samanlainen seinä uudestaan hieman paksumpana sinne homehtumaan.

Tuo temppu vaatii kyllä aikamoista sinnikkyyttä ja paksukalloisuutta.

Kaikkia rakenteita ei kuitenkaan kannata alkaa korjaamaan. Vaihtoehtona on myynti jollekkin nuorelle idealistille. Esimerkiksi juuri kolusta valmistuneelle suunnittelijalle jolla ei ole vielä hajuaisti kehittynyt. Tai kokonaan uuden tekeminen ja vanhan polttaminen.

Lue lisää

Et ole edelleenkään kertonut että mikä ongelma siellä seinässäsi on.

OnHävinny kirjoitti:

Tutki katto.

Kovettunu ja murtuu kyllä kertoo jo kaiken...

Ihan samanlainen muovi oli katossakin, ei siinä mitään hälyyttävää vikaa huomattu.

PerjantainRatoksi. kirjoitti:

Höyrynsulkumuoveista siirrytään tällä hetkellä vaudilla järeämpiin tuotteisiin. Esimerkiksi talopakettien katoissa spu levyä höyrynsulkuna.

On ne muutkin huomanneet näitä ongelmia.

Koko ongelma on suomalainen keskustuhoisuus. Pitäisi edes sallia ammattirakentajalle tehdä mieleinen suoja luontoa vastaan.

Tää on vähän sama asia kuin muusikoilla. Heillä kuulo herkistyy ja lopulta monelle tulee ammattitautina kuulovaurio.

Sama homma rakentajilla. Nenä ja keuhkot kehittyvät ammatin myötä. Osaat luetella vanhan talon rakenteet, vuosiluvut ja merkit jo pihamaalla hajun perusteella. Virolaisessa lecaharkossa vähemmän mausteita kuin kotimaisessa. Lopulta ammatin harjoittaminen johtaa ennen eläkeikää hautaan.

Lue lisää

Rakennusmääräyksissähäähän määritellään vain minimeitä. Ei kukaan kiellä tekemästä paremmin jos haluaa.

Kyllä minä olen tuota miettinyt itsekkin, että jos tekisin uuden puurunkoisen talon, niin laittaisin höyrysulun tilalle jonku 30mm psu levyn ja siihen gyprokit laastilla kiinni sisäpuolelle. Saisi varmasti tiiviin ja kestävän höyrysulun.

Paljasta jo kirjoitti:

Et ole edelleenkään kertonut että mikä ongelma siellä seinässäsi on.

No se home ja kait ne lahonneet puuosat pitäisi joskus korjata. Siis kantava runko osittain lahonnut.

Kaikkein suurin ongelma on nuo yhden ratkaisun henkilöt jotka alkaa nimittelemään muita.

tietoa kyllä on kirjoitti:

Rakennusmääräyksissähäähän määritellään vain minimeitä. Ei kukaan kiellä tekemästä paremmin jos haluaa.

Kyllä minä olen tuota miettinyt itsekkin, että jos tekisin uuden puurunkoisen talon, niin laittaisin höyrysulun tilalle jonku 30mm psu levyn ja siihen gyprokit laastilla kiinni sisäpuolelle. Saisi varmasti tiiviin ja kestävän höyrysulun.

Lue lisää

On tieto että täyskatastrofi on jälleen päivän lähempänä rakentamisessa.

Tämä on varma tieto.

HomeSweetHometta kirjoitti:

No se home ja kait ne lahonneet puuosat pitäisi joskus korjata. Siis kantava runko osittain lahonnut.

Kaikkein suurin ongelma on nuo yhden ratkaisun henkilöt jotka alkaa nimittelemään muita.

Lue lisää

Mistä se kosteus on tullut, joka on lahottanut rakenteet.? Rakennusvirheestä on kysymys.

HomeSweetHometta kirjoitti:

No se home ja kait ne lahonneet puuosat pitäisi joskus korjata. Siis kantava runko osittain lahonnut.

Kaikkein suurin ongelma on nuo yhden ratkaisun henkilöt jotka alkaa nimittelemään muita.

Lue lisää

Jos yleensä tuo on totta, mitä kerrot, niin talon kuntoa ei voi yleistää eli jotain opn pahasti mennyt pieleen taloa rakennettaessa. Tämä tulisi olla lähtökohta ymmärtää ongelmaasi.

ml213. kirjoitti:

Jos yleensä tuo on totta, mitä kerrot, niin talon kuntoa ei voi yleistää eli jotain opn pahasti mennyt pieleen taloa rakennettaessa. Tämä tulisi olla lähtökohta ymmärtää ongelmaasi.

Lue lisää

Sen verran näitä on korjattu että ihan vakio kamaa 30 vuotiaissa taloissa.

Viimeksi tutkittiin alle 10 v taloa ja purkuun taitaamennä.

Kysymys on suomalaisesta rakennustavasta.

Keero miten korjataan tämä oma 35 v talo. Kaikki tavara poistetaan tiiliulkoverhoukseen asti.

Mikä olisi hyvä ratkaisu tilalle?

HOmettaTiiviistiNäht kirjoitti:

On tieto että täyskatastrofi on jälleen päivän lähempänä rakentamisessa.

Tämä on varma tieto.

Varmoja tietoja on vain näköalattomilla tyhjäntoimittajilla.

Missä vaiheessa se ongelma poksahtaa päälle? Olen nähnyt useita yli 30 vuotiaita taloja joissa ei tunnu olevaan mitään ongelmia rakenteiden kanssa.

Olen myös nähnyt noin 40 vuotiaita kohteita, joissa on suuria ongelmia ja korjaamisen lisäksi harkinnassa on myös purkaminen

Erojen syynä ei tosin ole ikä, vaan rakennustapa ja siitä seuranneet ongelmat. Tasakatot ja niistä porsineet vuodot ovat yksi suuri tekijä. Toinen yleinen ongelmakohta on perustusten kylmäsillat ja tapa miten puurunko on liitetty betoni sokkeliin. Kuinka monta tasakatolla tai valesokkelilla tehtyä taloa on maahan ilmestynyt viimeisen 30 vuoden aikana? Ei varmaan kovin montaa.

HomeSweetHometta kirjoitti:

No se home ja kait ne lahonneet puuosat pitäisi joskus korjata. Siis kantava runko osittain lahonnut.

Kaikkein suurin ongelma on nuo yhden ratkaisun henkilöt jotka alkaa nimittelemään muita.

Lue lisää

Jos sulla on tästä homehtumisen syystä joku näkemys, niin kerro hyvä mies mikä se syy on. Ei tuo ole kovin rakentavaa että itket homeesta. ja syytät "nykyrakentamista", etkä kerro mikä se ongelma on.

30 vuotta sittten, eli -81 ostattiin kyllä jo laittaa kosteussulut, höyrysulut ja villat oikein, tasakattoja ei tehty eikä valesokkeleita.

Tiedän kyllä että 70-lluvulla väärin tehtyhjen "pullotalojen" ongelmien vuoksi 80-luvulla rakennusmiehet ampui ohi toisesta suunnsa, eli jättivät höyrysulkumuoveja pois seinistä jotta se pääsee "hengittämään" ja näissä kohteissa on taatusti ollu myöhemmin ongelmia.

Voitko nyt ihan yksinkertaisesti yksilöidä sen syyn miksi seinäsi on homeessa?

Tarkennusta kiitos kirjoitti:

Jos sulla on tästä homehtumisen syystä joku näkemys, niin kerro hyvä mies mikä se syy on. Ei tuo ole kovin rakentavaa että itket homeesta. ja syytät "nykyrakentamista", etkä kerro mikä se ongelma on.

30 vuotta sittten, eli -81 ostattiin kyllä jo laittaa kosteussulut, höyrysulut ja villat oikein, tasakattoja ei tehty eikä valesokkeleita.

Tiedän kyllä että 70-lluvulla väärin tehtyhjen "pullotalojen" ongelmien vuoksi 80-luvulla rakennusmiehet ampui ohi toisesta suunnsa, eli jättivät höyrysulkumuoveja pois seinistä jotta se pääsee "hengittämään" ja näissä kohteissa on taatusti ollu myöhemmin ongelmia.

Voitko nyt ihan yksinkertaisesti yksilöidä sen syyn miksi seinäsi on homeessa?

Lue lisää

Kerro vaan nyt se uusi rakenne niin pääsen kommentoimaan mikä menee pieleen.

Vanha seinä on homeessa ja piste. Ei siinä mitään erityistä syytä ole. 35 vuotta on liikaa tälle rakenteelle.

HomeSweetHometta kirjoitti:

No se home ja kait ne lahonneet puuosat pitäisi joskus korjata. Siis kantava runko osittain lahonnut.

Kaikkein suurin ongelma on nuo yhden ratkaisun henkilöt jotka alkaa nimittelemään muita.

Lue lisää

"No se home ja kait ne lahonneet puuosat pitäisi joskus korjata. Siis kantava runko osittain lahonnut".

No, kerroppa tarkemmin missä kohtaa taloa lahoaminen on tapahtunut. Pesutiloissa/saunassa vai kauttaaltaan koko talossa. Yläpohjassa vai lattianrajan tuntumassa vai koko seinän korkudelta.

Ja mitä kosteuteen liittyviä eristyksiä on käytetty pesutiloissa ja yleensä seinärakenteissa.

Ei millään pahalla, mutta taidat keksiä koko tarinan, koska mielikuvasi kokonaisuudesta on erittäin epämääräinen. Jos tarinasi on totta, niin jokin on rakentamisessa on mennyt pahasti pieleen.

Jos runkorakenteet/kin on lahopnneet, niin eihän kannata tätä kohdetta enää korjata. Todellisuudessa uuden rakentaminen on halvempi ratkaisu. Entisen purkaminen lisää vielä kustannuksia.

jhdfighsdjgh kirjoitti:

Sen verran näitä on korjattu että ihan vakio kamaa 30 vuotiaissa taloissa.

Viimeksi tutkittiin alle 10 v taloa ja purkuun taitaamennä.

Kysymys on suomalaisesta rakennustavasta.

Keero miten korjataan tämä oma 35 v talo. Kaikki tavara poistetaan tiiliulkoverhoukseen asti.

Mikä olisi hyvä ratkaisu tilalle?

Lue lisää

"Kerro miten korjataan tämä oma 35 v talo. Kaikki tavara poistetaan tiiliulkoverhoukseen asti".

Jos tämä kohde olisi todellisuutta eli talo on homehtunut ja puuosat lahonneita. Käytännössä tulisi purkaa kaikki ja aloittaa rakentaminen aivan alusta. Mitä järkeä on heittää epävarmaa/ongelmaista sokkelia lattioineen, koska koko ongelma voi johtua alapohjan rakennusvirheestä.
Tiiliverhoushan on esteenä koko seinän rakentamisessa eli sen purkaminen on välttämätöntä.

Todellisuudessa tämän tasoista taloa ei ole mitään syytä ja järkeä korjata,- vaan rakentaa uusi.

Tarkennusta kiitos kirjoitti:

Jos sulla on tästä homehtumisen syystä joku näkemys, niin kerro hyvä mies mikä se syy on. Ei tuo ole kovin rakentavaa että itket homeesta. ja syytät "nykyrakentamista", etkä kerro mikä se ongelma on.

30 vuotta sittten, eli -81 ostattiin kyllä jo laittaa kosteussulut, höyrysulut ja villat oikein, tasakattoja ei tehty eikä valesokkeleita.

Tiedän kyllä että 70-lluvulla väärin tehtyhjen "pullotalojen" ongelmien vuoksi 80-luvulla rakennusmiehet ampui ohi toisesta suunnsa, eli jättivät höyrysulkumuoveja pois seinistä jotta se pääsee "hengittämään" ja näissä kohteissa on taatusti ollu myöhemmin ongelmia.

Voitko nyt ihan yksinkertaisesti yksilöidä sen syyn miksi seinäsi on homeessa?

Lue lisää

"Seinä on täysin vastaava kuin nykyisin tehdään. Ainoastaan eristepaksuutta on kymmenen cm enempi uudessa 2008 määräysten mukaisessa seinässä".


Eli seinässä on lähes 300mm eristepaksuus ja talo on 30-vuotta vanha. No, kukaan ei kai kiellä tarinoiden kertomista, mutta ihmettelen ihmistä, joka ne uskoo.

ml213. kirjoitti:

"No se home ja kait ne lahonneet puuosat pitäisi joskus korjata. Siis kantava runko osittain lahonnut".

No, kerroppa tarkemmin missä kohtaa taloa lahoaminen on tapahtunut. Pesutiloissa/saunassa vai kauttaaltaan koko talossa. Yläpohjassa vai lattianrajan tuntumassa vai koko seinän korkudelta.

Ja mitä kosteuteen liittyviä eristyksiä on käytetty pesutiloissa ja yleensä seinärakenteissa.

Ei millään pahalla, mutta taidat keksiä koko tarinan, koska mielikuvasi kokonaisuudesta on erittäin epämääräinen. Jos tarinasi on totta, niin jokin on rakentamisessa on mennyt pahasti pieleen.

Jos runkorakenteet/kin on lahopnneet, niin eihän kannata tätä kohdetta enää korjata. Todellisuudessa uuden rakentaminen on halvempi ratkaisu. Entisen purkaminen lisää vielä kustannuksia.

Lue lisää

Millainen olisi hyvä uuden talon ulkoseinä? Sattuneesta syystä puurunko ei tule enää kysymykseen.

Siis ulkoseinä uuteen rakennukseen ja sen rakenteen käyttöikä?

ml213. kirjoitti:

"Seinä on täysin vastaava kuin nykyisin tehdään. Ainoastaan eristepaksuutta on kymmenen cm enempi uudessa 2008 määräysten mukaisessa seinässä".


Eli seinässä on lähes 300mm eristepaksuus ja talo on 30-vuotta vanha. No, kukaan ei kai kiellä tarinoiden kertomista, mutta ihmettelen ihmistä, joka ne uskoo.

Lue lisää

Seinässä on 150 mm eristettä. On kyllä kerrottu aikaisemmin.

Yli puolet vaurioista on näitä perus "rakennevirheitä" 70-luvulta. Tosin tehty sen aikaisten suunnitelmien ja rakennusvalvonnan määräysten mukaan.

Mutta sitten on yli kolmannes näitä vaurioita mille ei löydy muuta selitystä kuin rakenteen käyttöiän päättyminen. Tälläisen seinän pitäisi kestää 50-vuotta. Sitä ei kerrota missään onko se 50-vuotiaana yhtä-äkkiä loppu vai hajoaako se vähitellen 50 vuoden aikana. 35-vuotta vanha seinä siis on toleranssien mukaan jo loppu.

Seinästä tai katosta on sisäverhouslevyn alta hävinnyt puoli neliötä höyrynsulkua satunnaisesta kohdasta eri puolilta taloa. Lämmöneriste on tältä kohdalta muuttunut ruskeaksi "näkkileiväksi". Kun tälläistä kohtaa yrität korjata löytyy esimerkiksi eristeen ulkopinnasta "näkkileipää" koko seinän osalta vaikka höyrynsulku suurelta osalta ehjä. Lämmöneriste on myös joissain paikoissa alkanut hajota. Murenee pölyksi kun siihen koskee.

Lattiasta en ole viitsinyt mainita sanallakaan mutta se on betonilaatalle koolattu puulattia. Nenän voi laittaa talossa mihin kohtaan tahansa seinän ja lattian rajaan niin home haisee. Myös seinän lämmöneristeet haisevat ulkopinnasta homeelle ihan joka paikassa. Ullakolla lämmöneristeet sen verran pölyisiä että niihin ei nenää voi laittaa.

ml213. kirjoitti:

"Kerro miten korjataan tämä oma 35 v talo. Kaikki tavara poistetaan tiiliulkoverhoukseen asti".

Jos tämä kohde olisi todellisuutta eli talo on homehtunut ja puuosat lahonneita. Käytännössä tulisi purkaa kaikki ja aloittaa rakentaminen aivan alusta. Mitä järkeä on heittää epävarmaa/ongelmaista sokkelia lattioineen, koska koko ongelma voi johtua alapohjan rakennusvirheestä.
Tiiliverhoushan on esteenä koko seinän rakentamisessa eli sen purkaminen on välttämätöntä.

Todellisuudessa tämän tasoista taloa ei ole mitään syytä ja järkeä korjata,- vaan rakentaa uusi.

Lue lisää

Millainen olisi hyvä uusi ulkoseinä?

Ei tässä nykyisessä ollut muuta vikaa kuin se että sen käyttöikä tuli täyteen. Nämä suunniteltiin silloin 50 vuotta kestäviksi. Uusi 2012 puurunkoseinä myös sen saman 50 vuotta. Huonolla tuurilla se on toisilla sitten se 35 vuotta.

Mikään ei ole varmaa kirjoitti:

Varmoja tietoja on vain näköalattomilla tyhjäntoimittajilla.

Missä vaiheessa se ongelma poksahtaa päälle? Olen nähnyt useita yli 30 vuotiaita taloja joissa ei tunnu olevaan mitään ongelmia rakenteiden kanssa.

Olen myös nähnyt noin 40 vuotiaita kohteita, joissa on suuria ongelmia ja korjaamisen lisäksi harkinnassa on myös purkaminen

Erojen syynä ei tosin ole ikä, vaan rakennustapa ja siitä seuranneet ongelmat. Tasakatot ja niistä porsineet vuodot ovat yksi suuri tekijä. Toinen yleinen ongelmakohta on perustusten kylmäsillat ja tapa miten puurunko on liitetty betoni sokkeliin. Kuinka monta tasakatolla tai valesokkelilla tehtyä taloa on maahan ilmestynyt viimeisen 30 vuoden aikana? Ei varmaan kovin montaa.

Lue lisää

30 vuotias talo on kymmenen vuoden päästä 40 vuotias. Ja kahdenkymmenen vuoden päästä 50 v.

Mutta nyt on kyse siiitä että haluaisin vanhan tilalle hieman kestävämmän ratkaisun.

En halua olla 35 vuoden päästä samassa tilanteessa kuin nyt. Kaksi taloa yhdelle asukille pitäisi kyllä saada kestämään eliniän.

AllergiaaAlkaaOlla kirjoitti:

Millainen olisi hyvä uuden talon ulkoseinä? Sattuneesta syystä puurunko ei tule enää kysymykseen.

Siis ulkoseinä uuteen rakennukseen ja sen rakenteen käyttöikä?

Lue lisää

No sellainen joka kestää ja on terve.

Hirsi tai olkipaali/savi.

sdfg kirjoitti:

No sellainen joka kestää ja on terve.

Hirsi tai olkipaali/savi.

Massiivihirsi on ok. Henkilökohtaisesti minusta nämä uudet kumitiivisteet hirsien välissä on oikeasti hyvä keksintö.

Nuihin savihommiin ainoastaan poltettuna.

Mutta massivihirsitalo on jo kakkosasuntona.

Tähän isompaan ykköspesään tarvitaan sellaista ulkoseinää mikä on suunniteltu kestämään about 75 vuotta ainakin. Tästä jos käytännössä jää viimeinen kolmannes saavuttamatta ollaan silti jo haudassa eli voiton puolella.

Ideoinnissa ei tarvitse välittää kaikista viimeisistä rakennusasetuksista. Ne on tarkoitettu tavallisille kuluttajille. He saavat sitä mistä ovat äänestäneet ja sitä mitä tilaavat. Me ammattilaiset ollaan tämän politiikan ulkopuolella. Ideointi on siis vapaata niinkuin toteutuskin tulee olemaan.

pelleHermannni kirjoitti:

Höyrynsulkumuovi. 35-vuotiaana osa jo hävinnyt kokonaan. Merkkejä myös että joku musta home syö sitä.

Lasivilla. Käyttöikä max 50 v. 35 vuotiaan alkaa rakenne hajoamaan. Ja on mennyt mössöksi ulkoilman kosteuden vaikutuksesta. Lisäksi pieneliöiden tekemät käytävät kaikissa rakenteissa.

Tuulensuojalevy huokoinen kuitulevy. Ihan paskaa jo tässä iässä.

Puiset runkotolpat osittaisia lahovaurioita siellä täällä.

Ilmarako, tiiliverhous ok.

Pitäisikö seinä korjata tekemällä uusi samanlainen mutta 10 cm paksummalla eristeellä. Sekö sitten olisi autuaaksi tekevä parannus. Oikeasti ei tätä enää keuhkot kestä.

Lue lisää

> Höyrynsulkumuovi. 35-vuotiaana osa jo hävinnyt kokonaan. Merkkejä myös että joku musta home syö sitä.

Normisuoritus/tyypillinen virhe aikakauden taloissa.. Ei ole hyörysulkumuovia, vaan mitä tahansa muovia, mikä haurastuu ajan oloon. Yleensä saumojen limityskin on vähän niin ja näin muovien kiinnitys puutteellinen, joten höyrysulut ovat täynnä nyrkinmentäviä reikiä.

> Puiset runkotolpat osittaisia lahovaurioita siellä täällä.

Tässäkin jokin siis mättää. Kosteus nousee alajuoksun kautta tai tulee tiiliseinän läpi, laastipurseita tai siderautoja pitkin. Tai onko sittenkin vaan sisäilman kostesu (höyrysulun epätiiviys) syynä?

> Pitäisikö seinä korjata tekemällä uusi samanlainen mutta 10 cm paksummalla eristeellä.

Ehkä pitäisi tehde uusi, jossa ei sadevesi, maaperän tai höyrysulun läpi päässyt kosteus jatkuvasti kastele runkorakennetta ja eristeitä.

RakentakaaPoijjaat kirjoitti:

Seinässä on 150 mm eristettä. On kyllä kerrottu aikaisemmin.

Yli puolet vaurioista on näitä perus "rakennevirheitä" 70-luvulta. Tosin tehty sen aikaisten suunnitelmien ja rakennusvalvonnan määräysten mukaan.

Mutta sitten on yli kolmannes näitä vaurioita mille ei löydy muuta selitystä kuin rakenteen käyttöiän päättyminen. Tälläisen seinän pitäisi kestää 50-vuotta. Sitä ei kerrota missään onko se 50-vuotiaana yhtä-äkkiä loppu vai hajoaako se vähitellen 50 vuoden aikana. 35-vuotta vanha seinä siis on toleranssien mukaan jo loppu.

Seinästä tai katosta on sisäverhouslevyn alta hävinnyt puoli neliötä höyrynsulkua satunnaisesta kohdasta eri puolilta taloa. Lämmöneriste on tältä kohdalta muuttunut ruskeaksi "näkkileiväksi". Kun tälläistä kohtaa yrität korjata löytyy esimerkiksi eristeen ulkopinnasta "näkkileipää" koko seinän osalta vaikka höyrynsulku suurelta osalta ehjä. Lämmöneriste on myös joissain paikoissa alkanut hajota. Murenee pölyksi kun siihen koskee.

Lattiasta en ole viitsinyt mainita sanallakaan mutta se on betonilaatalle koolattu puulattia. Nenän voi laittaa talossa mihin kohtaan tahansa seinän ja lattian rajaan niin home haisee. Myös seinän lämmöneristeet haisevat ulkopinnasta homeelle ihan joka paikassa. Ullakolla lämmöneristeet sen verran pölyisiä että niihin ei nenää voi laittaa.

Lue lisää

> Seinästä tai katosta on sisäverhouslevyn alta hävinnyt puoli neliötä höyrynsulkua satunnaisesta kohdasta eri puolilta taloa.

Eli sinne on laitettu normaalia raksamuovia eikä höyrysulkumuovia. Näin on säästety muutama satanen / vähän vaivaa.

> Tälläisen seinän pitäisi kestää 50-vuotta

Kyllähän se kestääkin, kun tehdään oikein ja käytetään oikeita materiaaleja.

väärät materiaalit kirjoitti:

> Seinästä tai katosta on sisäverhouslevyn alta hävinnyt puoli neliötä höyrynsulkua satunnaisesta kohdasta eri puolilta taloa.

Eli sinne on laitettu normaalia raksamuovia eikä höyrysulkumuovia. Näin on säästety muutama satanen / vähän vaivaa.

> Tälläisen seinän pitäisi kestää 50-vuotta

Kyllähän se kestääkin, kun tehdään oikein ja käytetään oikeita materiaaleja.

Lue lisää

Elossa olevilta rakennusmiehiltä jos kysyt niin oikeaa höyrynsulkumuovia on silloin käytetty. Vaikeaa todistaa.

Nyt pitäisi vaan saada laajennusosaan about 40 metriä uutta ulkoseinää jonka suunniteltu kestävyys on minimi 75 vuotta. Mielellään muutkin normaalit vaatimukset kuten hinta, yksinkertainen rakenne, emissiot minimissä, jne.

Ajatus olisi myös että jatkossa sisäpuolella tehdään vain pintaremontteja ja suuremmat hässäkät jos niitä tulisi tehtäisiin ulkoapäin. Siis kantava runko mielellään sisäpuolella eikä niin kuin tällä hetkellä että ristikot kyyhöttää väliseinien ja tiiliulkoverhouksen varassa.

70-luvun normilaatua kirjoitti:

> Höyrynsulkumuovi. 35-vuotiaana osa jo hävinnyt kokonaan. Merkkejä myös että joku musta home syö sitä.

Normisuoritus/tyypillinen virhe aikakauden taloissa.. Ei ole hyörysulkumuovia, vaan mitä tahansa muovia, mikä haurastuu ajan oloon. Yleensä saumojen limityskin on vähän niin ja näin muovien kiinnitys puutteellinen, joten höyrysulut ovat täynnä nyrkinmentäviä reikiä.

> Puiset runkotolpat osittaisia lahovaurioita siellä täällä.

Tässäkin jokin siis mättää. Kosteus nousee alajuoksun kautta tai tulee tiiliseinän läpi, laastipurseita tai siderautoja pitkin. Tai onko sittenkin vaan sisäilman kostesu (höyrysulun epätiiviys) syynä?

> Pitäisikö seinä korjata tekemällä uusi samanlainen mutta 10 cm paksummalla eristeellä.

Ehkä pitäisi tehde uusi, jossa ei sadevesi, maaperän tai höyrysulun läpi päässyt kosteus jatkuvasti kastele runkorakennetta ja eristeitä.

Lue lisää

Mikä on suunniteltu käyttöikä tälle uudelleen tehdylle "samanlaiselle" seinälle?

No puurunko on nyt kuitenkin hylätty. Tarvitaan uutta ulkoseinää n. 40 juoksumetriä mikä kestää jo suunnittelupöydällä reilusti yli 50 vuotta. Ei tämä nyt pitäisi olla ollenkaan näin vaikeaa. Yksi ratkaisu testattu ja hylätty toista pitäisi saada tilalle.

EiAhistaMuttaPitääMe kirjoitti:

30 vuotias talo on kymmenen vuoden päästä 40 vuotias. Ja kahdenkymmenen vuoden päästä 50 v.

Mutta nyt on kyse siiitä että haluaisin vanhan tilalle hieman kestävämmän ratkaisun.

En halua olla 35 vuoden päästä samassa tilanteessa kuin nyt. Kaksi taloa yhdelle asukille pitäisi kyllä saada kestämään eliniän.

Lue lisää

20 vuotta sitten rakennettuun taloon ei tule kylmäsiltavalesokkelia tai tasakattoa myöskään seuraavan 20 vuoden aikana.

Turha tehdä iän suhteen mitään oletuksia 60 luvulla rakennettujen paskojen perusteella.

Määräykset ja rakennustapa on nykyään hyvällä tasolla, suurin ongelma on rakennusalan ammattilasten osaamattomuus ja työmoraali. Paskaa rakennetaan ihan surutta, mutta ei rakennusmääräysten vuoksi, vaan niistä huolimatta.

KeuhkoonKoskee kirjoitti:

Millainen olisi hyvä uusi ulkoseinä?

Ei tässä nykyisessä ollut muuta vikaa kuin se että sen käyttöikä tuli täyteen. Nämä suunniteltiin silloin 50 vuotta kestäviksi. Uusi 2012 puurunkoseinä myös sen saman 50 vuotta. Huonolla tuurilla se on toisilla sitten se 35 vuotta.

Lue lisää

Kyllä siellä sun seinässä jo joku muu ongelma kuin puurunko. Luultavasti rungon liitos perustuksiin on nykytietämyksen mukaan päinvittua tehty, tamoin perusteusten salaojitus yms.

Kerro mikä olisi hyvä lämmöneriste 2012 määräyksillä uuteen ulkoseinään ja seinärakenne?

Vaatimus olisi hyvä kestoikä ja mahdollisimman terveellinen keuhkoille.

Tyhjiöeriste on käynyt mielessä vanhan ulkoseinän korjauksessa. Sopivalla laajennuksella purkaantuisi puolet vanhasta ulkoseinästä kokonaan pois ja loppuihin tulisi tyhjiöeriste ja kennotiiliharkko sisärungoksi. Tällä hetkellä tyhjiöeristeelle luvataan 50 vuotta käyttöiäksi. Ilmeisesti se ei kuitenkaan muutu siinä ajassa pölyksi joten se ei haittaa. U-arvo ei ole päällimmäisenä mielessä kun vanhaa korjataan ja yritetään pysyä terveenä.

Edelleen olisiko hyviä ehdotuksia laajennuksen uusiksi ulkoseiniksi?

KeuhkoKipeä kirjoitti:

Tyhjiöeriste on käynyt mielessä vanhan ulkoseinän korjauksessa. Sopivalla laajennuksella purkaantuisi puolet vanhasta ulkoseinästä kokonaan pois ja loppuihin tulisi tyhjiöeriste ja kennotiiliharkko sisärungoksi. Tällä hetkellä tyhjiöeristeelle luvataan 50 vuotta käyttöiäksi. Ilmeisesti se ei kuitenkaan muutu siinä ajassa pölyksi joten se ei haittaa. U-arvo ei ole päällimmäisenä mielessä kun vanhaa korjataan ja yritetään pysyä terveenä.

Edelleen olisiko hyviä ehdotuksia laajennuksen uusiksi ulkoseiniksi?

Lue lisää

Tiilien valiin n 140-200 kg/m3 betonivaahto niin loppuu horinat..