kissojen ystävystyminen

Noin lyhyellä ajalla ei vielä tiedä lopullista tulosta, varsinkaan kun kyseessä on aikuiset kissat. Ihan yksilöistä riippuu miten kauan tutustuminen vie ja siihenkin pitää varautua, ettei se koskaan onnistu.

Feliway-haihdutin on erittäin hyvä väline noissa tutustumistapauksissa, ellei sinulla jo sellainen pistorasiassa ole, käy hankkimassa. Haihduttimen saa mm. klinikoilta, eläinkaupoista ja jotkut apteekit pitää niitä hyllyssään - klinikat halvin ostopaikka.

Anna ajan kulua ja puutu asiaan vasta jos kissat menevät toistensa kimppuun fyysisesti. Muuten seurailet mitä tapahtuu ja annat jokaiselle aikaasi, silityksiä ja huomiota tasapuolisesti. Tutustumista voi edesauttaa esim. pyyhkeellä hieromalla oman kissan hajuja uusiin ja päinvastoin. Kissat kun kommunikoi hajuilla ja samat hajut kertoo, että samaan porukkaan kuulutaan.

Tutustumisen aikaan on kaikilla oltava mahdollisuus olla myös omassa rauhassaan jos niin haluavat. Pakolla ei hommasta tule mitään ja vähintäänkin se vain pitkittää sitä.

Asumme omakotitalossa ja kissat saavat olla vapaasti, en ole rajanut mitään tiloja. Uudet tulokkaat ovat "piilonsa" jo löytäneet ja käyvät asianmukaisesti astialla jne Riittääkö kolmelle kissalle kaksi laatikkoa? Ovat kyllä tilavia ja vanha kissani käy ulkonakin kerran kaksi päivässä. Haihdutinta käyn heti huomenna katsomassa apteekista. Ovat kaikki aivan ihania tapauksia, toivotaan että yhteinen sävel löytyisi pian ja niistä tulisi yhteisiä sydänkäpysiä. Ne on kaikki maatiaiskissoja mutta jotenkin kaikki erikoisempia. Yksi puolipitkäkarvainen vitivalkoinen pieni ja siro, toinen vähän hopeanharmaa tably-kuvioinen, sekin erittäin siro ja kaunis kissa. Kolmas kissani on siniharmaa, pienikokoiseksi jäänyt sekin. Kaikki tyttöjä.

Uskon että kun tarpeeksi pitkään joutuvat saman tilan jakamaan niin löytävät väkisinkin sovun. Kyllä ne kissat sen verran kaipaa seuraa, että jos ei mieleistä seuraa satu olemaan niin lopuksi kelpaa se mitä saatavilla on.

Meillä on kaksi omaa kissaa ja hoitokissoja on ollut reilu kymmenen, uusilla tulokkailla on aina ollut hankalaa aluksi kun tuo yksi omista kissoista on sen luokan prinsessa että ei meinaa muita hyväksyä. Tälläkään hetkellä se ei erityisemmin pidä toisesta kissastamme ja tappeluita syntyy aina välillä, mutta hetken päästä taas makoilevat vierekkäin ja leikkivätkin. Ainut hoitokissa jonka kanssa se on kunnolla ystävystynyt oli kollikissa joka oli väritykseltään täysin samanlainen, lieneekö hieman rasisti sitten:)

Eli eivät välttämättä koskaan ystävysty kunnolla, mutta eiköhän sieltä sopu löydy.

Meillä vähn samanlainen tilanne, meillä oli 3wee veljekset (maatiainen ja siiamilainen) jotka saivat sitten pienemmän 5wee sisaruksen. Meillä on enemmänkin ongelmana se että pojat niin haluaisivat leikkiä ja temmeltää siskon kanssa mutta sisko ei tajua miten muiden kissojen kanssa kuuluu tehdä ja olla. Yhtenäkin päivänä yksi meidän pojista kävi siskon eteen pitkälleen ja näytti vatsan ja alkoi leikkimään, sisko katsoi kauhuissaan ja lähti.
Meillekkin on tuo Feliway tuonut helpotusta, tyttö-kissa on rauhoittunnut poikien kanssa. Ollaan sitä uskallettu nukkumaankin jo samassa paikassa kuin toinen pojista sekä pesty ollaan kaveri.
Ainoa mikä tuottaa välillä harmaita hiuksia on siamilaisen kovapäinen luonne. Siinä tulee omistajalle harmaat hiukset kuin naururypyt samalla kertaa :)