Nykypäivän kiusaajat piinaavat uhrejaan yhä useammin tietokoneen, kännykän, television ja jopa pelikonsolien välityksellä. Perinteisen koulukiusaamisen yleisyyttä seurataan vuosittain muun muassa kouluterveyskyselyin, joita tehdään yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammattioppilaitosten opiskelijoille. Nettikiusaamisen yleisyyttä ei tutkita läheskään yhtä systemaattisesti, harmittelee suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen Mannerheimin lastensuojeluliitosta (MLL).
– Kouluviihtyvyyskyselymme mukaan lähes joka kymmenes suomalainen oppilas on kohdannut nettikiusaamista. Kiusaaminen on lisääntynyt sosiaalisen median yleistymisen myötä, Markkanen sanoo.
Hän pitää nettikiusaamiseen puuttumista kouluille hyvin haasteellisena tehtävänä.
– Kouluilla on lakisääteisesti oltava suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Nettikiusaaminen on kuitenkin ilmiönä niin uusi, ettei kouluilla ole selkeitä ohjeita ja toimintatapoja tällaisissa kiusaamistilanteissa toimimiseen. Lisäksi netin anonymiteetin mahdollisuus tuottaa oman haasteensa: aina ei ole helppo selvittää, ketkä ovat viestien tai kuvien lähettämisen takana.
– Koulun mahdollisuudet puuttua tapauksiin ovat myös rajatut, sillä netissä kiusaamistapaukset leviävät ja paisuvat eivätkä kaikki osalliset välttämättä ole saman koulun oppilaita, Markkanen huomauttaa.
EU-hanke etsii ehkäisykeinoja
Opettajia tulisi Markkasen mukaan ehdottomasti kouluttaa opastamaan nuoria turvallisessa netinkäytössä. Samaa mieltä on professori Maritta Välimäki Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.
– Vanhemmille, opettajille ja kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville tarvitaan nuorten turvallista netinkäyttöä koskevia selkeitä ohjeistuksia. Useat eri tahot ovat jo luoneetkin Euroopan maissa kirjavia suosituksia, mutta yhtenäinen käytäntö puuttuu vielä, Välimäki toteaa.
Hän on mukana EU:n tukemassa COST ISO801-verkostossa, jonka yhtenä tavoitteena on etsiä keinoja sähköisen häirinnän vähentämiseksi ja nuorten turvallisen netinkäytön tukemiseksi. Verkostossa toimii psykologeja, yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöitä sekä hoitotieteen ammattilaisia 34 eri maasta.
– Tarkoituksemme on kerätä eri maista turvallista netinkäyttöä koskevia ohjeistuksia ja laatia sitten hyviksi todettavista käytänteistä yhtenäinen opas, Välimäki kertoo.
Julkisuus lisää tuskaa
Mannerheimin lastensuojeluliiton raportin mukaan nettikiusamisen kohteeksi joutuvat useimmin yläkouluikäiset tytöt ja kiusaaja on yleisimmin samaa koulua käyvä oppilas.
Verkkokiusaajilta ei konsteja puutu: uhria piinataan lähettämällä tätä pilkkaavia viestejä, videoita ja kuvia, nimittelemällä loukkaavasti, uhkailemalla, levittämällä perättömiä tietoja, viljelemällä rasistisia kommentteja tai esiintymällä väärällä henkilöllisyydellä.
Nettikiusaamisen vaikutuksia kiusattuihin on tutkittu toistaiseksi melko vähän. Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin selvityksessä nettikiusaamisen havaittiin satuttavan nuoria syvemmin kuin perinteisen koulukiusaamisen. Uhrit kokivat olevansa eristetympiä ja avuttomampia nettihyökkäyksen edessä.
Verkon kuvagallerioissa, chateissä, keskustelupalstoilla ja blogeissa loukkaava sisältö lävähtää hetkessä suuren ihmisjoukon nähtäväksi, mikä lisää tuskaa ja häpeäntunnetta.
– Netin kautta levitetty pilkkavideo voi kopioitua moniin eri verkkopalveluihin, netin arkistopalveluihin tai toisten netinkäyttäjien tietokoneille ja kännyköihin. Netistä ei saa välttämättä koskaan pois sinne kerran ladattuja kuvia, videoita ja tekstejä. Siten yksittäisestä kiusaamistapahtumasta saattaa löytyä aineistoa vielä kuukausien tai vuosien päästä, mikä pitkittää kiusatun kärsimystä, Markkanen huomauttaa.
Nettikiusaamiselle on ominaista sekin, että kiusaaja pysyttelee usein nimettömänä ja pystyy piinaamaan kohdettaan missä ja milloin vain. Kun kotikaan ei ole kiusatulle turvapaikka, henkinen ahdinko pahenee. Ja koska uhrin tuska ei yleensä verkossa välity, kiusaaja voi jatkaa häirintää omantunnon kolkuttamatta.
Kiusaamista vaikea huomata
Nuori joutuu usein kohtaamaan kiusaamistilanteen yksin, sillä sähköinen kiusaaminen jää helposti vanhemmilta huomaamatta.
–Nettikiusaajat ylittävät usein rikoskynnyksen ja saattavat syyllistyä kunnialoukkausten lisäksi muun muassa yksityiselämää loukkaavien tietojen levittämiseen, laittomiin uhkauksiin tai tietomurtoihin.
Kiusaamisen kohteeksi joutuneen kannattaa kääntyä poliisin puoleen aina, kun epäilee kiusaajansa rikkovan lakia.
Myös todisteet kiusaamisesta kannattaa aina tallentaa, sillä tuntematonkin verkkokiusaaja pystytään yleensä tunnistamaan viimeistään palvelun ylläpidon ja poliisin yhteistyöllä.
– Kouluviihtyvyyskyselymme mukaan lähes joka kymmenes suomalainen oppilas on kohdannut nettikiusaamista. Kiusaaminen on lisääntynyt sosiaalisen median yleistymisen myötä, Markkanen sanoo.
Hän pitää nettikiusaamiseen puuttumista kouluille hyvin haasteellisena tehtävänä.
– Kouluilla on lakisääteisesti oltava suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Nettikiusaaminen on kuitenkin ilmiönä niin uusi, ettei kouluilla ole selkeitä ohjeita ja toimintatapoja tällaisissa kiusaamistilanteissa toimimiseen. Lisäksi netin anonymiteetin mahdollisuus tuottaa oman haasteensa: aina ei ole helppo selvittää, ketkä ovat viestien tai kuvien lähettämisen takana.
– Koulun mahdollisuudet puuttua tapauksiin ovat myös rajatut, sillä netissä kiusaamistapaukset leviävät ja paisuvat eivätkä kaikki osalliset välttämättä ole saman koulun oppilaita, Markkanen huomauttaa.
EU-hanke etsii ehkäisykeinoja
Opettajia tulisi Markkasen mukaan ehdottomasti kouluttaa opastamaan nuoria turvallisessa netinkäytössä. Samaa mieltä on professori Maritta Välimäki Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.
– Vanhemmille, opettajille ja kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville tarvitaan nuorten turvallista netinkäyttöä koskevia selkeitä ohjeistuksia. Useat eri tahot ovat jo luoneetkin Euroopan maissa kirjavia suosituksia, mutta yhtenäinen käytäntö puuttuu vielä, Välimäki toteaa.
Hän on mukana EU:n tukemassa COST ISO801-verkostossa, jonka yhtenä tavoitteena on etsiä keinoja sähköisen häirinnän vähentämiseksi ja nuorten turvallisen netinkäytön tukemiseksi. Verkostossa toimii psykologeja, yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöitä sekä hoitotieteen ammattilaisia 34 eri maasta.
– Tarkoituksemme on kerätä eri maista turvallista netinkäyttöä koskevia ohjeistuksia ja laatia sitten hyviksi todettavista käytänteistä yhtenäinen opas, Välimäki kertoo.
Julkisuus lisää tuskaa
Mannerheimin lastensuojeluliiton raportin mukaan nettikiusamisen kohteeksi joutuvat useimmin yläkouluikäiset tytöt ja kiusaaja on yleisimmin samaa koulua käyvä oppilas.
Verkkokiusaajilta ei konsteja puutu: uhria piinataan lähettämällä tätä pilkkaavia viestejä, videoita ja kuvia, nimittelemällä loukkaavasti, uhkailemalla, levittämällä perättömiä tietoja, viljelemällä rasistisia kommentteja tai esiintymällä väärällä henkilöllisyydellä.
Nettikiusaamisen vaikutuksia kiusattuihin on tutkittu toistaiseksi melko vähän. Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin selvityksessä nettikiusaamisen havaittiin satuttavan nuoria syvemmin kuin perinteisen koulukiusaamisen. Uhrit kokivat olevansa eristetympiä ja avuttomampia nettihyökkäyksen edessä.
Verkon kuvagallerioissa, chateissä, keskustelupalstoilla ja blogeissa loukkaava sisältö lävähtää hetkessä suuren ihmisjoukon nähtäväksi, mikä lisää tuskaa ja häpeäntunnetta.
– Netin kautta levitetty pilkkavideo voi kopioitua moniin eri verkkopalveluihin, netin arkistopalveluihin tai toisten netinkäyttäjien tietokoneille ja kännyköihin. Netistä ei saa välttämättä koskaan pois sinne kerran ladattuja kuvia, videoita ja tekstejä. Siten yksittäisestä kiusaamistapahtumasta saattaa löytyä aineistoa vielä kuukausien tai vuosien päästä, mikä pitkittää kiusatun kärsimystä, Markkanen huomauttaa.
Nettikiusaamiselle on ominaista sekin, että kiusaaja pysyttelee usein nimettömänä ja pystyy piinaamaan kohdettaan missä ja milloin vain. Kun kotikaan ei ole kiusatulle turvapaikka, henkinen ahdinko pahenee. Ja koska uhrin tuska ei yleensä verkossa välity, kiusaaja voi jatkaa häirintää omantunnon kolkuttamatta.
Kiusaamista vaikea huomata
Nuori joutuu usein kohtaamaan kiusaamistilanteen yksin, sillä sähköinen kiusaaminen jää helposti vanhemmilta huomaamatta.
–Nettikiusaajat ylittävät usein rikoskynnyksen ja saattavat syyllistyä kunnialoukkausten lisäksi muun muassa yksityiselämää loukkaavien tietojen levittämiseen, laittomiin uhkauksiin tai tietomurtoihin.
Kiusaamisen kohteeksi joutuneen kannattaa kääntyä poliisin puoleen aina, kun epäilee kiusaajansa rikkovan lakia.
Myös todisteet kiusaamisesta kannattaa aina tallentaa, sillä tuntematonkin verkkokiusaaja pystytään yleensä tunnistamaan viimeistään palvelun ylläpidon ja poliisin yhteistyöllä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 26-vuotiaan salolaismiehen internetissä tehdystä kunnianloukkauksesta 30 päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 810 euroa. Sen lisäksi mies joutuu maksamaan asianomistajalle 2 000 euroa kärsimyskorvausta, 150 euroa muita kuluja ja runsaat 1 800 euroa oikeudenkäyntikuluja.
Vastaaja esitti lokakuun 2008 ja kesäkuun 2009 välillä internetin Piikkilanka-nimisellä sivustolla ja Suomi24.fi keskustelupalstalla asianomistajasta paikkansa pitämättömiä väitteitä. Niiden mukaan ulkomaalaissyntyinen asianomistaja olisi syyllistynyt rikoksiin, toiminut eri tavoin vilpillisesti armeija-aikanaan ja uhannut ampua yksikkönsä alikersantit simputuksen takia.
Vastaaja myönsi kirjoittaneensa kirjoitukset, jotka perustuivat myös omakohtaisiin havaintoihin armeija-ajoilta. Hän katsoi asianomistajan julkisuuden henkilöksi, joka oli pyrkinyt julkiseen luottamustehtävään. Hän ei voinut vaatia samaa julkisuuden suojaa kuin ns tavallinen ihminen.
Asianomistaja toimii Turussa useissa kunnallisissa luottamustoimissa ja oli ehdokkaana eurovaaleissa. Hän katsoi kirjoitusten ajoituksen vaalien alle osoittaneen vastaajan halunneen vahingoittaa hänen mainettaan tahallisesti. Häntä ei ole epäilty tai syytetty rikoksesta eikä hän ollut esittänyt uhkauksia siinä joukko-osastossa, jossa hän palveli yhdessä vastaajan kanssa.
Käräjäoikeuden mukaan vastaaja esitti perättömiä vihjailuja, joista eräät aiheuttivat asianomistajalle vahinkoa ja kärsimystä. Valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen toisesta henkilöstä ei ole oikeutettua edes politiikan teossa. Kirjoittelu oli herättänyt keskustelua asianomistajan toimintapiirissä. Korvauksen määrää korottavaksi tekijäksi käräjäoikeus katsoi sen, että kirjoittelu oli tapahtunut internetissä, missä sitä on voitu kopioida ja siirtää muille sivuille niin että se on nähtävissä rajoittamattoman ajan.
Keskustelun säännöt ja kirjoittajan vastuu
Keskusteluissa ei saa:
"Käyttää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia. Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Toisin sanoen rikot tekijänoikeuslakia, jos kopioit artikkelin lehden verkkosivulta ja kopioit sen Suomi24:n keskustelupalstalle. Viestit, joihin on kopioitu artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan."
Aloittajan vastuu. Olet rikkonut palstan sääntöjä sekä tekijänoikeuslakia.
Onko sinulle myönnetty jotain erivapauksia julkaisemaasi kopioituun materiaaliin ? Miksi sheriffi ei noudata velvollisuuksiaan ?.
http://www.ts.fi/teemat/terveys/215868.html
Sekä.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/115273.html
Kannatetaan aloittajalla ei ole muuta omaa sanottavaa kuin nimimerkkinsä.
Onks tää joku Turun Sanomien sivukonttori vai onks jollain ollu taas
ongelmia erottaa näytelmän käsikirjoitusta todellisuudesta.