Bokseri harrastuskoiraksi

Omat bokserini täyttvät nuo kriteerit muuten, mutta kotona melskaavat sata lasissa niinä iltoina joina ei treenata ja tämä on parasta boksereissa, aika ei käy koskaan tylsäksi.
Erinnoimainen treenikaveri joka jaksaa aina ihastuttaa ja välillä myös raivostuttaa. Erittäin huumorintajuinen ja jos oma huumori on tiukassa niin ei pidä ottaa boksua.
Hermorakenne on boksuilla hyvä, mutta ei sovi porukoille joiden koiria ei muuten huomata kuin kisatessa tai treenatessa.
Viikon mittaiseesa hoitopaikassa antavat itsestään paremman kuvan kuin miten oikeasti käyttäytyvät ja sen jälkeen ollaan kotona ihan "sikaa".
Rakastavat myös lapsia ja haluavat ehdottomasti osallstua pihatöihin niin kesällä kuin talvellakin.

Oma bokserini (nyt 11kk narttu) on aina ollut todella rauhallinen tapaus. TOKO:a harrastetaan, ei muuta. Lapsirakas on ja ihmisrakas muutenkin, syliin vääntää aina tilanteen tullen! Siitä voisi sanoa että RAUHALLINEN PERHEKOIRA, joka myös tykkää harrastaa. Vielä ei ole tottelevaisuudessaan ihan parasta.. mutta josko ikä toisi sitä tullessaan..:) "Ei" sanan kyllä ymmärtää eikä useinkaan koettelee omistajan pinnaa..
Keikessa haluaa tosiaan olla mukana ja viihtyy hyvin ulkona.
Oma bokserimme vetää ajoittain aika paljon hihnassa, voimaa kun riittää.. Joten sen suhteen täytyy valita kenelle hoidettavaksi uskaltaa antaa. Mutta muuten pärjää kyllä minkälaisessa paikassa vaan!
Lähes kaikilta bokserin omistajilta olen kuullut että bokseri on kaikkea muuta kuin rauhallinen! Mutta rauhallisiakin yksilöitä löytyy!:)

Useamman bokserin omistavana/omistaneena,ei ole kyllä niin helposti koulutettavissa kuin edellä mainitsemasi saku ja belgi. Bokseri on "pikkuisen" häsä ja keskittyminen herpaantuu helposti.. miellyttämisen halua ei ole niin paljon,mutta plussana on,että haluavat olla mukana kaikessa mitä perhe tekee,joten sitä voi käyttää hyväkseen koulutuksessa. Jos aikaa ja motivaatiota riittää ovat mitä mainioimpia harrastuskavereita. Ja näiden kanssa ei saa olla mikään tosikko ;)
Meillä ovat aina pitäneet todella kovasti lapsista (vaikkei itsellä lapsia olekkaan),mutta ovat saaneet tottua ystävien/sukulaisten lapsiin.
Kotona oman perheen kanssa on melko rauhallinen,mutta sekin saattaa vaatia harjoittelua (murkkuiässä kokeilee tosin jatkuvasti rajoja) Nellie' se on vielä teillä edessä ;)
"pehmeys" riippuu myös koirasta ja linjoista.. jos otat bokserin,jolla useammassa sukupolvessa kisattu esim. IPO1 tai edemmäs saat luultavasti kovapäisemmän ja vietikkäämmän koiran,kun jos vanhempien kanssa on harrastettu vain näyttelyitä ja perus tottista.
Hermorakenne on pysynyt rodussa hyvänä,vaikka Suomessa on tuohon "perhekoira" suuntaan aika paljon mentykin.
Bokseri on kokoonsa nähden hyvin vahva koira,joten jos ei peruskoulutus ole hanskassa,vie vierasta kuin "pässiä narussa"(ja mahd.omistajaakin). Itse olen jo yhden aikuisen bokserin kodinvaihtajana ottanut ja uudelleenkouluttanut. Hyvin koulutettuna tottelee kyllä muitakin jos on tarvis.

Bokserilta puuttu paimenkoirilla esiintyvä "miellyttämisenhalu" tai järkevämmin ilmaistuna yhteistyökyky. Se tekee itsenäisesti ratkaisuja eikä paimenen tapaan pyydä vahvistusta toiminnalleen omistajan kautta. Kontaktiin kannattaa siis panostaa pennusta asti ja opettaa koira siihen, et omistajan kanssa yhdessä tekeminen on palkitsevaa. Oman koiran kohdalla motivointi on ollut hieman haasteellista, koska häiriöherkkyys hankaloittaa häiriössä leikkimistä. Motivointiin kannattaa oman kokemuksen mukaan siis panostaa ja opettaa koiralle hyvä saalisleikki jo pennusta lähtien.

Oma bokseri on vieraskorea ja on tähän mennessä ollut kuulemani mukaan helppo ja mukava hoitokoira. Pennusta asti olen "vieraiden" antanut käskyttää koiraa ja näkyy koira tottuneenkin siihen, et myös muita totellaan. Lapsetkin ovat saaneet kunnian istuttaa hurttaa ja antaa sille herkkuja. Väittäisin, et hoidossa hyvinkäyttäytymistäkin voi jollain tasolla siis opettaa tai helpottaa. Sitähän voi myös harjoitella pentuna.

Bokseri on oman kokemuksen ja havaintojen mukaan rotu, joka on sisällä sohvachamppiooni ja ulkona melkoinen duraselpupu.

Bokseri on aivan ihana. Nykyää niitä ei kyl niin kauheesti käytetä palveluskoirana. Meillä oli bokseri 6 vuotta kunnes se sai syövän ja se piti lopettaa. Se oli aivan rauhallinen ULKOKOIRA,sisällä vain kylmät ilmat. Oli helppokouluttaa,ei koskaan purrut tai murissut,sillä oli aivan upea palvelusvietti.

Jos tykkää isoista roduista,koira on hyvä. Koulutus,niinkuin kaikilla koirilla on tärkein vaihe pentuna (:

julianna91: Mikäs toi tollanen palvelusvietti on?

Eli bokserin kanssa pystyy osallistumaan PK lajeihin? Kun on tämä jäänyt vähän epäselväksi

kmtk:n kanssa paljolti samoilla linjoilla.
Pistän kuitenkin omiakin mielipiteitä joukkoon. Bokserin kanssa pitää olla aikaa ja kärsivällisyyttä. Myöskin huumorintaju on suuri etu, siis ohjaajalle.

Meillä on sellainen boksu jolla monta sukupolvea kaikilla IPO-tuloksia, sekä vihtelevaa kilpamenestystä. Ei tuo meidän ole kuitenkaan kovapäisempi, vaikeampi tai vietikkäämpi kuin muutkaan.

Kiva perhekoira jolla me harrastellaan sitä IPO:akin, ilman suuria stressejä ja kuvitelmia, tulosta tulee tai ei. Meillä on huumori kuitenkin korkealla.

Hyvää vuoden jatkoa kaikille.