Tuijotan merta.
Aurinko osuu sen
pintaan hellin kosketuksin.
Taivun kohti varjoja,
lämpö paleltaa.
Suljen onnen silmistäin
vain suru lohduttaa
värisevää sydäntä.
Älä pelkää kovuuttani
älä katso syvyyksiini.
Pidä minut pimeässä kun
otat minut,
pidä sylissäsi kun
aurinko nousee.
Anna siivet,
joilla lentää
yli tään kuolettavan
yksinäisyyden.
~By KVJT~
Aurinko osuu sen
pintaan hellin kosketuksin.
Taivun kohti varjoja,
lämpö paleltaa.
Suljen onnen silmistäin
vain suru lohduttaa
värisevää sydäntä.
Älä pelkää kovuuttani
älä katso syvyyksiini.
Pidä minut pimeässä kun
otat minut,
pidä sylissäsi kun
aurinko nousee.
Anna siivet,
joilla lentää
yli tään kuolettavan
yksinäisyyden.
~By KVJT~
Vastaukset 2
Vanhimmat
tuleen makaamaan.Surkeus on kovaa ja kun on menetetyn rakkauden pauloissa, selkeä ajattelu hämärtyy. Kun tunne menee ohitse, saatat saada tuosta hyvänkin runon.
..silmistäin? mihin rimmaa??
...miten saa selvää, jos ei syvyyksiin katso kun pinnassa ei ole mitään ja joka paikka vain värisee ja miksi?
Logiikka puuttuu. Yksinäsiyttä, mutta syliin silti joku oetaan.Kuka?Yritätkö olla jotenkin vaikea? Ei se ole hieno. Yksinkertaisuus on hienoa.
eiköhän kuule jokainen kirjoita OMALLA tavalla...ja mä kirjoitan niinku tunne vie....*illistää* ;-)
ja sä niiku sä...