onko suomessa smoushoundeja? Yksi ollut aiemmin entä enään.
Ja sitten isompi chodska pes ja muita kuten patterdale jotka ei hyväksyttyjä ..miniaussie myös mites markiesje..
Oon nyt pientä rotua hakemassa ja tutut rodut mennyt läpi. Olen huomannut olevan paljon rotuja muitakin kuten ei hyväksyttyjä sellaisia myös suomessa. Ja herää kiinnostus löytyisikö niistä joku joka miellyttäisi ihan täpöllä.
Eli mitä tuntemattomampia rotuja on suomessa tai muuallakin
joka olisi noin 5-10kg, tottelevainen leikkisä ja persoonallinen rotu tokoon ja vaelluksille.
harvinaiset koirarodut
riiikka34
26
2117
Vastaukset
- ei tiiä lainkaan
Sellaisten rotujen määriä Suomessa on vaikea päätellä, joita FCI ei ole hyväksynyt.
Miksi et hanki jotain FCI:n hyväksymää rotua, joka on Suomessa (ja koko maailmassa) kumminkin harvinainen, esimerkiksi prahanrottakoiraa (Pražský Krysařík) tai lakelandinterrieriä ?- riiikka34
Juu kyllä mielelläni hankin fcl hyväksymän rodun mutta ihan sitä oikeaa rotua en vain ole ihan vielä löytänyt. :)
Prahanrottakoira on aivan liian pieni vaeltamisiin ja lakelandin hiukan jäärempi tokoon..kivoja rotuja varmasti. Kiitos vastauksestasi. Tuo prahalainen onkin melko harvinainen.
ja muutenkin kiva tietää mitä rotuja tällä hetkellä suomessa myös harvinaisia.
ja haluan rodun jota ei ihan kaikilla ole. - edellinen"
riiikka34 kirjoitti:
Juu kyllä mielelläni hankin fcl hyväksymän rodun mutta ihan sitä oikeaa rotua en vain ole ihan vielä löytänyt. :)
Prahanrottakoira on aivan liian pieni vaeltamisiin ja lakelandin hiukan jäärempi tokoon..kivoja rotuja varmasti. Kiitos vastauksestasi. Tuo prahalainen onkin melko harvinainen.
ja muutenkin kiva tietää mitä rotuja tällä hetkellä suomessa myös harvinaisia.
ja haluan rodun jota ei ihan kaikilla ole.Olisiko tästä hyötyä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmRekisteroinnit.aspx
- riiikka34
edellinen" kirjoitti:
Olisiko tästä hyötyä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmRekisteroinnit.aspx
kiitos onpa hyvinkin. :)
Eli enään täytyisi saada tietoon nuo ei viralliset rodut..jos joku tietää.
Tuo chodska pes oli minulle kokonaan uusi tieto.
eli jos joku tietää harvinaisia rotuja suomessa niin olen ihan vaan kiinnostunut.
En kuitenkaan itselleni hae sitä harvinaisinta vaan sopivinta ja kiinnostaa ihan muutekin tosiaan. - edellinen"
riiikka34 kirjoitti:
kiitos onpa hyvinkin. :)
Eli enään täytyisi saada tietoon nuo ei viralliset rodut..jos joku tietää.
Tuo chodska pes oli minulle kokonaan uusi tieto.
eli jos joku tietää harvinaisia rotuja suomessa niin olen ihan vaan kiinnostunut.
En kuitenkaan itselleni hae sitä harvinaisinta vaan sopivinta ja kiinnostaa ihan muutekin tosiaan.Ilman rekisteröintejä koirodun yksilömäärästä on lähes mahdotonta saada selkoa. Koirarotu hyväksytään siinä vaiheessa omakseen, kun sen geenipohja on riittävän kaukainen kaikista muista koirista kuten muista roduista.
- riiikka34
edellinen" kirjoitti:
Ilman rekisteröintejä koirodun yksilömäärästä on lähes mahdotonta saada selkoa. Koirarotu hyväksytään siinä vaiheessa omakseen, kun sen geenipohja on riittävän kaukainen kaikista muista koirista kuten muista roduista.
Kyllä jackrussel ja pitkäkarvainen saksanpaimenkoira sekä toyfoxi taitaa olla viimeisimmät hyväksytyt fcl:n
luultavasti miniaussie ja markiesjekin (ei suomessa vielä)pian. Jännä seurata uusien rotujen ottoja.
mutta sitten tiedän ainakin tosiaan olevan patterdaleja, chodska, ja kovin kiistellyn bolonka. Onkohan muita vielä? - edellinen"
riiikka34 kirjoitti:
Kyllä jackrussel ja pitkäkarvainen saksanpaimenkoira sekä toyfoxi taitaa olla viimeisimmät hyväksytyt fcl:n
luultavasti miniaussie ja markiesjekin (ei suomessa vielä)pian. Jännä seurata uusien rotujen ottoja.
mutta sitten tiedän ainakin tosiaan olevan patterdaleja, chodska, ja kovin kiistellyn bolonka. Onkohan muita vielä?FCI on hyväksynyt myös monia sellaisia koirarotuja, joita Suomessa ei vielä ole tai joita on vasta vähän. Haldeninajokoiria ei olla rekisteröity Suomessa vielä ainuttakaan yksilöä, ja Norjassakin (alkuperämaa) niitä rekisteröidään vain parikymmenta yksilöä vuodessa. Samoin iso portugalinpodengo puuttuu Suomesta kokonaan, jonka lisäksi se taitaa keikkua koko maailmassa tällä hetkellä sukupuuton partaalla. Vanhatanskankanakoira taitaa edustaa Suomea vain parilla yksilöllä, mutta alkuperämaassaankin (Tanskassa) sen suosio on hyvin pieni. Saukkokoiria arvellaan olevan jäljellä tuskin 1000 yksilöä koko maailmassa, ja fieldspanieleita rekisteröidään maailmanlaajuisesti vain noin 300 yksilöä vuodessa. Harvinaisia, uhanalaisia, FCI:n hyväksymiä koirarotuja riittää, tuossa nyt muutama esimerkki.
- riiikka34
edellinen" kirjoitti:
FCI on hyväksynyt myös monia sellaisia koirarotuja, joita Suomessa ei vielä ole tai joita on vasta vähän. Haldeninajokoiria ei olla rekisteröity Suomessa vielä ainuttakaan yksilöä, ja Norjassakin (alkuperämaa) niitä rekisteröidään vain parikymmenta yksilöä vuodessa. Samoin iso portugalinpodengo puuttuu Suomesta kokonaan, jonka lisäksi se taitaa keikkua koko maailmassa tällä hetkellä sukupuuton partaalla. Vanhatanskankanakoira taitaa edustaa Suomea vain parilla yksilöllä, mutta alkuperämaassaankin (Tanskassa) sen suosio on hyvin pieni. Saukkokoiria arvellaan olevan jäljellä tuskin 1000 yksilöä koko maailmassa, ja fieldspanieleita rekisteröidään maailmanlaajuisesti vain noin 300 yksilöä vuodessa. Harvinaisia, uhanalaisia, FCI:n hyväksymiä koirarotuja riittää, tuossa nyt muutama esimerkki.
Kiitos vastauksestasi..lisääkin tietoa olisi vielä kiva saada..
Amerikan kennelclubin kautta varmaan tulee vielä paljon fcl:n
ja jännä ettei kuitenkaan patterdale ole fcl:ssä vaikka on jo selkeä rotu. Mitkähän nuo kriteerit on tuonne fcl:n?
- edellinen"
Kennelliitot määrittelevät eri koirarotujen omat piirteet hyväksyäkseen ne, kuten ovatko ne vielä liian lähellä joitain tiettyjä rotusekoituksia, onko niillä liian läheinen geenipohja muihin rotuihin ym. vaikuttavatko ne oikeasti puhtailta roduilta. Englanninkin kennelliitto hyväksyi vasta tämän vuoden puolella esimerkiksi entlebuchinpaimenkoiran ja lunnikoiran virallisiksi roduiksi.
FCI:n hyväksymiä uhanalaisia koirarotuja on kyllä olemassa muitakin. Sao miguelinfiloja on maailmassa jäljellä alle 500, broholminkoira on jo lähellä sukupuuttoa, lakelandinterrieri on kaikkialla maailmassa hyvin harvinainen, koko unkarinvinttikoirakanta on kutistunut hyvin pieneksi, karkeakarvaisia unkarinvizsloja on nykyään jäljellä noin 2500-3000 yksilöä, sukupuutto uhkaa belgianpaimenkoira lakenoissia, stabyhounin koko kanta koostuu noin 3500 yksilöstä, kreikanajokoirasta tulee pian entinen rotu kannan kuoltua sukupuuttoon ym.
Suosittelen jotakin FCI:n hyväksymää koirarotua. Niistäkin löytyy harvinaisuuksia.- riiikka34
"Kennelliitot määrittelevät eri koirarotujen omat piirteet hyväksyäkseen ne, kuten ovatko ne vielä liian lähellä joitain tiettyjä rotusekoituksia, onko niillä liian läheinen geenipohja muihin rotuihin ym. vaikuttavatko ne oikeasti puhtailta roduilta."
Sinänsä mielenkiintoista että mudi ja kroatian paimenkoira todella lähellä toisiaan ja silti erilliset rodut.
Sinällään en hae harvinaisuutta vaan sopivuutta; sehän se loppukädessä on tärkein että koira tulee olosuhteisiin joka sopii sille ja silloin on paras yhdistelmä molemmille osapuolile :)
Mutta kieltämättä en myöskään halua että on jokaisella sama rotu..ja ihmettelen miksi moni valitsee aina sen kultsin tai labbiksen kun vaihtoehtoina voisi olla kivat rodut kuten tanskan kanakoira vaikka labbiksen sijaan ja staby kultsin. Itse ottaisin näistä roduista tai spinonen mutta haen pienempää kun en omaa omaa autoa .. arjessa on helpompaa pienen kanssa kulkea treeneihin yleisillä kulkuneuvoilla.
Itse hankin koirani vasta syksyllä joten aikaa on tutkia mutta aihe kiinnostaa muutenkin koska uusia rotuja tulee koko ajan ja moni niistä todella kiinnostava ja mukava. Ja en ehkä kuietnkaan tunnekaan kaikkia enkä tapaa miten fcl:nalaisuuteen rodut tulee.
Yksi syy rotujen katoamiseen voi olla ettei esim kanakoirien kasvattajat aina hyväksy jos rotu meneekin harrastajalle eikä metsästäjälle. Paimenkoirien omistajat on hyväksynyt sen ettei ole enään paimennettavia. Vaan paimenkoirat menee harrastuksiin. Ihmettelen esim pienmusnsteri kasvattajia tai vaikka brague de borbounnaisin jotka sanovat ettei rotu käy harraste/seurakoiriksi vaikka taas sen kotimaassa rotua sanotaan hyväksi sellaiseksi eli soveltuu myös ei metsästävään kotiin kunhan saa touhuttavaa. Stabya taas puolestaan suomessa sanotaan käyvän erittäin hyvin sellaiseksi. - omasta mielestäno
riiikka34 kirjoitti:
"Kennelliitot määrittelevät eri koirarotujen omat piirteet hyväksyäkseen ne, kuten ovatko ne vielä liian lähellä joitain tiettyjä rotusekoituksia, onko niillä liian läheinen geenipohja muihin rotuihin ym. vaikuttavatko ne oikeasti puhtailta roduilta."
Sinänsä mielenkiintoista että mudi ja kroatian paimenkoira todella lähellä toisiaan ja silti erilliset rodut.
Sinällään en hae harvinaisuutta vaan sopivuutta; sehän se loppukädessä on tärkein että koira tulee olosuhteisiin joka sopii sille ja silloin on paras yhdistelmä molemmille osapuolile :)
Mutta kieltämättä en myöskään halua että on jokaisella sama rotu..ja ihmettelen miksi moni valitsee aina sen kultsin tai labbiksen kun vaihtoehtoina voisi olla kivat rodut kuten tanskan kanakoira vaikka labbiksen sijaan ja staby kultsin. Itse ottaisin näistä roduista tai spinonen mutta haen pienempää kun en omaa omaa autoa .. arjessa on helpompaa pienen kanssa kulkea treeneihin yleisillä kulkuneuvoilla.
Itse hankin koirani vasta syksyllä joten aikaa on tutkia mutta aihe kiinnostaa muutenkin koska uusia rotuja tulee koko ajan ja moni niistä todella kiinnostava ja mukava. Ja en ehkä kuietnkaan tunnekaan kaikkia enkä tapaa miten fcl:nalaisuuteen rodut tulee.
Yksi syy rotujen katoamiseen voi olla ettei esim kanakoirien kasvattajat aina hyväksy jos rotu meneekin harrastajalle eikä metsästäjälle. Paimenkoirien omistajat on hyväksynyt sen ettei ole enään paimennettavia. Vaan paimenkoirat menee harrastuksiin. Ihmettelen esim pienmusnsteri kasvattajia tai vaikka brague de borbounnaisin jotka sanovat ettei rotu käy harraste/seurakoiriksi vaikka taas sen kotimaassa rotua sanotaan hyväksi sellaiseksi eli soveltuu myös ei metsästävään kotiin kunhan saa touhuttavaa. Stabya taas puolestaan suomessa sanotaan käyvän erittäin hyvin sellaiseksi.Ainakin 1800-luvulla mudi tunnustettiin omaksi rodukseen, eli erkaannutettiin kroatianpaimenkoirasta. Mudi on ikään kuin kroatianpaimenkoiran pienempi kokomuunnos, samoin kuin esimerkiksi kääpiöbullterrieri bullterrierin. Mutta en rupea kinastekemaan, omat käsityksensä kullakin siitä missä menee koirarotujen omat rajat :-)
- riiikka34
omasta mielestäno kirjoitti:
Ainakin 1800-luvulla mudi tunnustettiin omaksi rodukseen, eli erkaannutettiin kroatianpaimenkoirasta. Mudi on ikään kuin kroatianpaimenkoiran pienempi kokomuunnos, samoin kuin esimerkiksi kääpiöbullterrieri bullterrierin. Mutta en rupea kinastekemaan, omat käsityksensä kullakin siitä missä menee koirarotujen omat rajat :-)
Niinhän se on joskus erot voivat olla hiuksen hienoja ja monessa rodussa on montaa eri koko luokkaa. Toisaalta hienoa että näin on saa sitten sen kokoisen kuin haluaa mutta sitten rotu jakautuu vielä usein käyttö ja näyttelylinjaiseen.
On loppujen lopuksi aika vaikea tuo rodun määritteleminen. Labbis esim on muuttunut aikas paljon rodun sisällä jos vertaa sen käyttölinjaista että näyttelylinjaista versiota.
Minusta on jännä että kettuterrierit oli aluksi jalostettu näyttelylinjaisiksi ja käyttölinjaisia oli maalaismaisemman näköinen parsonit..alku oli pitkälti sama näissä roduissa.
Sitten rodut erkani ja fokseista tuli lähinnä käyttöön ja kummasti parson menee enemmän harrastajille seuraksi. Vaikka luulisi menevän toisinpäin. Johtunee rodun suosioksi tulon ajankohdasta. foksit oli suosittuja 20-40luvulla ja metsästys oli yleistä vaikka seuraksikin koira otettiin. Parson puolestaan sai suosionsa nykyaikana jolloin harrastaminen koiran kanssa oli vahvaa ei enään pelkkä metsästäminen. Ja ihmiset hakee tutun rodun metsästämiseen..
kunhan nyt pohdin tuotakin. Miten rodut pääsee suosioon ja miten ne muuntuu :) - omasta mielestäno
riiikka34 kirjoitti:
Niinhän se on joskus erot voivat olla hiuksen hienoja ja monessa rodussa on montaa eri koko luokkaa. Toisaalta hienoa että näin on saa sitten sen kokoisen kuin haluaa mutta sitten rotu jakautuu vielä usein käyttö ja näyttelylinjaiseen.
On loppujen lopuksi aika vaikea tuo rodun määritteleminen. Labbis esim on muuttunut aikas paljon rodun sisällä jos vertaa sen käyttölinjaista että näyttelylinjaista versiota.
Minusta on jännä että kettuterrierit oli aluksi jalostettu näyttelylinjaisiksi ja käyttölinjaisia oli maalaismaisemman näköinen parsonit..alku oli pitkälti sama näissä roduissa.
Sitten rodut erkani ja fokseista tuli lähinnä käyttöön ja kummasti parson menee enemmän harrastajille seuraksi. Vaikka luulisi menevän toisinpäin. Johtunee rodun suosioksi tulon ajankohdasta. foksit oli suosittuja 20-40luvulla ja metsästys oli yleistä vaikka seuraksikin koira otettiin. Parson puolestaan sai suosionsa nykyaikana jolloin harrastaminen koiran kanssa oli vahvaa ei enään pelkkä metsästäminen. Ja ihmiset hakee tutun rodun metsästämiseen..
kunhan nyt pohdin tuotakin. Miten rodut pääsee suosioon ja miten ne muuntuu :)Näyttely- ja käyttölinjaisia saman rodun koiria saa risteyttää keskenään, ja yleensä juuri eri linjojen yhteiset jälkeläiset ovat suositumpia kuin vain toisen linjan yhdistelmät. Sen sijaan eri rotuisia rotukoiria saa jalostuksessa risteyttää keskenään melkein ainoastaan Kennelliiton erityisluvilla sukutaulujen laajentamiseksi.
- riikkka34
omasta mielestäno kirjoitti:
Näyttely- ja käyttölinjaisia saman rodun koiria saa risteyttää keskenään, ja yleensä juuri eri linjojen yhteiset jälkeläiset ovat suositumpia kuin vain toisen linjan yhdistelmät. Sen sijaan eri rotuisia rotukoiria saa jalostuksessa risteyttää keskenään melkein ainoastaan Kennelliiton erityisluvilla sukutaulujen laajentamiseksi.
niinhän se on pinseriäkin risteytetiin snautserin kanssa ja pont ademeuri portugalin vesikoiran kanssa. Ja fokseissakin ennen oli niin että samaan pentueeseen syntyi eri karvalaatuja ja nykyisin eriytyneitä. Ehkä edelleen voisi parantaa enemmänkin näin.
- edellinen"
Tässä luetellaan FCI:n hyväksymät koirarodut: http://www.kennelliitto.fi/FI/koira/rotumaaritelmat/etusivu.htm
- ???
5kg koira vaelluksille? Aiotko itse kantaa sitä vai mitä minivaelluksia takapihalla ajattelit tehdä?
- mais non
Kyllä meidän 5 kiloinen käppänä vaelsi kevyesti mukana koko päivän. Ihmiset väsyivät ennen koiraa. Se on koiran kunnosta kiinni, ei elopainosta.
- riiiikka34
mais non kirjoitti:
Kyllä meidän 5 kiloinen käppänä vaelsi kevyesti mukana koko päivän. Ihmiset väsyivät ennen koiraa. Se on koiran kunnosta kiinni, ei elopainosta.
Käppänä on hyvä kulkija :)
Kyllä tosiaan pienet koirat jaksaa painaa esim pyreneittenpaimenkoirakin ja lancashire heelerikin pieniä ja painavat karjaa paimentamassa. Kääpiöpinseri erittäin toimelias, samoin foxit jne.
Usein unohdetaan että pienissä on myös käyttökoiria. - liikkujakääpiöitä
riiiikka34 kirjoitti:
Käppänä on hyvä kulkija :)
Kyllä tosiaan pienet koirat jaksaa painaa esim pyreneittenpaimenkoirakin ja lancashire heelerikin pieniä ja painavat karjaa paimentamassa. Kääpiöpinseri erittäin toimelias, samoin foxit jne.
Usein unohdetaan että pienissä on myös käyttökoiria.Chihuahuat, lhasa apsot, lunnikoirat, mäyräkoirat, papillonit, pomeranianit ja yorskhirenterrierit jaksavat ainakin liikkua yhtä lailla kuin isomman rotuiset koirat :-)
Ehkä vielä enemmänkin :-D
- liikkumaton räksy
Koiran liikunnallisuus ei riipu koosta ! Juuri tuo sinun asenteesi saa pikkukoirista räksyttäjiä, eli ne turhautuvan liikunnan puutteesta >:-/
- liikkumaton räksy
Tarkennan: Vastasin tuolle ???:lle, en aloittajalle :-)
- koiruuuuus
Toki tämä on vanha keskustelu, mutta jos joku tätä tulevaisuudessa lukee niin kirjoitetaan nyt tähän sitten.
Eli jos harvinaista koiraa haluaa, niin mulla on meksikonkarvatonkoira, ja rodun puolesta voisin puhua loputtomiin. IHANA. Suomessa alle 40 yksilöä ja kasvattajia käsittääkseni kaksi. On suht harvinainen koira muuallakin. Koko maailmassa 5000 yksilöä joista 4000 asuu Meksikossa.- Eli?
Melkoisen rutsainen rotu... Kaikki sukua toisilleen. Nou thänks
- bullimus
hommaa kääpiö bullterrier et varmasti tuu pettymään.
- ..............
Minulla on ns. harvinainen rotu. Päivääkään en ole katunut. Upea koira, kerrassaan. Suomessa ei ole vielö kovinkaan monilukuinen, mutta koira isolla K:lla.
Miinuspuolina vaikea saatavuus. Itse sain onnekkaiden sattumien kautta, en oikeastaan ees osannut haaveillakkaan ko. rodusta, mutta toisin kävi. Sain tilaisuuden, josta olen kiitollinen. Luulin, että minulla oli aikaisemminkin ollut hyvuö koiria, muttä tämä on ihan uskomaton kone.
Miinuspuolena vähän harrastajia. Lähinnö facebookissa yhteidenpitoa. Kotimaakunnassani olemme ainoa ko. rodun omistaja. Tietoa on muutenkin vähän, rekkareissakin kysymysmerkkejä. Alkuperämaasta vaikea saada tietoa, huonot käyttökoirat vain lopetetaan, lopetusten syyt tulevat tietoon viiveellä, jos edes tulevat.
Plussaa on se, että olen saanut upean koiran, jolla selkeästi käyttöominaisuudet tallella. Hurjan hieno, joskin erittäin haastava pakkaus. KOkeneena suorastaan nautin joka hetkestä. Luulin omistaneeni aiemminkin ns. käyttökoiran. Tämä on ihan eriplaneetalta. Ihan uskomaton toiminnanhalu ja oppismiskyky (niin hyvässä kuin huonossakin). Rodun harrastajat ovat hyvin järjestäytyneitä omassa pienessä piirissään, yksikään rodun edustaja ei taida olla vain koti/seurakoirana.
Miinuksena aika kova sosiaalinen paine. Tuloksia on tultava melkeinpä :D Kaikki tuntevat toisensa ja jokaisen rodun yksilön elämää seurataan tiiviisti. Toisaalta, jo vuosia olen haaveillut tietystä toisesta harvinaisesta rodusta. Ja minulle on kerrottu, että jos pärjään tämän kanssa, niin pentu löytyy seuraavasta pentueesta siinä toiisessakin rodussa :> Motivoi treenaamaan kummasti taas :D
Ei siis kannata heittää kirvestä kaivoon, vaan jaksaa haaveilla. Joskus osuu kohdalle lottivoittokin. Kyselyä ja mielenkiinnon osoitusta vaan kehiiin. Pienet on piirit. Harvalukuisten rotujen kasvattajat pyrkivät löytämään parhaat mahdolliset kodit. Pentuja ei myydä huutokaupalla. Maine menee rodulta helposti, joten seula on tarkka. Siltikin, ei kun kyselyä vaan. Ja voi jehna sitä tunnetta kun tärppää!
Hetkeäkään siis en ole katunut. HIukan "villihän" tuo otus on, mutta kunnon koira! Pienintäkään hermojen menetystä ei ole tullut vastaan. Vain haasteita voitettavaksi! Ihan uskomaton pakkaus, jonka olemassa oloa en ole osannut edes kuvitella, Vaan niinpä vain olikin. Olemassa se minulle parhaiten sopiva koira! Rodun lukumäärä on täysin toisarvoista. Suurin osa kait luulee sekarotuiseksi lähistöllä. Mutta mitä himskatin väliä sillä on, kun olen saanut itselleni ehkä parhaan mahdollisen kaverin! - asdmolossi
Tuohon ylempään voisin samaistua! Täälläkin on koira jonka rodun edustajia on alle 10 Suomessa. Vaikka vuosia siitä lukikin niin silti rotu yllätti positiivisesti, päivääkään en ole katunut! Kyllä se vuosien aika ja vaiva oli sen arvoista, suosittelen lämpimästi jos jokin rotu kiinnostaa niin ottakaa siitä selvää!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 941749
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2411579- 891356
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!651025Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46931- 47918
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38908Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9904- 46862
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika36842