Eli. Homma menee näin:
Mummini kuoli viikko sitten. Hänellä oli 3 lasta, Tytär1. , Tytär2. ja isäni. Isäni kuoli vuosi sitten syöpään. Joten, kun isäni on kuollut, eivätkös hänen lapsensa ole sitten perilliset? Toisinsanoen minä ja 3 sisarustani.
Sitten tuleekin niitä ongelmia. Mummilla ei ollut testamenttia, joten perintö tulisi vain jakaa 3 yhtä suureen osaan ( eikö? ) . Nyt 2 Tytärtä alkavat ahnehtimaan mummin perinnöstä arvokkaimpia tavaroita, ilman että meiltä olisi mitään lupaa tai suostumusta kysyttykkään tai että he kirjaisivat mihinkään mitä ovat jo vieneet.
Molemmat Tyttäristä asuvat paljon lähempänä mummini kuolinpesää, meiltä on matkaa jo 4 tuntia yhteen suuntaan. Emme pääse lähtemään tuosta vain perintöä jakamaan. Äitini on 6pv/vko töissä, minä ja sisarukseni olemme alaikäisiä.
Tyttärien on helppo mennä asunnolle kahmimaan haluamansa tavarat , mutta entäs me sitten? Meilläkin on oikeutemme kolmannekseen mummin perinnöstä, mutta nyt on alkanut hyvin vahvasti pelottaa, että Tyttäret ahneuksissaan jättävät meille LIIAN PIENEN osuuden perinnöstä.
En minä, enkä sisarukseni, halua, että menettäisimme perintömme näiden ahneiden Tyttärien takia. Mekin haluamme osuutemme.
Mutta. Mummimme asui kerrostalo asunnossa, joka tulisi siis myytäväksi. Jos minä ja 3 sisarustani sanomme ''ei, asuntoa ei saa myydä'', saavatko Tyttäret myydä sen? Me 4 olemme ajatelleet, että jos perintöä ei voi jakaa oikeudenmukaisesti ja tasaisesti, eipä tarvitse asuntoakaan myydä. Tulkoot sitten mitä tahansa seurauksia, meillä on myös oikeus osaamme , ja me myös haluamme sen!
Mummi oli meille hyvin rakas, eikä hän suinkaan ole ainoa tässä suvussa kuollut. Ensin kuoli ukkini ( kyseisen mummin mies ) , hänen hautajaistensa jälkeen viikon päästä isällämme ilmenee tappava syöpä, joka sitten kuolee n. 10 kk päästä, ja nyt n.10 kk jälkeen kuolee mummimme.
Ei tällaista yksinkertaisesti jaksa. Itse pääsen ripille heinäkuussa, ja rippijuhlavieraat sen kuin vähenevät. Tuskinpa Tyttäret perheineen viitsivät tulla rippijuhliini.
Minua surettaa, että tällaisten asioiden takia suku hajoaa pirstaleiksi. Ja se, että Tyttäret ahneuksissaan ja itsekkyydestään eivät voi huomioida muita. ;(
Vanha toteamus sopii tähän hyvin : SUKU ON PAHIN.
Mummini kuoli viikko sitten. Hänellä oli 3 lasta, Tytär1. , Tytär2. ja isäni. Isäni kuoli vuosi sitten syöpään. Joten, kun isäni on kuollut, eivätkös hänen lapsensa ole sitten perilliset? Toisinsanoen minä ja 3 sisarustani.
Sitten tuleekin niitä ongelmia. Mummilla ei ollut testamenttia, joten perintö tulisi vain jakaa 3 yhtä suureen osaan ( eikö? ) . Nyt 2 Tytärtä alkavat ahnehtimaan mummin perinnöstä arvokkaimpia tavaroita, ilman että meiltä olisi mitään lupaa tai suostumusta kysyttykkään tai että he kirjaisivat mihinkään mitä ovat jo vieneet.
Molemmat Tyttäristä asuvat paljon lähempänä mummini kuolinpesää, meiltä on matkaa jo 4 tuntia yhteen suuntaan. Emme pääse lähtemään tuosta vain perintöä jakamaan. Äitini on 6pv/vko töissä, minä ja sisarukseni olemme alaikäisiä.
Tyttärien on helppo mennä asunnolle kahmimaan haluamansa tavarat , mutta entäs me sitten? Meilläkin on oikeutemme kolmannekseen mummin perinnöstä, mutta nyt on alkanut hyvin vahvasti pelottaa, että Tyttäret ahneuksissaan jättävät meille LIIAN PIENEN osuuden perinnöstä.
En minä, enkä sisarukseni, halua, että menettäisimme perintömme näiden ahneiden Tyttärien takia. Mekin haluamme osuutemme.
Mutta. Mummimme asui kerrostalo asunnossa, joka tulisi siis myytäväksi. Jos minä ja 3 sisarustani sanomme ''ei, asuntoa ei saa myydä'', saavatko Tyttäret myydä sen? Me 4 olemme ajatelleet, että jos perintöä ei voi jakaa oikeudenmukaisesti ja tasaisesti, eipä tarvitse asuntoakaan myydä. Tulkoot sitten mitä tahansa seurauksia, meillä on myös oikeus osaamme , ja me myös haluamme sen!
Mummi oli meille hyvin rakas, eikä hän suinkaan ole ainoa tässä suvussa kuollut. Ensin kuoli ukkini ( kyseisen mummin mies ) , hänen hautajaistensa jälkeen viikon päästä isällämme ilmenee tappava syöpä, joka sitten kuolee n. 10 kk päästä, ja nyt n.10 kk jälkeen kuolee mummimme.
Ei tällaista yksinkertaisesti jaksa. Itse pääsen ripille heinäkuussa, ja rippijuhlavieraat sen kuin vähenevät. Tuskinpa Tyttäret perheineen viitsivät tulla rippijuhliini.
Minua surettaa, että tällaisten asioiden takia suku hajoaa pirstaleiksi. Ja se, että Tyttäret ahneuksissaan ja itsekkyydestään eivät voi huomioida muita. ;(
Vanha toteamus sopii tähän hyvin : SUKU ON PAHIN.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei heillä ole mitään oikeutta viedä ensimmäistäkään tavaraa pesästä ilman kaikkien suostumusta, jos tälläistä on tapahtunut niin ilmoittakaa että kaikki on palautettava tai teette asiasta rikosilmoituksen. Eikä he voi asutoakaan myydä omineen, kämpän myynti vaatii pesän kaikkien osakkaiden hyväksynnän.
Suku on toden totta pahin, sillä ensin pitäisi keskittää ajatukset mummin kunnialliseen hautaamiseen, eikä perinnön jakoon. Mummin omaisuutta, ei sitten pienintäkään asiaa saa kukaan viedä omin oikeuksin.
Jos itselläni olisi tuollaisia sukulaisia, antaisin kyllä tiedoksi, oliko mummi heille mummi vaiko vain saaliin kerääjä, jonka kimppuun korpit hyökkää heti, kun tilaisuus siihen koittaa.