Milloin taasen on hyvä jättää kertomatta?
Kertokaa siskot! Miten itse olette toimineet/toimisitte, ja ennen kaikkea miksi?
Kertokaa siskot! Miten itse olette toimineet/toimisitte, ja ennen kaikkea miksi?
Milloin kannattaa kertoa tunteistaan?
Puntaroiva
16520
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kuinka vahvoista tunteista on kyse?
Jos liikkuisin tunteissani syvällä ja jos kyseessä olisi läheinen ystävä, kertoisin. Miksi? Siksi, että asian salaaminen veisi pohjaa aidolta ystävyydeltä. Kasvun paikkoihin kannattaa tarttua, kun niitä tarjotaan. Mistä sitä voi tietää, mikä merkitys meistä kenelläkin on toisillemme...
noin sanoo varattu ihminen kuullakseen muidenkin kuin miehensä ihailevan häntä.
Minä olen samaa mieltä, että riippuu miten vakavissa olet hänen kanssaan. Jos ajattelet ettet enää kuukauden päästä häntä välttämättä haikaile, niin kai se lienee silloin ihan sama. Mutta jos haluat hänen kanssaaan alkaa seurustella niin pakkohan sitä on kertoa, eihän sitä muuten voi elää eteenpäin.
Ei helppo kysymys, joskus tieto lisää tuskaa.
Mulla ollu jo jonkin aikaa säätöä yhden naisen kanssa. Välillämme on jotain, se on jo päivän selvää. Olen itse sinkku, mutta hän ei. Tästä syystä katson että pallo on hänellä. En halua sotkea toisen parisuhdetta, mutta enpä voi tunteillenikaan mitään. Nyyh. Tosin mulle riittäis ehkä sekin että sanois suoraan. Tätä vihjailua ollu puolin ja toisin useamman kuukauden.
No samaa asiaa täällä itse mietin ja puntaroin. Omalla kohdalla taitaa jäädä kuitenkin kertomatta, kun en halua menettää sitä mitä välillämme on. Toisaalta omatunto kuitenkin soimaa...
Jaa-a, jos olisin tällaisten tunteiden kohde, haluaisin kyllä mielelläni tietää niistä, oli tilanne mikä hyvänsä. Ihan jo sen takia, että tietäisin, missä mennään, ja ymmärtäisin, mistä vihjailut ja selittämätön käytös johtuvat. Ehkä samalla myös välttäisin tahattomasti satuttamasta ko. henkilöä?
TÄMÄ ON TEILLE VANHEMMILLE NAISILLE!!!
Monissa ketjuissa vanhemmat naiset ovat toivoneet nuorempien olevan aloitteellisia. Perusteluina on mainittu muun muassa se, että he ovat eläneet sitä aikaa, kun naisten välinen rakkaus on ollut tabu. Toisekseen vanhempien naisten tuntuu olevan vaikea uskoa sitä, että joku, sanotaan 20 vuotta nuorempi, olisi aidosti kiinnostunut...
Ok, jos nyt sitten mentäisiin asioissa eteenpäin ja se nuorempi ihastus olisi aloitteellinen ja tekisi selväksi tunteensa. Miten ottaisitte tiedon vastaan? Riittäisikö rohkeus vai tulisiko edellä mainitut pidäkkeet esteeksi asioiden etenemiselle? Rehellinen vastaus, kiitsa... ;)
Kun varmuudella tietää suuntautumisen ja tunteet niin mikäs siinä enää enää estäis! ; )
Olen 20v. vanhempi ja vielä vähän ylikin ;) Rehellinen vastaukseni on: Jos kertoisit minulle tunteistasi, ottaisin sinut lämpimään halaukseeni, katsoisin silmiisi ja sanoisin; kiitos, sinä teit sen mihin en itse kyennyt, Tunnen aivan samoin sinua kohtaan. Näin tekisin aivan varmasti ;)
Tuo nyt olisi aivan ihanaa :P Kysyin tätä asiaa oikeastaan siitä syystä, että olin kerran se nuorempi osapuoli ja tulkitsin toisen eleitä ihan väärin. En ajatellut ikäeroa enkä paljon mitään muutakaan... Uskoin vain pelkkään tunteeseen, mutta metsään meni viimeistään siinä vaiheessa, kun pelasin upporikasta tai rutiköyhää. Pilasin kaiken, ei voi mitään. Tämä on pettyneen naisen katkeraa tilitystä ja egoni janoaa saada jotakin "hyvittävää" selitysmallia, mutta tiedän kuitenkin, että minä se olin, kun tein vääriä päätelmiä. Tunteiden roihussa tein itsestäni vain hölmön narrin!
Mitä hän teki, mitä tulkitsit? Minä olen myös se nuorempi, ja jotenkin tiedän, et hän vain pitää musta mut EI niin Mitään sen kummempaa. Pitää minun nuoruudesta ja iloisuudesta, ihmisenä ja kamuna, ja thats it. Riepoo kun mie oon ihastunut :/
Kuulostipa ihanalta :) Jos ihastukseni reagoisi tunnustukseeni noin niin täytyy myöntää että kyllä hajoais pää ja sydän atomeiks :) Mutta enhän mä rohkene ihastukselleni tunteistani varmaankaan kertoa. Enkä usko että tunteet ovat molemminpuolisia. Järkyttyisi varmaankin vaan sellaisesta paljastuksesta...
Mistäs tiedät, vaikka olisit mun ihastukseni ;) Mistäpäin olet ?
No mitä olen sun viesteistäsi % ymmärtänyt niin ikävä kyllä en ole ihastuksesi kohde etkä sä mun ihastukseni, harmi ;)
Pk-seudulta kirjoittelen ja meillä ihastuksen kohteen kanssa ikäeroa 10 v. ja rapiat, mie se nuorempi.
Tsempit sulle %, vaikutat ihanalta tyypiltä :)
Kyllä minä olen melko varma että tunteet ovat molemminpuoleiset, mutta se ei tee asiaa yhtään helpommaksi. Se kynnyksen ylittäminen on vaan niin jotain ylitsepääsemätöntä... huokaus.
Tuntuuhan se hyvältä kun tavallaan tietää että toinenkin tykkää, mutta tässä sitä varmaan jumitetaan sitten loppuaika :(.
En kyllä ainakaan selvinpäin pysty tunteitani hänelle paljastamaan... ;D. No jos pyytäisi vaikka terassille... juu asutaan eri kaupungeissa jne.
Olen täysin lamaantunut kun kohtaamme. Molemmat ovat kovasti tekevinään kaikenlaista tyhjänpäiväistä ja se on kyllä melkoisen läpinäkyvää... :) Kotona sitten naurattaa jälkeenpäin. No, elämä on.