Minulla on nyt 16 viikkoinen narttupentu ja kiinnostaa, millaiseksi ko. käytöksellä omistettu koira mahdollisesti vanhetessa muuttuu tai ylipäätään millaiseksi tulee. Voi tietty muutkin kysyä oman pennun käytöksestä ja kehittymisestä, mut kiinnostaa nyt luonnollisesti oman tilanne..
Eli tulostaan asti penska ollut äärimmäisen rauhallinen (paitsi tietysti koiraseurassa riekkuu ja kaikki koirat on ok) ja kuuliainen, fiksu likka ja yleensä hyvin tilanteisiin mukautuva. Asun maalla okt:ssa kahden hengen ja muutamien sisäelukoiden taloudessa (tosin aika paljon ihmisvilinää ja liikennettä), joten sosiaalistamiseen yritetty käyttää paljon aikaa lähtemällä kaupunkiin ja muihin erilaisiin paikkoihin. Huonoja kokemuksia ei ole saanut (ainakaan omistajan silmin :)). Pentu on alusta lähtien ollut arka uusia asioita kohtaan, yrittää lähteä karkuun tai tulla syliin/jalkojen taakse piiloon, oli kyseessä sitten uusi lenkkeilyreitti tai vastaantuleva ihminen. Nyt on alkanut tottua pikkuhiljaa kaupungilla oloon ja lenkkeilymuutoksiin, ei enää yritä säntäillä pelokkaana syliin tai pois metelistä jne, kunhan ei kukaan huomio koiraa. Tällaisissa tilanteissa jossa joku yrittää tulla silittelemään tai vaikkapa yrittää puhua pennulle, se ei murise, mutta usein "tuhahtaa" pariin otteeseen ja haluaa pois piiloon, yleensä jalkojen taakse. Olen tämän sallinut, sillä en mitään yltiösosiaalista koiraa haluakaan eikä vieraiden ihmisten tarvitsekaan tulla yrittämään koskettelemaan koiraa kaupungilla, kylillä tai missään muuallakaan. Kaikki ohikulkijat ei vaan usko vaikka kui sanois, ettei tule kun koulutus kesken (ja sit tietty alkaa nää omistajan haukkumiset kun ei raukka saa ihmiskontakteja) ja haluan koiran olevan välinpitämätön muita ihmisiä kohtaan (usein onnistuukin, kunhan ei pysähdy kukaan lähelle).. Eläinlääkärireissut hoituu normaalisti ja antaa hoitotoimenpiteet tehdä tuosta vain.
Murina on tullut kuitenkin mukaan hyvin nopeasti, onko se sitten vahtimurinaa, pelokkuudesta johtuvaa vai haluaako vain omaa tilaa? Tuntemattomien tai harvoin käyvien vieraiden tullessa kylään, olen antanut ohjeeksi olla täysin huomioimatta pentua niin pitkään kuin tarvis ja muutaman herkun antanut taskuun (kun tilanne normalisoitunut, saa antaa herkkuja kun pentu tulee tutustumaan), joka auttaa nopeammin suhtautumaan positiivisella tavalla vieraaseen/tilanteeseen ja lopulta pentu tuleekin itse tutustumaan vieraaseen ja nopeasti myös saattaa joko olla täysin normaali itsensä tai sitten seurata kauempaa tyynen rauhallisena.
Valitettavasti en kuitenkaan saa kaikkia vieraita toimimaan toivotulla tavalla (itsepäiset "kaikki koirat tykkää musta" ja lässyttäjätyypit ja väkisin saatava silittää-tyypit jne, ja tällaisia vieraita käy usein, eikä he valitettavasti tunnu olevan koulutettavana, mutta koska hyviä ystäviä/sukulaisia, on niitäkin sisälle laskettava välillä..) ja silloin pentu murisee ja haukkuu vieraan liikkuessa tai lähentely-yrityksille ja usein tulee taakseni piiloon josta jatkaa murinaa ja haukkumista. Selvästi ahdistuu myös vieraan tuijotellessa koiraa tai käden lähestyessä. Miten pitäisi minun toimia tällaisessa tilanteessa? En kehtaa vierasta kuitenkaan pihallekaan aina heittää vaikka koskettelut ja muut yritän kieltää. Osa sanoo että täytyy kieltää ja selättää ja murista takaisin koiralle (....), osa sanoo että ole huomioimatta ja ole normaalisti ja osa selittää taas ihan kaikkee muuta mitä ei vakavasti voi edes ottaa.. Tulkitsen ite ton tilanteen nyt niin, että se pelkää eikä ole varma vieraasta ja hakee multa suojaa? Oikeastaan jokaisen uuden vieraan tullessa on sama homma, osan kohdalla tottumiseen menee pidempään tai vähemmän aikaa ja osaan se ei ole tottunut ollenkaan. Sinänsä mua ei toi murina ja muu haittaa, mutta tietty en toivo tilanteen kehittyvän penskan kasvaessa siihen, että alkaa puremaan. Vahtikoiraksi toi on hankittukin, sisällä ollessa se saa ilmoittaa vieraan tulosta mutta sen jälkeen tilanteen pitäisi normalisoitua.
Pentu on tullut 9vkoa vanhana kasvattajalta, sekalinjainen saku.
Eli tulostaan asti penska ollut äärimmäisen rauhallinen (paitsi tietysti koiraseurassa riekkuu ja kaikki koirat on ok) ja kuuliainen, fiksu likka ja yleensä hyvin tilanteisiin mukautuva. Asun maalla okt:ssa kahden hengen ja muutamien sisäelukoiden taloudessa (tosin aika paljon ihmisvilinää ja liikennettä), joten sosiaalistamiseen yritetty käyttää paljon aikaa lähtemällä kaupunkiin ja muihin erilaisiin paikkoihin. Huonoja kokemuksia ei ole saanut (ainakaan omistajan silmin :)). Pentu on alusta lähtien ollut arka uusia asioita kohtaan, yrittää lähteä karkuun tai tulla syliin/jalkojen taakse piiloon, oli kyseessä sitten uusi lenkkeilyreitti tai vastaantuleva ihminen. Nyt on alkanut tottua pikkuhiljaa kaupungilla oloon ja lenkkeilymuutoksiin, ei enää yritä säntäillä pelokkaana syliin tai pois metelistä jne, kunhan ei kukaan huomio koiraa. Tällaisissa tilanteissa jossa joku yrittää tulla silittelemään tai vaikkapa yrittää puhua pennulle, se ei murise, mutta usein "tuhahtaa" pariin otteeseen ja haluaa pois piiloon, yleensä jalkojen taakse. Olen tämän sallinut, sillä en mitään yltiösosiaalista koiraa haluakaan eikä vieraiden ihmisten tarvitsekaan tulla yrittämään koskettelemaan koiraa kaupungilla, kylillä tai missään muuallakaan. Kaikki ohikulkijat ei vaan usko vaikka kui sanois, ettei tule kun koulutus kesken (ja sit tietty alkaa nää omistajan haukkumiset kun ei raukka saa ihmiskontakteja) ja haluan koiran olevan välinpitämätön muita ihmisiä kohtaan (usein onnistuukin, kunhan ei pysähdy kukaan lähelle).. Eläinlääkärireissut hoituu normaalisti ja antaa hoitotoimenpiteet tehdä tuosta vain.
Murina on tullut kuitenkin mukaan hyvin nopeasti, onko se sitten vahtimurinaa, pelokkuudesta johtuvaa vai haluaako vain omaa tilaa? Tuntemattomien tai harvoin käyvien vieraiden tullessa kylään, olen antanut ohjeeksi olla täysin huomioimatta pentua niin pitkään kuin tarvis ja muutaman herkun antanut taskuun (kun tilanne normalisoitunut, saa antaa herkkuja kun pentu tulee tutustumaan), joka auttaa nopeammin suhtautumaan positiivisella tavalla vieraaseen/tilanteeseen ja lopulta pentu tuleekin itse tutustumaan vieraaseen ja nopeasti myös saattaa joko olla täysin normaali itsensä tai sitten seurata kauempaa tyynen rauhallisena.
Valitettavasti en kuitenkaan saa kaikkia vieraita toimimaan toivotulla tavalla (itsepäiset "kaikki koirat tykkää musta" ja lässyttäjätyypit ja väkisin saatava silittää-tyypit jne, ja tällaisia vieraita käy usein, eikä he valitettavasti tunnu olevan koulutettavana, mutta koska hyviä ystäviä/sukulaisia, on niitäkin sisälle laskettava välillä..) ja silloin pentu murisee ja haukkuu vieraan liikkuessa tai lähentely-yrityksille ja usein tulee taakseni piiloon josta jatkaa murinaa ja haukkumista. Selvästi ahdistuu myös vieraan tuijotellessa koiraa tai käden lähestyessä. Miten pitäisi minun toimia tällaisessa tilanteessa? En kehtaa vierasta kuitenkaan pihallekaan aina heittää vaikka koskettelut ja muut yritän kieltää. Osa sanoo että täytyy kieltää ja selättää ja murista takaisin koiralle (....), osa sanoo että ole huomioimatta ja ole normaalisti ja osa selittää taas ihan kaikkee muuta mitä ei vakavasti voi edes ottaa.. Tulkitsen ite ton tilanteen nyt niin, että se pelkää eikä ole varma vieraasta ja hakee multa suojaa? Oikeastaan jokaisen uuden vieraan tullessa on sama homma, osan kohdalla tottumiseen menee pidempään tai vähemmän aikaa ja osaan se ei ole tottunut ollenkaan. Sinänsä mua ei toi murina ja muu haittaa, mutta tietty en toivo tilanteen kehittyvän penskan kasvaessa siihen, että alkaa puremaan. Vahtikoiraksi toi on hankittukin, sisällä ollessa se saa ilmoittaa vieraan tulosta mutta sen jälkeen tilanteen pitäisi normalisoitua.
Pentu on tullut 9vkoa vanhana kasvattajalta, sekalinjainen saku.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muuten siis ei missään tilanteessa murise, saan itse ja tutut tehdä koiran kanssa vaikka mitä ja totteleekin jo useampia käskyjä. Mitään muita "ongelmia" ei siis ole, eikä tuokaan nyt varsinaisesti ongelma ole.