Mielenkiinosta kysyn, minkälainen ohjaus/opetus ensihoidon opiskelijoikke/ensihoitajille annetaan vanhusten oikeudesta saada akuuttia hoitoa akuuteissa terveysongelmissa. Päättääkö ambulanssin henkilökunta pitääkö vanhus viedä esim pitkäaikaishoitolaitoksesta päivystykseen, jos siellä ei ole omaa lääkäriä, vaikka ko hoitolaitoksen hoitajat ovat avuin tarpeen todenneet ja saaneet ohjeet päivystyksen henkilökunnalta tuoda vanhus sinne?
Tarkoittaako DNR-päätös ja ja yli 65-vuoden ikä sitä, että akuuttihoitoa ei tarvita?
Tarkoittaako DNR-päätös ja ja yli 65-vuoden ikä sitä, että akuuttihoitoa ei tarvita?
Vastaukset 7
Vanhimmat
No johan sen jo th lakikin määrittää että jokaisella on oikeus saada hoitoa.
Jos ambulanssihenkilökunta katsoo, että vaiva ei vaadi päivystyksellistä hoitoa, silloinhan potilas luonnollisesti "äxätään" kohteeseen IÄSTÄ RIIPPUMATTA.. Ja jos hoitolaitoksessa ei ole lääkäriä, lanssarihenkilökunta voi aina konsultoida vastuulääkäriä, jos asiassa on jotakin epäselvyyttä.
Iällä tässä asiassa ei ole mitään merkitystä..
Ja DNR-päätös on ns. "elvytyskielto", eikä minkätahansa hoidon kieltäminen.. Jos potilaalla epäillään vaikkapa aivoverenkierronhäiriötä tai slaagia niin tottakai hänet viedään saamaan hoitoa, vaikka olisi mitkä DNR-päätökset..
Jos jollain parempaa tietoa, just let me know :)
No juu, sitähän minäkin. Jokaisella on oikeus saada hoitoa, iällä ei pitäisi olla merkitystä. Ja DNR-päätös todellakin on elvytyskielto, eikä minkä tahansa hoidon kieltäminen.
Ja jos hoitolaitoksessa on lääkäri, vaikkakin puhelimen päässä, ampparihenkilökunnan ei tarvitse alkaa miettimään hoidon päivystyksellisyyden luonnetta vaan koska asiasta on jo lääkärin lähete, heidän tulee vaan siirtää potilas paikasta paikkkaan b. Ja asiattomat mielipiteet potilaan kohta takaisin tuonnista voisi pitää itsellään. Koska tosiaankin myös vanhuksilla on oikeus saada akuuttihoitoa, jos toisin ei ole sovittu!
Muistetaan kuitenkin, että jos hoitolaitoksenhoitajat ovat todenneet tilanteen ja soittaneet neuvoa päivystyksestä hoitajilta, kyseessä ei ole lääkärin lähete.
Tilanne voi olla vaikka sellainen, että ensihoitajat voivat arvioida tilanteen uudelleen. Päivystyksen hoitajathan eivät ole potilasta nähneet, eivätkä ehkä saaneet vaikka sitä sydänfilmiä, minkä ensihoitohenkilöstö voi paikalla ottaa. Ensihoitohenkilöstön hoidolla ja ohjeilla asia voi muuttua ja siirtyä vaikka seuraavaan arkipäivään.
Tilanteet ovat erilaisia ja tottakai kaikilla on oikeus hoitoon, vaikka esim. aktiivisista hoitotoimenpiteistä olisi sovittu pidättäydyttävän!
Tilanne on ollut sekin, että osaston oma lääkäri on paikalla ja lähete kirjekuoressa, niin jotkut ovat alkanee sunkuttaa siirron tarpeellisuudesta hoitajille. Ilkeävät vielä sanoa että paljonko laitetaan vetoa, lounaaseen mennessä on takaisin, noh, hävisivät vedon.Asenne koko vanhustenhoitolaitosta kohtaan on alentuva ja osoittavat selvästi ettei sieltä lähdetä kuin viimeiseen kotiin. Ajattelinkin vain, että onko tuollainen asenne ensiapuhoitohenkilökunnan piirissä leviävä.
No enpä nyt sanois että leviävä, ei taas pidä liikaa yleistääkään.. Amppareitahan on moneen junaan, ihan niinku keitä tahansa muitaki.. Jokainen kuitenki tekee sitä työtä omalla persoonalla.. Kyllähän meillä joillaki niitä asenneongelmia on.. Mutta sekin riippuu niin monesta asiasta..jos vaikka työyhteisö kusee, niin kyllä se heijastuu samantien myös tekemiseen
Ja tän mitä ite oon näissä piireissä mukana pyöriny, niin kyllä pääsääntösesti vanhuksia on ihan hyvin kohdeltu.
Ku jokainen yrittäs parhaasa mukaan kohdella muita niinku itteesä toivois kohdeltavan..
Asenneongelmat kai sitten ovat kasautuneet enemmän joihinkin paikkoihin kuin toisiin.
"Ku jokainen yrittäs parhaasa mukaan kohdella muita niinku itteesä toivois kohdeltavan.. "
Nimenomaan näin.
Sehän nyt on selvää että mikäli potilaalla on lähete jatkohoitoon johonkin toiseen laitokseen niin tällöin hänen on sinne päästävä. On sitten eri asia, että millä potilas on järkevä tänne lähetteen osoittamaan paikkaan kuljettaa, onko oikea kuljetusväline tavallinen taksi, invataksi, ambulanssi, tavallinen auto vaiko joku muu.
Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa että terveyskeskuksen vastaanotolle tulee iäkkäämpi henkilö joka on valitellut omituista sykkeen tunnetta. Häneltä otetaan sydänfilmi, josta huomataan että kyseessä on eteisvärinä ja mikäli tuntemukset ovat alkaneet vaikka saman päivän aamuna niin tällöin rytmi yleensä pyritään kääntämään ellei sitten potilaalla ole eteisvärinä kroonisena.
Terveyskeskuksessa harvemmin rytmiä käännetään, koska se vaatii anestesian joten potilas lähetetään jatkohoitoon sairaalan ensiapupoliklinikalle. Mikäli potilas on muuten hyvävointinen ja ainoa ongelma on epäsäännöllisen ja nopean sykkeen tunteminen sekä ekg:stä diagnostisoitu eteisvärinä niin tällöin potilas ei tarvitse kuljetusta ambulanssilla jatkohoitoon vaan hän voi hakeutua sinne omalla kulkuneuvolla taikka taksilla.
Jos taas potilaan terveydentila on sellainen, että hänen kuljetustaan ei voida turvata esimerkiksi taksilla niin tällöin tulee ambulanssin kuljettaa. Tilanteita voi olla että potilaalle menee vaikkapa suonensisäinen nesteytys/lääkitystä, potilaan tila vaatii jatkuvaa tarkkailua sillä on riski yleistilan äkillisestä romahtamisesta tai että potilaalla on niin kovia kipuja että hän saattaa tarvita lääkitystä myös siirron aikana. Tällöin ambulanssi soitetaan hätäkeskuksen kautta jonne kerrotaan että kyseessä on potilassiirto ja ambulanssi suorittaa tehtävän hoitolaitossiirto nimikkeellä.