Maksaja treffeillä?

No ei, tosiaan...

Ulos kysyjän ei tartte olla välttis maksumiehenä, jos ei halua. Kumpikin voi maksaa omansa ja olla näin tasavertaisia. Joskus selvästi varakkaampi maksaa tai vanhempi maksaa nuoremman kahvin, mutta ihan hyvin se voi olla toisinkin.

Itse olen tehnyt aina niin, että molemmat maksaa omansa, jos toinen on halunnut tarjota minulle niin sitten olen antanut tarjota. Jos vielä jatkopaikaan on mennyt, niin voi olla, että minä olen tarjonnut vuorostaan.

Treffeille pyytäminen ei vielä tee ollenkaan toisesta maksajaa. Itse inhoan, että toinen maksaa kaiken, mielummin tasaveroisia ja -arvoisia:)

Sehän riippuu miten pyytää, minkälaisen vaikutuksen haluaa tehdä. Mutta niin kuin tuossa jo sanottiinkin niin ei se ole mikään automaattinen pakko pyytäjän maksaa kaikki ja vähän samoilla linjoilla että minua se jopa häirtsisi jos toinen maksaisi kaiken.

Se menee näin..jos maksat toisen kahvittelun ym. niin se toinen maksamaan sitten luonnossa myöhemmin:)

En tiedä onkohan sitä liian itsenäinen tai jotain, mutta tuntuisi jotenkin vaivaannuttavalta, jos joku maksaisi omia juotaviani tai muuta :)

On ne teillä "vasureilla"huolet.

Ei ole mielestäni epäkohteliasta olla maksamatta toisen osuutta missään noissa tilanteissa, mutta on kohteliasta huomioida toista noissa tilanteissa silloin tällöin, jos ei ole varallisuudesta kiinni. Ravintolassa voi tarjoutua maksamaan vaikka toisen juomat ja/tai jälkiruoan.

Riippuu vähän millä tavalla pyytää missä tilanteissa. Joissain tilanteissa toinen voi olettaakin että hänelle tarjotaan

Voihan sitä nyt ekoilla treffeillä maksaa jos näyttää siltä et toinen ei siitä pahastuis. Mutta jos se siitä nyt vielä etenee niin kyllä molemmat mun mielestä maksaa itse. En mä ainakaan tykkää et mun syömisiä tai leffoja maksetaan :)

Mulla on sellainen henkilökohtainen periaate, että jos pyydän naisen ulos, niin silloin varaudun ja tarjoudun myös maksamaan. Tämä johtuu ihan puhtaasti kohteliaisuudesta ja siitä näkemyksestä, etten voi tietää, mihin toisella on varaa. Mielestäni olisi esimerkiksi melko tökeröä viedä nainen johonkin suhteellisen kalliiseen ravintolaan syömään ja maksattaa hänellä sitten oma illallisensa. Maksan myös mielelläni ihan vain huomioidakseni ja ilahduttaakseni: minusta on hauskaa tarjota esimerkiksi ystäville silloin tällöin. Jos esitän kutsun kysymällä, voinko VIEDÄ toisen, tarkoittaa se samalla myös sitä, että tarjoudun maksamaan.

Jos toinen haluaa maksaa itse, en ala asiasta kiistelemään. Se sopii minulle aivan yhtä hyvin ja kunnioitan toisen omia periaatteita. Usein on myös toimittu niin, että jos olen ensiksi maksanut jotain, toinen on puolestaan halunnut maksaa jotain muuta tai tarjota toisella kerralla. Se sopii hyvin.

Hiukan eri asia on, jos on jo tavattu ja päätetään yhdessä mennä johonkin, esimerkiksi poiketa kahvilassa. Tällaisissa tilanteissa en aina tarjoudu maksamaan. Ja koska en itse juurikaan käytä alkoholia, en myöskään lähtisi maksamaan esimerkiksi kohtuutonta määrää toisen baarijuomia. Toimin siis silkan maalaisjärjen perusteella.

Jos minut pyydetään ulos, en koskaan odota, että pyytäjä maksaa. Jos toinen haluaa maksaa, annan hänelle yleensä siihen mahdollisuuden, kuitenkin tilanteesta riippuen. Jos saan toisesta sellaisen kuvan, että hän maksaa ilahduttaakseen tai kohteliaisuuttaan, annan hänen maksaa ja yleensäkin pidän tarjoutumista kohteliaisuuden osoituksena. Jos taas en erityisemmin nauti seurasta eikä ole oletettavaa, että haluaisin tavata toiste, maksan itse.

Ei tähän asiaan mielestäni liity mitään erityisen yleisiä sääntöjä, sillä ihmisillä on erilaisia periaatteita asiaan liittyen.

^^ Aika hyvin asian ilmaisit =)