Neuvo nuorille

Se, että lapset ovat pilanneet SINUN elämäsi ja parisuhteesi ei tarkoita, ettäkö kaikille kävisi näin. Vai mitä olet mieltä?

samaa ajattelen minä,jos sinulla on mennyt elämä pilalle niin voi olisit miettinyt enenkuin teet lapsia ,,,kaikenlaiset idiootit niitä lapsia saakin,,,härregyyd...

Kuulkaa nuoret hormonihirviöt suoritusoaineiset neidit ja miehenalut: Tällä palstalla kirjoittelee paljon ihmisiä erilaisista ammattipiireistä, jotka tekevät töitä kaltaistenne hätähousuisten nuorten kanssa silloin kun se homma ns. menee reisille ja kotisleikit eivät menekkään niin ihanasti, kuin ne oletettiin menevän silloin kun vielä vaaleanpunaisten lasien läpi asioita katsottiin.
Oikeasti.
Vaikka sävy monella karski, niin silti heillä on ihan varteenotettava neuvo teille.
Ammattilaisten keskuudessa kieli on karua, ihan jotta siellä jaksaa tehdä töitä niiden hätähölusujen kanssa, mutta silti teitä halutaan auttaa ja neuvoa. Tajuatteko?

Te kerkeätte kyllä kolmissakymmenissä ne lapset saada ja sen perheen - jos enää haluette sillon - ja kunhan vähän on sitä elämänkokemusta kertynyt yksilönä ja "kaksilona" ;)
Jos aikaa on, niin miksi hötkyillä?
Maailmassa ja ihmisellä kun on muutakin haastetta kuin pyöriä oravanpyörässä. Täällä voi matkustella ja oikeasti nauttia elämästä samalla kun hankkii nökemystä ja koekemusta, eli kasvaa. Lapsia voi hankkia sitten aikuisempana, niin ei tarvitse katua.

- Ei teille millään pahalla neuvoja anneta näin ammattilaisten ja kokeneempien ihmisten toimesta.Tilatot kun puhuvat karua totuuttaan, ikävä kyllä :(
Nuorena ihminen hakee identiteettiä. Kun identiteettiä ei löydy, alkaa sitten helposti tekemään kuten muutkin. Lapsenteko on vain niin radigaalia identiteetin hakemista, joka vaikuttaa koko loppuelämään aikankin kolmen ihmisen osalla per syntyvä lapsi (=lapsi, isä ja äiti).

Tsemppiä ja ajatelkaa asiaa.

Ajatus hyvä, palsta väärä. Itse annan sinule plussan.

Niin lapsi kasvattaa vauvaa ja yrittää samalla kasvaa aikuiseksi.. Kelan rahoilla.jollei isä mahdolisesti ole vielä kuvioissa...hmmm.... On se vaikeaa ihmisen elämä. Tunnen nuoria äitejä ihan ok pärjäävät ja elävät niukasti. Taas itseäni kiinnostaa perheen perustus kun on vakaa parisuhdeja tulot .

Vanhempani saivat meistä sisaruksista vanhimman ollessaan 20-vuotiaita ja vähissä varoissa. Hyvin pärjänneet ja nelikymppisenä on vielä nuori ja voi nauttia matkustelusta kun on siihen vihdoinkin varaa (ja lapset isoja). Samoin on tehnyt äitini sisko, kolme kaveria ja puolisoni vanhemmat. Kaikki saaneet ensimmäiset lapsensa 20-25v ja päässeet nauttimaan nelikymppisenä varakkaana ihmisenä elämästä. Samaa mallia itsekin olemme toteuttamassa. :) Kukin toki tavallaan, itse taas en ymmärrä minkä takia pitäisi jättää siihen, että kaikki riskit nousevat ja raskautuminen on vaikeampaa JOS on parisuhdetta takana ja yhteistä eloa niin, että on menetetty vaaleanpunaiset lasit. Ja mielellään myös ensimmäinen kriisi. :)