Hei kaikille!
Terveisiä kaikille täältä Khon Kaenista. Ilma on mukavan lämmin, tuuleton, sanoisinko jopa paahtavan kuuma. Oon ja Budiksen kanssa olemme tuttaviemme vieraana täällä kaupungin laitamassa sijaitsevassa luxusasunnossa. Äiti, joka taloa asuttaa ja tytärtään astuttaa, lähetti vanhimman tyttärensä jo nuorena tyttönä ansaitsemaan rahaa. Thaimaassahan on aina ollut tapana että tyttäristä vanhin elättää omat vanhempansa ja myös siskot ja tietenkin veljet siinä ohessa.
Riisipellolla pyllistämisestä ei saa riittäviä rahaa. Turistipaikoissa pyllistämisestä sensijaan pääsee hyviinkin ansioihin. Tämän kyseisen tyttären tie onnekseen johti Pattayalle eikä mihinkään pieneen maalaiskylään keski-thaimaassa. Nyt hän on Pattayalla onnellinen. Kadut ovat päällystetty kullalla, neonvalot loistavat ja tanssimusiikki raikaa. Ei tarvitse kyykkiä käärmeiden seassa ananasviljelmillä. Hyttysetkään eivät kiusaa. Kauniit vaatteet ja hienot korut ovat nyt hänelle arkipäivää. Hän täyttää tärkeintä velvollisuuttaan ja elättää vanhempiaan. Tytär on ikuisesti kiitollisuudenvelassa vanhemmilleen. Säännöllisesti tytär lähettää rahatupposen äidille joka eleleekin luxuselämää. Isä ryyppää minkä ehtii. Käy säännöllisesti pikkuvaimojensa luona. Asuu missä asuu. Vaimoltaan käy rahaa hakemassa. Jos ei tipu niin nyrkki heiluu. Thaimaalaista arkea maaseudulla. Äitiä arvostetaan täällä kovasti koska hänellä on rahaa ja hieno asunto.
No se siitä. Minä siitin aamulla Oota. Puolilta päivin kahdestaan Oon kanssa matkasimme kaupungin keskustaan. Oo halusi uusia alusvaatteita. Srichan roadia kävelimme, käsikkäin. Se aiheuttaa usein hieman paheksuntaa thaimaalaisten silmissä. Varsinkin tällaisessa paikassa joissa vaalea viikinki ei ole jokapäiväinen tuttavuus. Pussailimme ja suutelimmekin, thaimaalaiset menevät hieman hämilleen. Heillä ei ole muutenkaan tapana suudella. He pikemminkin haistelevat toisiaan.
Kävellessämme Oo huomasi tutun valko-vihreän kyltin joka oli Robinsonin tavaratalon. Oli mukava astella kauppaan sisään. Ilmastointi viilensi jopa hieman liikaa. Suuntasimme alusvaateosastolle. Oo etsi hyllyistä pienen pieniä alushousuja jonka kokoisia ei voisi kuvitellakaan myytävän suomessa, ehkäpä lastenosastolla? Viehättävä myyjä tuli avuksemme. Hän tervehti meitä molempia kohteliaasti. Myyjä avusti Oota valinnoissa. Oo täytti ostoskoriaan parhaansa mukaan. hän viiletti pitkin osastoa. Minä jutustelin tuon myyjän, varsinaisen kaunokaisen kanssa. Englannin kieli luisti jotenkuten. Puhuimmekin välillä thaita ja englantia sekaisin. Hän oli syntynyt vuonna 2535, nuori tyttönen vielä siis. Pääsimme hyvin juttuun. Juttelimme kaikenlaista. Tiedustelin kuinka hän tulee toimeen tavaratalosta saamalla palkallaan. Hän sanoi sen juuri ja juuri riittävän mutta nuori kun on niin olisi niin paljon kaikkea mukavaa osteltavaa. Kysäisin josko hän olisi kiinnostunut pienistä lisäansioista. Vaihdoimme puhelinnumeroita. Sovimme että kun tavaratalo suljetaan kello 21 niin hän soittaa minulle ja katsomme mitä voisimme tehdä. Ajattelin että siihen mennessä olen saanut vietyä Oon jo tuttaviemme luokse viettämään koti-iltaa ja voisin rauhallisin mielin paneutua uuteen ystävääni.
Nyt siis kello lähenee 21 ja alan odottelemaan puhelua Robinsonista. Oo ja Budis tuntuvat olevan nousuhumalassa ja voin hyvillä mielin lähteä katselemaan Khon Kaen yöelämää. 7elevenistä käyn hakemassa paketin 56 millisiä ihan vain varmuuden vuoksi taskun pohjalle.
Terveisin Pele, Oo ja Budis
Terveisiä kaikille täältä Khon Kaenista. Ilma on mukavan lämmin, tuuleton, sanoisinko jopa paahtavan kuuma. Oon ja Budiksen kanssa olemme tuttaviemme vieraana täällä kaupungin laitamassa sijaitsevassa luxusasunnossa. Äiti, joka taloa asuttaa ja tytärtään astuttaa, lähetti vanhimman tyttärensä jo nuorena tyttönä ansaitsemaan rahaa. Thaimaassahan on aina ollut tapana että tyttäristä vanhin elättää omat vanhempansa ja myös siskot ja tietenkin veljet siinä ohessa.
Riisipellolla pyllistämisestä ei saa riittäviä rahaa. Turistipaikoissa pyllistämisestä sensijaan pääsee hyviinkin ansioihin. Tämän kyseisen tyttären tie onnekseen johti Pattayalle eikä mihinkään pieneen maalaiskylään keski-thaimaassa. Nyt hän on Pattayalla onnellinen. Kadut ovat päällystetty kullalla, neonvalot loistavat ja tanssimusiikki raikaa. Ei tarvitse kyykkiä käärmeiden seassa ananasviljelmillä. Hyttysetkään eivät kiusaa. Kauniit vaatteet ja hienot korut ovat nyt hänelle arkipäivää. Hän täyttää tärkeintä velvollisuuttaan ja elättää vanhempiaan. Tytär on ikuisesti kiitollisuudenvelassa vanhemmilleen. Säännöllisesti tytär lähettää rahatupposen äidille joka eleleekin luxuselämää. Isä ryyppää minkä ehtii. Käy säännöllisesti pikkuvaimojensa luona. Asuu missä asuu. Vaimoltaan käy rahaa hakemassa. Jos ei tipu niin nyrkki heiluu. Thaimaalaista arkea maaseudulla. Äitiä arvostetaan täällä kovasti koska hänellä on rahaa ja hieno asunto.
No se siitä. Minä siitin aamulla Oota. Puolilta päivin kahdestaan Oon kanssa matkasimme kaupungin keskustaan. Oo halusi uusia alusvaatteita. Srichan roadia kävelimme, käsikkäin. Se aiheuttaa usein hieman paheksuntaa thaimaalaisten silmissä. Varsinkin tällaisessa paikassa joissa vaalea viikinki ei ole jokapäiväinen tuttavuus. Pussailimme ja suutelimmekin, thaimaalaiset menevät hieman hämilleen. Heillä ei ole muutenkaan tapana suudella. He pikemminkin haistelevat toisiaan.
Kävellessämme Oo huomasi tutun valko-vihreän kyltin joka oli Robinsonin tavaratalon. Oli mukava astella kauppaan sisään. Ilmastointi viilensi jopa hieman liikaa. Suuntasimme alusvaateosastolle. Oo etsi hyllyistä pienen pieniä alushousuja jonka kokoisia ei voisi kuvitellakaan myytävän suomessa, ehkäpä lastenosastolla? Viehättävä myyjä tuli avuksemme. Hän tervehti meitä molempia kohteliaasti. Myyjä avusti Oota valinnoissa. Oo täytti ostoskoriaan parhaansa mukaan. hän viiletti pitkin osastoa. Minä jutustelin tuon myyjän, varsinaisen kaunokaisen kanssa. Englannin kieli luisti jotenkuten. Puhuimmekin välillä thaita ja englantia sekaisin. Hän oli syntynyt vuonna 2535, nuori tyttönen vielä siis. Pääsimme hyvin juttuun. Juttelimme kaikenlaista. Tiedustelin kuinka hän tulee toimeen tavaratalosta saamalla palkallaan. Hän sanoi sen juuri ja juuri riittävän mutta nuori kun on niin olisi niin paljon kaikkea mukavaa osteltavaa. Kysäisin josko hän olisi kiinnostunut pienistä lisäansioista. Vaihdoimme puhelinnumeroita. Sovimme että kun tavaratalo suljetaan kello 21 niin hän soittaa minulle ja katsomme mitä voisimme tehdä. Ajattelin että siihen mennessä olen saanut vietyä Oon jo tuttaviemme luokse viettämään koti-iltaa ja voisin rauhallisin mielin paneutua uuteen ystävääni.
Nyt siis kello lähenee 21 ja alan odottelemaan puhelua Robinsonista. Oo ja Budis tuntuvat olevan nousuhumalassa ja voin hyvillä mielin lähteä katselemaan Khon Kaen yöelämää. 7elevenistä käyn hakemassa paketin 56 millisiä ihan vain varmuuden vuoksi taskun pohjalle.
Terveisin Pele, Oo ja Budis
Vastaukset 7
Vanhimmat
They do love your wallet. That's all they want from you. Perhaps you know thar,but you don't care. That's because your the biggest idiot in the world.
Me and all here want that you stay there for rest of your life. Die with you ladies.
Hei chost of bin laden!
Hieno nimimerkki Sinulla. Hyvää tekstiä myöskin suollat. Käsittääkseni tämä Suomi24-keskustelupalsta on kuitenkin tarkoitettu suomea taitaville henkilöille. Saatan olla väärässä.
Terveisin Pellervo Hollo, Oo ja Buddha-patsas
Tarkoitettu.. mihin ? Käsittääkseni . Tai lukutaitoisen mielestä palsta on MATKAILU palsta. Ei ainakaan mitään kioskikirjallisuuden matkimista varten,
niinkun joku Hollo ( T :llä ) näyttää luulevan. Niin , tietysti ei ole pakko lukea,
mutta miksi ihmeessä joku voi olla noin Tollo, että viitsii " Nyyrikki - Regina,
linjan lapsellisuuksia kirjoittaa.
Pellervon kirjoituksissa on selvästi tietoa thaimaasta, sinun ei!!! Lue sinä sitä reginaasia ja nyrkki kyllikkiä.
jos kävelitte srichan roadia niin kerrotko pelleorvokki missä on robinsson?
Hienoa tekstiä. Kerro ilta jatkui.
Kiitos Pellervo Hollolle hienosta jutusta. Valitettavasti rääväsuut eivät ymmärrä mitään kaunokirjallisuudesta.