Ontelolaatta vs. paikallavalu

Asumisrauha tarjoutuu kun ostaa oman talon tarpeeksi isolla tontilla.

Kaikki muu on pelkkää haihattelua omasta rauhasta.

armoton fakta kirjoitti:

Asumisrauha tarjoutuu kun ostaa oman talon tarpeeksi isolla tontilla.

Kaikki muu on pelkkää haihattelua omasta rauhasta.

Heti kun omakotitaloja aletaan rakentamaan isolle tontille Pitkänsillan eteläpuolelle muutan sellaiseen! Maaseutu ei kiinnnosta, asukoon landepaukut siellä.

Totta turiset, pierut, puhekin kuuluu uusissa neukkukuutioissa, aivan kamalia, ei kannata ostaa. Vanha jykevä kivitalo on viisaan varma valinta!

Ja miten se paikallavalettu nyt sitten on niin paljon parempi. Se paikallavalu on täynnä viemäreitä, iv-kanavia, vesijohtoja, lämpöjohtoja. Ei se pelkkää betonia ole sekään. Parempi se varmaan voi olla mutta ei se mitenkään huomattavan paljon parempi ole sekään.

Rakenna oma kivitalo itsellesi niin saat rauhan.

Uusissa taloissa paikalla valettu välipohja on 270 mm- 320 mm uiva eristekerros.
Uuden talon paikalla valettu välipohja on täyttä betonia ja eron kyllä huomaa!
Esim. Vanhoissa kivitaloissa on rakenteena 1900 luvun alun kerrostaloissa puinen hatara välipohja, josta kuuluu TÖMPS TÖMPS.
1920-40 luvn taloissa ohut betonivälipohja, jossa rakenteiden välissä onttoja kohtia, onttoihin kohtiin työnnetty rakennusjätettä ym. Kaikki kuuluu vanhassa talossa, vanhan talon huoneistojen väliset seintä Lugino massaa eli ohutta kananpaskaa. Kaikki tämä tarkistettavissa rakennsuvalvontavirastosta. Hullu Rane-.hilda kirjoittelee täällä potaskaa, mutta mitään todellista teitoa tai asuinkokemusta ei kallion Puppeli-Ranella ole, mielisairaan juttuja, jopa vauva palstalle kirjoittelee!

Fakta löytyy kirjoitti:

Uusissa taloissa paikalla valettu välipohja on 270 mm- 320 mm uiva eristekerros.
Uuden talon paikalla valettu välipohja on täyttä betonia ja eron kyllä huomaa!
Esim. Vanhoissa kivitaloissa on rakenteena 1900 luvun alun kerrostaloissa puinen hatara välipohja, josta kuuluu TÖMPS TÖMPS.
1920-40 luvn taloissa ohut betonivälipohja, jossa rakenteiden välissä onttoja kohtia, onttoihin kohtiin työnnetty rakennusjätettä ym. Kaikki kuuluu vanhassa talossa, vanhan talon huoneistojen väliset seintä Lugino massaa eli ohutta kananpaskaa. Kaikki tämä tarkistettavissa rakennsuvalvontavirastosta. Hullu Rane-.hilda kirjoittelee täällä potaskaa, mutta mitään todellista teitoa tai asuinkokemusta ei kallion Puppeli-Ranella ole, mielisairaan juttuja, jopa vauva palstalle kirjoittelee!

Lue lisää

Niinpä niin 270mm ja sen kun lyö täyteen 110mm viemäreitä sekä 125mm kanavia niin mihin tämä ällityttävä paremmuus perustuu? Parempi se on kuten sanoin, mutta ei se nyt niin älyttömän parempi ole.

Ja uiva lattia se on onlolossakin. Vai meinaatko että laminaatit liimataan betonilattiaan suoraan kiinni?

Jos yläkerrassa kakarat hyppii niin kuuluu se paikalla valetussakin. Asun nimittäin itse juuri tällaisessa.

oma rauha kirjoitti:

Niinpä niin 270mm ja sen kun lyö täyteen 110mm viemäreitä sekä 125mm kanavia niin mihin tämä ällityttävä paremmuus perustuu? Parempi se on kuten sanoin, mutta ei se nyt niin älyttömän parempi ole.

Ja uiva lattia se on onlolossakin. Vai meinaatko että laminaatit liimataan betonilattiaan suoraan kiinni?

Jos yläkerrassa kakarat hyppii niin kuuluu se paikalla valetussakin. Asun nimittäin itse juuri tällaisessa.

Lue lisää

Näin se vain on.

Jos haluaa äänieristystä, pitää ostaa asunto vanhasta jykevästä kivitalosta, joka ei ole elementeistä tehty. Ylin kerros toki on paras.

Neukkukuutiossa ylinkään kerros ei suojaa askelääniltä, sillä ne siirtyvät alakerrasta rakenteita pitkin ylöspäin. Itse asiassa koko talo voi joutua kuuntelemaan kun yksi kanta-asuja kävelee jossain.

Kerro minulle "tyhmälle" miten paksu paikallavalettu välipohja on? Jos ontelolaatta on 370 milliä paksu, kuinka paksua paikallavalettua "täyttä tavaraa" se vastaa? Sekin kiinnostaisi onko äänieristyksessä selvä ero, kai näitä on mitattu vai pitääkö luottaa siihen että "kyllä asia on niin kuin minä sen sanon".

oma rauha kirjoitti:

Niinpä niin 270mm ja sen kun lyö täyteen 110mm viemäreitä sekä 125mm kanavia niin mihin tämä ällityttävä paremmuus perustuu? Parempi se on kuten sanoin, mutta ei se nyt niin älyttömän parempi ole.

Ja uiva lattia se on onlolossakin. Vai meinaatko että laminaatit liimataan betonilattiaan suoraan kiinni?

Jos yläkerrassa kakarat hyppii niin kuuluu se paikalla valetussakin. Asun nimittäin itse juuri tällaisessa.

Lue lisää

> Niinpä niin 270mm ja sen kun lyö täyteen 110mm viemäreitä sekä 125mm kanavia niin mihin tämä ällityttävä paremmuus perustuu?

Hildarane taitaa olla yksi näitä työttömiä "rakennusmiehiä", jotka saivat kenkää perseeseen 90-luvulla ... kun enää ei noissakaan hommissa esson baarin tiedoilla pärjää.

Ei viemäreitä sijoiteta asuinhuoneiden kattoon. Eikä kanavia.

> Ja uiva lattia se on onlolossakin. Vai meinaatko että laminaatit liimataan betonilattiaan suoraan kiinni?

Heh. 70 ja 80 -lukujen vaihteessa oli suurta huutoa mosaiikkiparketti, joka liimattiin betoniin. Sen askelääntä vaimentavan muovimaton tilalle. Näin saatiin aikaiseksi taloja, joissa tömistely kuuluu ihan kivasti läpi. Nämähän ovat niitä Hildaranen "uusia" taloja, kun ei pummilla ole ollut mitään asiaa uudempiin.

Ja välipohjien paksuuskin vaikuttaa. Olen itse asunut talossa, jossa runko oli paikallavalettu, mutta välipohjat vain reilu 200 mm, joten kolistelu kuului aika tehokkaasti siinäkin. Uuden talon (vm 2008) ontelolaattavälipohjat eristävät ääntä paljon paremmin ja kiva yllätys on ollut myös talotekniikka. Asuntokohtainen iv-kone on hiljaisempi kuin koneellinen poisto, moderni hissi ei kolise eikä ikkunoita tarvitse ilmanvaihdon vuoksi pitää selällään tai jättää tiivisteitä pois.

Eikä ole kuoriaisia yms. "lemmikkejä", kuten siellä Kallion slummissa.

Kun ei ole kaikki rakenteet täynnä reikiä ja koloja... mistä pääsee niin ötökät, äänet kuin naapurin tupakansavutkin läpi.

oma rauha kirjoitti:

Ja miten se paikallavalettu nyt sitten on niin paljon parempi. Se paikallavalu on täynnä viemäreitä, iv-kanavia, vesijohtoja, lämpöjohtoja. Ei se pelkkää betonia ole sekään. Parempi se varmaan voi olla mutta ei se mitenkään huomattavan paljon parempi ole sekään.

Rakenna oma kivitalo itsellesi niin saat rauhan.

Lue lisää

Pitkänsillan pohjoispuolella en suostu asumaan, asu sinä maalla!

Isojakin eroja? kirjoitti:

Kerro minulle "tyhmälle" miten paksu paikallavalettu välipohja on? Jos ontelolaatta on 370 milliä paksu, kuinka paksua paikallavalettua "täyttä tavaraa" se vastaa? Sekin kiinnostaisi onko äänieristyksessä selvä ero, kai näitä on mitattu vai pitääkö luottaa siihen että "kyllä asia on niin kuin minä sen sanon".

Lue lisää

En voi kertoa, koska

a) en tiedä
b) ei ole haisuakaan
c) en todellakaan tiedä

Silti väitän näin. Kallion Rane-Hilda, Starbu, Hulda, miksi haukut Aurinkolahtea, olet itse Kalliosta, pölöpölö, huh huh.

uusi on aina uusi kirjoitti:

> Niinpä niin 270mm ja sen kun lyö täyteen 110mm viemäreitä sekä 125mm kanavia niin mihin tämä ällityttävä paremmuus perustuu?

Hildarane taitaa olla yksi näitä työttömiä "rakennusmiehiä", jotka saivat kenkää perseeseen 90-luvulla ... kun enää ei noissakaan hommissa esson baarin tiedoilla pärjää.

Ei viemäreitä sijoiteta asuinhuoneiden kattoon. Eikä kanavia.

> Ja uiva lattia se on onlolossakin. Vai meinaatko että laminaatit liimataan betonilattiaan suoraan kiinni?

Heh. 70 ja 80 -lukujen vaihteessa oli suurta huutoa mosaiikkiparketti, joka liimattiin betoniin. Sen askelääntä vaimentavan muovimaton tilalle. Näin saatiin aikaiseksi taloja, joissa tömistely kuuluu ihan kivasti läpi. Nämähän ovat niitä Hildaranen "uusia" taloja, kun ei pummilla ole ollut mitään asiaa uudempiin.

Ja välipohjien paksuuskin vaikuttaa. Olen itse asunut talossa, jossa runko oli paikallavalettu, mutta välipohjat vain reilu 200 mm, joten kolistelu kuului aika tehokkaasti siinäkin. Uuden talon (vm 2008) ontelolaattavälipohjat eristävät ääntä paljon paremmin ja kiva yllätys on ollut myös talotekniikka. Asuntokohtainen iv-kone on hiljaisempi kuin koneellinen poisto, moderni hissi ei kolise eikä ikkunoita tarvitse ilmanvaihdon vuoksi pitää selällään tai jättää tiivisteitä pois.

Eikä ole kuoriaisia yms. "lemmikkejä", kuten siellä Kallion slummissa.

Kun ei ole kaikki rakenteet täynnä reikiä ja koloja... mistä pääsee niin ötökät, äänet kuin naapurin tupakansavutkin läpi.

Lue lisää

LVI-suunnittelija vastaa....

Paikalla valussa viedään todellakin LVI-tekniikkaa.

Kaikki viemärivedot ovat paikallavalulaatan sisällä.

Hyvin yleisesti myös Iv-kanavat ovat laatassa ihan siitä yksinkertaisesta syystä että päästään alaslaskuista eroon.

Vesijohtovetoja suojaputkessa löytyy myös.

Lisäksi löytyy myös lämpöjohtoja suojaputkessa. Joissain kohteissa kaikki vedot pattereille ovat suojaputkessa ja lattiavalussa.

LVI-suunnittelija kirjoitti:

LVI-suunnittelija vastaa....

Paikalla valussa viedään todellakin LVI-tekniikkaa.

Kaikki viemärivedot ovat paikallavalulaatan sisällä.

Hyvin yleisesti myös Iv-kanavat ovat laatassa ihan siitä yksinkertaisesta syystä että päästään alaslaskuista eroon.

Vesijohtovetoja suojaputkessa löytyy myös.

Lisäksi löytyy myös lämpöjohtoja suojaputkessa. Joissain kohteissa kaikki vedot pattereille ovat suojaputkessa ja lattiavalussa.

Lue lisää

> LVI-suunnittelija vastaa....

Joo, täällähän saa kuka vaan esittää mitä vaan.

> Paikalla valussa viedään todellakin LVI-tekniikkaa.

Jaa, siis asuiskerrostaloissakin ja nimenomaan asuinhuoneiden välisissä välipohjissa eikä pelkästään KPH kohdalla?

BUSTED.

> Hyvin yleisesti myös Iv-kanavat ovat laatassa ihan siitä yksinkertaisesta syystä että päästään alaslaskuista eroon.

Kerrot varmaan yhdenkin kohteen, missä on kanavat välipohjissa?

Muutoin .. BUSTED!

> Vesijohtovetoja suojaputkessa löytyy myös.

Ehkä hieman eri juttu kuin 110 mm viemärit tai Ø125 mm kanavat...? Ja harvemmin näitäkään kantavissa rakenteissa on, vaan ennemmin pintavaluissa. Ja silloinkin puhutaan lähinnä näistä KPH alueista.

> Lisäksi löytyy myös lämpöjohtoja suojaputkessa. Joissain kohteissa kaikki vedot pattereille ovat suojaputkessa ja lattiavalussa.

Sokea kana löysi jyvän. Lämpöjohtoja ne välipohjiin asennettavat johdot nyt pääsääntöisesti ovat.

Montakohan vastausta itselleen aiot vielä kirjoittaa? Moga, eikö löydy keskusteluseuraa? Moga, kuinka hurisee siellä Mogadishussa eli Vuosaaressa? Siellä Aurinkolahdessa?

Mites nämä unelmatalot 90-luvulta? Itselläni vuotaa väliseinät naapuriin, ja tupakanhajua tulee sisään kaikista raoista. Teippasin lattialistat kiinni, ja enää ei tupakkia tule, mutta ääneneristys on edelleen kehno. Oma asuntokohtainen IV-kone jurisee, värisee ja hurisee, on kuulemma normaalia, eivät suostuneet vielä vaihtamaan sitä. Ei voi kyllä yöllä pitää päällä. Ja lopuksi herkkupala, katolla pörisee yötä päivä ilmastointikone, jonka hurina kuuluu jatkuvasti kivasti kaikkialle yläkerrokseen, tuollainen vaimea ja matalataajuinen ääni, joka kuuluu vieläkin paremmin, kun on korvatulpat päässä. Mutta enpä tiedä suostuuko kukaan tätäkään koskaan korjaamaan, oli ennen hiljainempi, enää ole, eli masiina ja laakerit varmaan puolittain kärähtäneet, mutta niitä ei vaihdeta.

Sama ongelma voi tulla näissä uusissakin taloissa kun laitteet rupeaa kulumaan, mutta mitään ei vaihdeta säästösyistä, siitä tulee tuollainen värinä & hurinatalo.

minävaan. kirjoitti:

Mites nämä unelmatalot 90-luvulta? Itselläni vuotaa väliseinät naapuriin, ja tupakanhajua tulee sisään kaikista raoista. Teippasin lattialistat kiinni, ja enää ei tupakkia tule, mutta ääneneristys on edelleen kehno. Oma asuntokohtainen IV-kone jurisee, värisee ja hurisee, on kuulemma normaalia, eivät suostuneet vielä vaihtamaan sitä. Ei voi kyllä yöllä pitää päällä. Ja lopuksi herkkupala, katolla pörisee yötä päivä ilmastointikone, jonka hurina kuuluu jatkuvasti kivasti kaikkialle yläkerrokseen, tuollainen vaimea ja matalataajuinen ääni, joka kuuluu vieläkin paremmin, kun on korvatulpat päässä. Mutta enpä tiedä suostuuko kukaan tätäkään koskaan korjaamaan, oli ennen hiljainempi, enää ole, eli masiina ja laakerit varmaan puolittain kärähtäneet, mutta niitä ei vaihdeta.

Sama ongelma voi tulla näissä uusissakin taloissa kun laitteet rupeaa kulumaan, mutta mitään ei vaihdeta säästösyistä, siitä tulee tuollainen värinä & hurinatalo.

Lue lisää

> Mites nämä unelmatalot 90-luvulta? Itselläni vuotaa väliseinät naapuriin, ja tupakanhajua tulee sisään kaikista raoista. Teippasin lattialistat kiinni, ja enää ei tupakkia tule, mutta ääneneristys on edelleen kehno.

Ovat ihan eri tasoa - tavallaan harjoituskappaleita 2000-luvun taloista.

Hyvänä piirteenä oli huomion kiinnittäminen patteriverkoston kautta kulkeutuviin ääniin ts. tuli (ongelmallisiksi osoittautuneita) joustavia liittimiä putkiin. Sittemmin nämä on korvattu venttiileissä olevalla rakenteella (o-rengastiiviste), joka katkaisee äänen kulkeutumisen.

Välipohjat ovat ihan samanlaisia kuin 70 & 80 -lukujenkin taloissa. Tuolloin kieltämättä alettiin jo miettiä äänieristystä ja tehtiin (usein epäonnistuneita) kokeiluja mm. kelluvilla lattiarakenteilla. Näissä kelluvissa lattioissa on se vika, että äänieristyksen saa pilattua pienellä työvirheellä, esim. valamalla pintalaatan kiinni seiniin tai lämpöjohtoihin.

Niinpä lattian äänieritystä parannettiinkin yksinkertaisesti kasvattamalla kerroskorkeutta (2,8 -> 3,0 m) ja lisäämällä välipohjien paksuutta (=lisää massaa ja jäykkyyttä). Tämä muutos tapahtui kymmenkunta vuotta sitten. Plus tietty kelluva parketti siihen päälle. 70/80 -luvuillahan se parketti saattoi olla betoniin liimattu, 90-luvalla kait se osattiin jo kelluttaa.

Öbaut 5 vuotta sitten suomalainen akustiikkaguru A. Halme kertoi, että suomalaiset kerrostalojen äänieritysvaatimukset ovat maailman tiukimmat. Toki tämä tilanne on jo voinut muuttua, vähän aikaa sitten osui silmään katsaus eurooppalaisista vaatimuksista ja aika tiukkoja arvoja näkyi siinäkin eli lienee muutkin maat kiristäneet ruuvia.

Ilmatiiviydenkään merkitys ei ollut vielä 90-luvulla kovin hyvin tiedossa. Tuntuu, että tämä on pikkuhiljaa menossa jakeluun vasta nyt. Pienikin rako rakenteissa heikentää äänieristystä aika reippaasti.

> Oma asuntokohtainen IV-kone jurisee, värisee ja hurisee, on kuulemma normaalia, eivät suostuneet vielä vaihtamaan sitä.

Tämä on yleinen ongelma vanhoissa omakotitaloissakin
- äänenvaimentimissa pihtailtiin
- iv-koneet mitoitettiin "nahkoilleen" ts. kone on tarkoitettu käytettäväksi (lähes) täydellä teholla
- jopa koneiden mitoitustiedot saattoivat olla hieman optimistisia, yleensä ilmamäärät ilmoitettiin F5 -suodattimilla ja F7:lla konetta pitikin käyttää pykälää isommalla teholla

Kerrostaloissa saattoi haitata myös harjoittelun puute. 90-luvulla ei montaa koneellisen tulon&poiston taloa rakennettu, vaan valtaosa oli edelleen sitä 60-luvun huipputekniikkaa = "vetää joka nurkasta" koneellinen poisto. Tätähän rakennettiin jopa 2005 saakka....

2000-luvun alkupuolella tuli kon. tulo&poisto (käytännössä) pakolliseksi vaatimus 30 % tehostusvarasta, mikä pakotti valitsemaan väljemmät koneet, joita voi normaalisti käyttää pienemmällä teholla. Ja nuo vaimentimetkin ovat kehittyneet. Omassa kämpässäni olen mitannut MH äänitasoksi 20 dB ilmanvaihdon normaaliteholla. Ex 70-luvun kämpässä pelkkä koneellinen poisto aiheutti enemmän meteliä!

Toki parantamisen varaa on vieläkin. Energiataloudessa kerrostalot ovat yhä 10 vuotta omakotitaloja jäljessä eli D-energialuokkaa valtaosin uudetkin. Lisäksi pitäisi tosissaan alkaa paneutumaan aurinkosuojaukseen ... ettei kohta ole talot täynnä ILPpejä ja sähkönkulutus piikitä kesällä, kuten eteläisemmissä maissa.

90-luvun harjoitelma kirjoitti:

> Mites nämä unelmatalot 90-luvulta? Itselläni vuotaa väliseinät naapuriin, ja tupakanhajua tulee sisään kaikista raoista. Teippasin lattialistat kiinni, ja enää ei tupakkia tule, mutta ääneneristys on edelleen kehno.

Ovat ihan eri tasoa - tavallaan harjoituskappaleita 2000-luvun taloista.

Hyvänä piirteenä oli huomion kiinnittäminen patteriverkoston kautta kulkeutuviin ääniin ts. tuli (ongelmallisiksi osoittautuneita) joustavia liittimiä putkiin. Sittemmin nämä on korvattu venttiileissä olevalla rakenteella (o-rengastiiviste), joka katkaisee äänen kulkeutumisen.

Välipohjat ovat ihan samanlaisia kuin 70 & 80 -lukujenkin taloissa. Tuolloin kieltämättä alettiin jo miettiä äänieristystä ja tehtiin (usein epäonnistuneita) kokeiluja mm. kelluvilla lattiarakenteilla. Näissä kelluvissa lattioissa on se vika, että äänieristyksen saa pilattua pienellä työvirheellä, esim. valamalla pintalaatan kiinni seiniin tai lämpöjohtoihin.

Niinpä lattian äänieritystä parannettiinkin yksinkertaisesti kasvattamalla kerroskorkeutta (2,8 -> 3,0 m) ja lisäämällä välipohjien paksuutta (=lisää massaa ja jäykkyyttä). Tämä muutos tapahtui kymmenkunta vuotta sitten. Plus tietty kelluva parketti siihen päälle. 70/80 -luvuillahan se parketti saattoi olla betoniin liimattu, 90-luvalla kait se osattiin jo kelluttaa.

Öbaut 5 vuotta sitten suomalainen akustiikkaguru A. Halme kertoi, että suomalaiset kerrostalojen äänieritysvaatimukset ovat maailman tiukimmat. Toki tämä tilanne on jo voinut muuttua, vähän aikaa sitten osui silmään katsaus eurooppalaisista vaatimuksista ja aika tiukkoja arvoja näkyi siinäkin eli lienee muutkin maat kiristäneet ruuvia.

Ilmatiiviydenkään merkitys ei ollut vielä 90-luvulla kovin hyvin tiedossa. Tuntuu, että tämä on pikkuhiljaa menossa jakeluun vasta nyt. Pienikin rako rakenteissa heikentää äänieristystä aika reippaasti.

> Oma asuntokohtainen IV-kone jurisee, värisee ja hurisee, on kuulemma normaalia, eivät suostuneet vielä vaihtamaan sitä.

Tämä on yleinen ongelma vanhoissa omakotitaloissakin
- äänenvaimentimissa pihtailtiin
- iv-koneet mitoitettiin "nahkoilleen" ts. kone on tarkoitettu käytettäväksi (lähes) täydellä teholla
- jopa koneiden mitoitustiedot saattoivat olla hieman optimistisia, yleensä ilmamäärät ilmoitettiin F5 -suodattimilla ja F7:lla konetta pitikin käyttää pykälää isommalla teholla

Kerrostaloissa saattoi haitata myös harjoittelun puute. 90-luvulla ei montaa koneellisen tulon&poiston taloa rakennettu, vaan valtaosa oli edelleen sitä 60-luvun huipputekniikkaa = "vetää joka nurkasta" koneellinen poisto. Tätähän rakennettiin jopa 2005 saakka....

2000-luvun alkupuolella tuli kon. tulo&poisto (käytännössä) pakolliseksi vaatimus 30 % tehostusvarasta, mikä pakotti valitsemaan väljemmät koneet, joita voi normaalisti käyttää pienemmällä teholla. Ja nuo vaimentimetkin ovat kehittyneet. Omassa kämpässäni olen mitannut MH äänitasoksi 20 dB ilmanvaihdon normaaliteholla. Ex 70-luvun kämpässä pelkkä koneellinen poisto aiheutti enemmän meteliä!

Toki parantamisen varaa on vieläkin. Energiataloudessa kerrostalot ovat yhä 10 vuotta omakotitaloja jäljessä eli D-energialuokkaa valtaosin uudetkin. Lisäksi pitäisi tosissaan alkaa paneutumaan aurinkosuojaukseen ... ettei kohta ole talot täynnä ILPpejä ja sähkönkulutus piikitä kesällä, kuten eteläisemmissä maissa.

Lue lisää

Tuskin tämä ilmastointilaite on alimitoitettu, kun on vaan vähän yli 50 m^2 kämppä. Eli ei todellakaan tarvi pitää täysillä. Vaihtaa koko ilman kämpässä noin tunnissa, vaikka kävisi puoliteholla.

Vika on itse laitteessa, eli rupeaa jo olemaan 20 vuotta vanha. Se täytyy hajota, ennenkuin se vaihdetaan. Jurinat, pörinät ja hurisevuus, eivät kuulu normaalitoimintaan, mutta ei vielä oikeuta vaihtoon.
Pitääkö ehkä kustantaa se laite itse?

Jos ei ehjiä väliseiniä osata rakentaa vielä 90-luvulla, niin jo on kumma!!! Kyllä tässä vaan on sattunut jokin virhe, kyllä seinät on ehjiä usein näissä 90-luvun taloissakin. Ja sen lisäksi sanoin että kaikki on ollut OK ennen, nyt on vain laitteet ruvenneet vanhenemaan, ja sen vuoksi ne ylimääräiset äänet!

Samaa voi tapahtua uudemmissakin rakennuksissa. Jotkut vaan eivät välitä taustahurinasta, mutta minua se häiritsee.

minäpä vaan. kirjoitti:

Tuskin tämä ilmastointilaite on alimitoitettu, kun on vaan vähän yli 50 m^2 kämppä. Eli ei todellakaan tarvi pitää täysillä. Vaihtaa koko ilman kämpässä noin tunnissa, vaikka kävisi puoliteholla.

Vika on itse laitteessa, eli rupeaa jo olemaan 20 vuotta vanha. Se täytyy hajota, ennenkuin se vaihdetaan. Jurinat, pörinät ja hurisevuus, eivät kuulu normaalitoimintaan, mutta ei vielä oikeuta vaihtoon.
Pitääkö ehkä kustantaa se laite itse?

Jos ei ehjiä väliseiniä osata rakentaa vielä 90-luvulla, niin jo on kumma!!! Kyllä tässä vaan on sattunut jokin virhe, kyllä seinät on ehjiä usein näissä 90-luvun taloissakin. Ja sen lisäksi sanoin että kaikki on ollut OK ennen, nyt on vain laitteet ruvenneet vanhenemaan, ja sen vuoksi ne ylimääräiset äänet!

Samaa voi tapahtua uudemmissakin rakennuksissa. Jotkut vaan eivät välitä taustahurinasta, mutta minua se häiritsee.

Lue lisää

Asunut olen komessa eri 90-luvun talossa ja kakissa niissä oli surkea äänieristys, niin väliseinien kuin välipohjien osalta, huonompi on ollut vain vanhassa 0-30 luvun talossa!
Myöskin -95 rakennetussa oli oma iv-kone ja se oli alkeellinen kyhäelmä, ilamn sisääntulokanavia ei oltu eristetty mitenkään eli liikenteen äänetkin tulivat koneen kautta.
Asun nyt 2006 rakennetussa, jossa paikalla valettu välipohja, äänieristys huippu hyvä ja oma ilmanvaihto, jossa kanavat tehokkaasti eristetty eli mitään ulkoääniä ei kanavien kautta.

Toisin sanoen 90-luvun rakentaminen ja 2000-luvun rakentaminen eroavat aika paljon toisistaan.

Kehitys Kulkee kirjoitti:

Asunut olen komessa eri 90-luvun talossa ja kakissa niissä oli surkea äänieristys, niin väliseinien kuin välipohjien osalta, huonompi on ollut vain vanhassa 0-30 luvun talossa!
Myöskin -95 rakennetussa oli oma iv-kone ja se oli alkeellinen kyhäelmä, ilamn sisääntulokanavia ei oltu eristetty mitenkään eli liikenteen äänetkin tulivat koneen kautta.
Asun nyt 2006 rakennetussa, jossa paikalla valettu välipohja, äänieristys huippu hyvä ja oma ilmanvaihto, jossa kanavat tehokkaasti eristetty eli mitään ulkoääniä ei kanavien kautta.

Toisin sanoen 90-luvun rakentaminen ja 2000-luvun rakentaminen eroavat aika paljon toisistaan.

Lue lisää

Hei torvi!

Sanonpa sinulle yhden asian: väliseinät ovat suunnilleen yhtä paksuja uusissakin taloissa, mutta vanhoissa on fuskattu kai enemmän lattian kohdalta. Seinät ovat minulla 15 cm paksuja, ainakin rappukäytävään päin, jos ovat laittaneet ohuempia seiniä naapuriin päin, niin sitten se on jo huijausta. Ainakin osa naapuriin päin olevista seinistä ovat myös 15 cm.

Ei niistä voi mitenkään kuulua läpi tällä tavalla, jollei niissä ole ilmarakoja. Ja ne ovat lattialistan takana. Koska näissä elementtikorttitaloissa mitä rakennetaan vieläkin, voivat lattiaelementit siirtyä paikoiltaan ajan kuluessa vaikka, jolloin sinulle tulee ilmanmentävä aukko kenties naapuriin. Koska seinät eivät mene lattian läpi, vaan seinät lepäävät lattian päällä. Ei tässäkään 2000-luvun rakentaminen pelasta mitään, koska samoja lattiaelementtejä käytetään. Ilmastointikoneen kautta ei tule mitään ääntä, koska pääputki menee äänieristettyyn boksiin kylpyhuoneeseen, ja siitä ei suoraa yhteyttä muihin putkiin.

Pistin korvan tuota sisääntulokanavaa vasten eikä sieltä kuulu mitään, ei edes linnunlaulua, vaikka sekin kuuluu ikkunoiden läpi. Eli ei liikenteen melua sitä kautta ainakaan. Vaikka ei täällä paljon autoja mene.

minäpä vaan. kirjoitti:

Hei torvi!

Sanonpa sinulle yhden asian: väliseinät ovat suunnilleen yhtä paksuja uusissakin taloissa, mutta vanhoissa on fuskattu kai enemmän lattian kohdalta. Seinät ovat minulla 15 cm paksuja, ainakin rappukäytävään päin, jos ovat laittaneet ohuempia seiniä naapuriin päin, niin sitten se on jo huijausta. Ainakin osa naapuriin päin olevista seinistä ovat myös 15 cm.

Ei niistä voi mitenkään kuulua läpi tällä tavalla, jollei niissä ole ilmarakoja. Ja ne ovat lattialistan takana. Koska näissä elementtikorttitaloissa mitä rakennetaan vieläkin, voivat lattiaelementit siirtyä paikoiltaan ajan kuluessa vaikka, jolloin sinulle tulee ilmanmentävä aukko kenties naapuriin. Koska seinät eivät mene lattian läpi, vaan seinät lepäävät lattian päällä. Ei tässäkään 2000-luvun rakentaminen pelasta mitään, koska samoja lattiaelementtejä käytetään. Ilmastointikoneen kautta ei tule mitään ääntä, koska pääputki menee äänieristettyyn boksiin kylpyhuoneeseen, ja siitä ei suoraa yhteyttä muihin putkiin.

Pistin korvan tuota sisääntulokanavaa vasten eikä sieltä kuulu mitään, ei edes linnunlaulua, vaikka sekin kuuluu ikkunoiden läpi. Eli ei liikenteen melua sitä kautta ainakaan. Vaikka ei täällä paljon autoja mene.

Lue lisää

Kuten sanoin Torvi: Minä asun 2006 rakennetussa kerrostalossa, jossa paikalla valetut välipohjat ei siis ontelolaattaa. Huoneistojen väliset seinät ovat 90-luvun talossa 18 cm. Seinän paksuus ei ole ratkaisevin vaan läpivedot, nykyään kaikki läpivedot eristetään tarkoin, kuten sähköjohdot, pattereiden läpivedot ym. 90-luvulla rakenenettiin tosi huonosti ja mm rakennusmestari sanoi tässä 90-luvun asunnosta, että ei vesiputkia ja hormeja ole eristetty, nykyään ne on eristettävä.
Että sillai

minäpä vaan. kirjoitti:

Hei torvi!

Sanonpa sinulle yhden asian: väliseinät ovat suunnilleen yhtä paksuja uusissakin taloissa, mutta vanhoissa on fuskattu kai enemmän lattian kohdalta. Seinät ovat minulla 15 cm paksuja, ainakin rappukäytävään päin, jos ovat laittaneet ohuempia seiniä naapuriin päin, niin sitten se on jo huijausta. Ainakin osa naapuriin päin olevista seinistä ovat myös 15 cm.

Ei niistä voi mitenkään kuulua läpi tällä tavalla, jollei niissä ole ilmarakoja. Ja ne ovat lattialistan takana. Koska näissä elementtikorttitaloissa mitä rakennetaan vieläkin, voivat lattiaelementit siirtyä paikoiltaan ajan kuluessa vaikka, jolloin sinulle tulee ilmanmentävä aukko kenties naapuriin. Koska seinät eivät mene lattian läpi, vaan seinät lepäävät lattian päällä. Ei tässäkään 2000-luvun rakentaminen pelasta mitään, koska samoja lattiaelementtejä käytetään. Ilmastointikoneen kautta ei tule mitään ääntä, koska pääputki menee äänieristettyyn boksiin kylpyhuoneeseen, ja siitä ei suoraa yhteyttä muihin putkiin.

Pistin korvan tuota sisääntulokanavaa vasten eikä sieltä kuulu mitään, ei edes linnunlaulua, vaikka sekin kuuluu ikkunoiden läpi. Eli ei liikenteen melua sitä kautta ainakaan. Vaikka ei täällä paljon autoja mene.

Lue lisää

Jo 1970-luvun puolivälistä lähtien asuntojen väliset seinät ovat olleet 180 millistä teräsbetonia joten jos on kunnolla rakennettu ei puhe takuulla kuulu läpi. Rakennusvirheet on asia erikseen.

Nykyään uusissa on pääsääntöisesti 200 millin teräsbetoniseinät eli äänieristys on parempi kun vielä välipohjat (lattiat) ovat paksumpia kuin ennen, oli se sitten paikallaan valettu tai ontelolaattaa.

Kaikken ratkaisevinta on kuitenkin milllaiset naapurit on. Uudessa kalliissa asunnossa on vähemmän mölyapinoita, suurin osa työssäkäyviä, asuntolaina kun pitää maksaa takaisinkin.

Vanhoissa halvoissa paljon vuokralla-asuvia, sosiaalivirasto maksaa vuokran, silloin voi hillua yötä päivää, aamusta iltaan.

Kehitys kulkee kirjoitti:

Kuten sanoin Torvi: Minä asun 2006 rakennetussa kerrostalossa, jossa paikalla valetut välipohjat ei siis ontelolaattaa. Huoneistojen väliset seinät ovat 90-luvun talossa 18 cm. Seinän paksuus ei ole ratkaisevin vaan läpivedot, nykyään kaikki läpivedot eristetään tarkoin, kuten sähköjohdot, pattereiden läpivedot ym. 90-luvulla rakenenettiin tosi huonosti ja mm rakennusmestari sanoi tässä 90-luvun asunnosta, että ei vesiputkia ja hormeja ole eristetty, nykyään ne on eristettävä.
Että sillai

Lue lisää

Etkö mitään ymmärrä mitä minä sanon: minun väliseinät vuotaa naapuriin, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että talo on rakennettu 90-luvulla.
Eikä sillä ole mitään tekemistä vesiputkien ja hormien eristyksen kanssa. Eikä sähköjohtojenkaan kanssa.

Kehitys kulkee kirjoitti:

Kuten sanoin Torvi: Minä asun 2006 rakennetussa kerrostalossa, jossa paikalla valetut välipohjat ei siis ontelolaattaa. Huoneistojen väliset seinät ovat 90-luvun talossa 18 cm. Seinän paksuus ei ole ratkaisevin vaan läpivedot, nykyään kaikki läpivedot eristetään tarkoin, kuten sähköjohdot, pattereiden läpivedot ym. 90-luvulla rakenenettiin tosi huonosti ja mm rakennusmestari sanoi tässä 90-luvun asunnosta, että ei vesiputkia ja hormeja ole eristetty, nykyään ne on eristettävä.
Että sillai

Lue lisää

Ja vittu, kuka maksaa noin 50 tonnia ekstraa siitä että jotkut helvetin patterit tai hormit on eristetty kunnolla, kuten uudet asunnot nyt maksavat. Täytyy olla joko hullu tai sitten vaan rikas. Sillä rahalla saa jo itselleen vaikka mökin.

Eikä tosissaankaan hormit häiritse minua lainkaan, koska: asuntokohtainen ilmanvaihto, eikä yhteisiä hormeja tuloilman suhteen ainakaan. Poistoilmanvaihtohormeistakaan ei ole koskaan kuulunut mitään ääniä. Ja ulkoseinistä tulee se korvausilma. Eli kyllä sitä osattiin rakentaa jo 90-luvulla näitä.

Näin se vain on kirjoitti:

Jo 1970-luvun puolivälistä lähtien asuntojen väliset seinät ovat olleet 180 millistä teräsbetonia joten jos on kunnolla rakennettu ei puhe takuulla kuulu läpi. Rakennusvirheet on asia erikseen.

Nykyään uusissa on pääsääntöisesti 200 millin teräsbetoniseinät eli äänieristys on parempi kun vielä välipohjat (lattiat) ovat paksumpia kuin ennen, oli se sitten paikallaan valettu tai ontelolaattaa.

Kaikken ratkaisevinta on kuitenkin milllaiset naapurit on. Uudessa kalliissa asunnossa on vähemmän mölyapinoita, suurin osa työssäkäyviä, asuntolaina kun pitää maksaa takaisinkin.

Vanhoissa halvoissa paljon vuokralla-asuvia, sosiaalivirasto maksaa vuokran, silloin voi hillua yötä päivää, aamusta iltaan.

Lue lisää

Totta, uusissa neukkukuutioissa naapurit ratkaisevat, onko hiljaista vai ei.

minäpä vaan. kirjoitti:

Ja vittu, kuka maksaa noin 50 tonnia ekstraa siitä että jotkut helvetin patterit tai hormit on eristetty kunnolla, kuten uudet asunnot nyt maksavat. Täytyy olla joko hullu tai sitten vaan rikas. Sillä rahalla saa jo itselleen vaikka mökin.

Eikä tosissaankaan hormit häiritse minua lainkaan, koska: asuntokohtainen ilmanvaihto, eikä yhteisiä hormeja tuloilman suhteen ainakaan. Poistoilmanvaihtohormeistakaan ei ole koskaan kuulunut mitään ääniä. Ja ulkoseinistä tulee se korvausilma. Eli kyllä sitä osattiin rakentaa jo 90-luvulla näitä.

Lue lisää

mutta tosi kehnosti rakennettiin 90-luvulla, tiedän kun niissä asunut, jos osaisti ajatella miksi ne väliseinät vuotaa, saatta olla sähköjohdot vastakkain, eli heikentävä kohta, nykynormeilla ko. viritelmää ei saa tehdä. Samoin seinäelementtien saumat voi olla valamatta eli vuotta, tyypillistä 90-luvun rakentamista.
Minulla kokemus 90-luv iv-koneesta ja sen kanavat oli eristämättömät, välipohja oli 90-luvulla ontelo 265 kun se nykyään ontelo 370 tai paikalla valettu.
Kylpyhuoneet tehtiin 90-luvulla sen aikaisilla säännöillä eli olemattomat kosteuseristeet ym..
Kyllä uudessa asunnoss maksaa laatu ja talotekniikka on datakaapeloinnit ja valokuidut, näitä ei ollut 90-luvun taloissa.

Stadin Starbu kirjoitti:

Totta, uusissa neukkukuutioissa naapurit ratkaisevat, onko hiljaista vai ei.

Vanhoissa taloissa varsinkin. On näes kokemusta vanhasta jykevästä1920-l. kivitalosta, kun jutustellaan naapurin kanssa läpi seinän. Hyvin kuuluu kuiskauskin saati muut äänet.

Kallion Starbu. kirjoitti:

Vanhoissa taloissa varsinkin. On näes kokemusta vanhasta jykevästä1920-l. kivitalosta, kun jutustellaan naapurin kanssa läpi seinän. Hyvin kuuluu kuiskauskin saati muut äänet.

Lue lisää

Sarkasmi on vaikea laji.

minäpä vaan. kirjoitti:

Tuskin tämä ilmastointilaite on alimitoitettu, kun on vaan vähän yli 50 m^2 kämppä. Eli ei todellakaan tarvi pitää täysillä. Vaihtaa koko ilman kämpässä noin tunnissa, vaikka kävisi puoliteholla.

Vika on itse laitteessa, eli rupeaa jo olemaan 20 vuotta vanha. Se täytyy hajota, ennenkuin se vaihdetaan. Jurinat, pörinät ja hurisevuus, eivät kuulu normaalitoimintaan, mutta ei vielä oikeuta vaihtoon.
Pitääkö ehkä kustantaa se laite itse?

Jos ei ehjiä väliseiniä osata rakentaa vielä 90-luvulla, niin jo on kumma!!! Kyllä tässä vaan on sattunut jokin virhe, kyllä seinät on ehjiä usein näissä 90-luvun taloissakin. Ja sen lisäksi sanoin että kaikki on ollut OK ennen, nyt on vain laitteet ruvenneet vanhenemaan, ja sen vuoksi ne ylimääräiset äänet!

Samaa voi tapahtua uudemmissakin rakennuksissa. Jotkut vaan eivät välitä taustahurinasta, mutta minua se häiritsee.

Lue lisää

> Vika on itse laitteessa, eli rupeaa jo olemaan 20 vuotta vanha. Se täytyy hajota, ennenkuin se vaihdetaan. Jurinat, pörinät ja hurisevuus, eivät kuulu normaalitoimintaan, mutta ei vielä oikeuta vaihtoon.

Tuskin koko konetta tarvii vielä laittaa uusiksi. Siinä voi olla vaan puhaltimien siipipyörät likaiset ja epätasapainossa ja/tai laakerit loppu. Puhaltimien uusiminen voisi olla ihan fiksu liike, siinähän korjaantuisi molemmat.

minäpä vaan. kirjoitti:

Etkö mitään ymmärrä mitä minä sanon: minun väliseinät vuotaa naapuriin, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että talo on rakennettu 90-luvulla.
Eikä sillä ole mitään tekemistä vesiputkien ja hormien eristyksen kanssa. Eikä sähköjohtojenkaan kanssa.

Lue lisää

> Etkö mitään ymmärrä mitä minä sanon: minun väliseinät vuotaa naapuriin, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että talo on rakennettu 90-luvulla.

Onhan sillä, paljonkin. 90-luvulla ei vielä paljoa piitattu rakenteiden ilmatiiviydestä. Vaikka huono ilmatiiviys = rakenteet täynnä rakoja = huono äänieristys.

Elementtirakentamisen alkuaikoina oli myös sellainen ongelma, ettei ollut vielä keksitty juotosbetonia elementtien välisiin saumavaluihin. Noita saumoja yritettiin sitten tukkia milloin milläkin, tavallisella betonilla tai jopa hiekalla. Tämän vuoksi väliseinien äänieristys voikin olla välillä aika huono, vaikka periaatteessa 180 mm betonin pitäisi eristää jo aika hyvin.

80/90 -lukujen vaihteessa rakennustyömailla hääri vielä varsin ammattitaidotonta ja/tai viinaan menevää porukkaa, joten voipi olla, että näitä juotosvaluja on tehty juosten kusten / väärillä materiaaleilla vielä 90-luvun alkuvuosinakin.

Aika kuvaavaa on myös katsella, miten hyvin erilaiset läpivientien tiivistykset ja palokatkot on tehty. 70-luvun taloissa ei paljoa tarvitse mistään palokatkoista puhua, niissä virityksissä kun ei ole mitään tolkkua. Osastoivissa seinissä on pään mentäviä reikiä tai jonnekin on tehty hienosti valu välipohjan kohdalle, mutta valun läpi menee n kpl Ø300 mm kanavia tai hormikuilun seinät päättyvät alaslasketun katon tasalle.

Noissa palokatkojutuissa on kanssa kämmäilty vielä 90-luvullakin - onhan tässäkin osittain kyse samasta asiasta eli ilmatiiviydestä.

Asuin aikoinani 15 vuotta Kalliossa kolmessa eri asunnossa, kaikki oli ennen sotia rakennettu. En minä mitään elukoita nähnyt, mitä tarkoitat? Yöni nukuin hyvin joten ihan tarpeeksi hyvä äänieristys oli. Huom. en enää asu Kalliossa!

Kokemusta on kirjoitti:

Asuin aikoinani 15 vuotta Kalliossa kolmessa eri asunnossa, kaikki oli ennen sotia rakennettu. En minä mitään elukoita nähnyt, mitä tarkoitat? Yöni nukuin hyvin joten ihan tarpeeksi hyvä äänieristys oli. Huom. en enää asu Kalliossa!

Lue lisää

En usko!

Olet hilda-rane, remontti-rane, hulda, mikälie, tulen hulluksiiiiii.....

Mogadishuh hyypiö kirjoitti:

En usko!

Olet hilda-rane, remontti-rane, hulda, mikälie, tulen hulluksiiiiii.....

Hilda-Rane sekoamassa pahasti, nyt vastailee itsellen jo kymmenenennen kerran Huh!

Kokemusta on kirjoitti:

Asuin aikoinani 15 vuotta Kalliossa kolmessa eri asunnossa, kaikki oli ennen sotia rakennettu. En minä mitään elukoita nähnyt, mitä tarkoitat? Yöni nukuin hyvin joten ihan tarpeeksi hyvä äänieristys oli. Huom. en enää asu Kalliossa!

Lue lisää

Asuin aikanaan Töölössä ja siellä oli niitä vitun satiaisia. Sinne en muuta enää ikinä, antaa niitten eronneiden muijien asua siellä ja niitä siellä riittääkin. Toisaalta olen saanut elämäni parhaat panot siinä Töölön kämpässä, vittu mitä kissoja.

Kerro nyt hyvä mies mitä elukoita oikein näit?! Minä nukuin yöni hyvin, kuuloni on aivan normaali. Sinulla on käynyt huono tuuri jos olet saanut mölyapinoita naapuriksesi. Kerrostaloissa niistä sentään pääsee eroon, ok-talossa ei. Poliisit voi kutsua mutta ei naapurit jäävät. Omakotitaloissa pienet tontit, jos naapuri pihassaan ääntä pitää takuulla yöllä heräät!

mitähän noi ontelolaatat maksaa?

Kyllä vaan, mutta vain vuodesta 2006 lähtien. Ne maksavat noin 5000 -10 000 € neliöltä Helsingissä. Tavallisen asunnon saa itselleen noin 3000-5000 €/neliöltä jos puhutaan vanhemmista taloista. Ne ovatkin tarpeeksi hyviä, kunhan itse vähän remontoi/tai tilaa ilmaisen remontin. Ainoat asiat mille ei voi tehdä mitään ovat välipohjien paksuudet ja vesikalusteiden äänet, mutta ne ovat harvemmin häiritseviä. Jos rakennevikoja löytyy vanhemmista taloista, voi isännöitsijän kautta tilata korjausporukkaa, jotka muuraavat kolot umpeen, eikä maksa mitään. Näin säästyy arviolta 50 000 - 100 000 € rahaa kun ei uutta tarvitse ostaa.

Joku väitti tällä palstalla että 90-luvun taloja ei osattu muka saumata. Se riippuu rakentajasta, esim. yksi vuonna -89 valmistuneessa talossa ei ollut mitään ongelmia saumauksen kanssa (tarkistin itse seinät), samaa tekniikkaa kuitenkin käytettiin kuin 90-luvun taloissa, eli 26.5 cm ontelolaatat, sekä kipsiväliseinät.
80-luvun talot ovat kuitenkin riski ulkoseinäelementtien suhteen, koska tuolloin niitä ei vielä osattu tehdä kestäviksi. Tuossa vuonna -89 valmistuneessa talossa jouduttiinkin julkisivu jo uusimaan 20 vuoden päästä osittain.

Mites Länsi-Pasilan punaiset betonielementti HITAS-talot vielä jaksavat, onko kellään tietoa? Hienoilta näyttävät vielä, mutta joissakin taloissa on tuollaiset puusta tehdyt parvekkeet, jotka lahoavat. Ilmeisesti uusittu jo kerran. Huumorimiehiä nämä raksalaiset.

Joo, ja noihin 30-luvun talojen välipohjiin ängettiin koksia ja muuta rakennusjätettä äänieristeeksi. Kyllä siinä kieriskelee hiessä ja tuskassa, kun naapurin äänet kuuluvat läpi, voi olla vaikka joku ontto kolo, johon ei mitään rakennusjätettä saatu mahtumaan. 30-luvun taloissa ei kyllä ole yleensä ole kanankakkaseiniä, ne otettiin käyttöön vasta 40-luvun pula-aikoina.