haave

Ehkä ei aivan osuvin iskurepliikki tuo,"Aika tyhmä olen".
Mutta sinnikkäästi etsimällä pääset ehkä tavoitteeseesi.
Maataloudessa sinun on toimittava ihan ominpäin , ilman viisaampien neuvoja.
Toki "pomoja" on sielläkin, M.M.verottaja, rahoittaja,Maataloushallinnon Byrokraatit y.m.
Lykkyä tykö.

Riippuu , mistä niitä emäntiä ja tyttäriä haet , selvitä se itsellesi , ja opettele puhuun
oikein.

Jos olet "aika tyhmä", voit kyllä unohtaa tuon kotivävyn aseman lähes kokonaan, lisäksi jos sinulla on vakityö ja oma osake rivarissa, suosittelen pysymään tuossa.
Elämänlaatua tosin jollain lailla löytyy maalaistaloissa, siis löytyy ja löytyy... Otapa jonkilainen sessio tämän palstan vanhemmista viestiketjuista ja luet niitä oikein ajatuksella. Aika monessa viestiketjussa käy hyvin ilmi, että monilla on raskasta ja jo tavallisista kotiaskareista selviäminen ottaa jo voimille. Ehkä koskettavimpia ovat olleet joulunvalmisteluihin ja -viettoon liittyvät kirjoitukset, kun rahaa ei ole.
karjatilojen vapaa-aika on aika rajallista, työ sitovaa jne. Viljanviljelyssä on taas vakityö jossain tilan ulkopuolella (niiden tyhmien pomojen kanssa..) lähes välttämätön. Oma osake rivarissa on meilläkin annettu vuokralle ja siitä saadaan lisätienistiä. Vaimo tekee valtion etätöitä kotona lisäksi meilläkin.
Monenlaista pompotusta on meille maalaisille keksitty, paperitöitä on ja merkonoomin koulutus ei ole pahasta maatalouden koulutuksen lisäksi. Teknistä osaamista pitää löytyä, jos vähänkään vanhemmilla koneilla joutuu tilalla töitä tekemään. Viljanviljelytilalla ei voi juuri kymmentä vuotta uudempia koneita pitää kustannussyistä, joten korjaustaitoakin vaaditaan.
Vaan mikä estää etsimästä kotivävyn paikkaa, eihän sitä koskaan voi tietää!

Maajussille morsian ohjelmassa yksi jussien jussi hakee rinnalleen hellää, työtäpelkäämätöntä neitimiestä. Laitappa paperit vetämään.

Kaikkea erikoista sitä kuulee, kun vanhaksi elää! Olen maalta kotoisin, ja jos siellä maalla on mukavaa, ei ole hassumpaa muuallakaan! Yksitoikkoistahan se on rivitalon pätkässä asua ja aina mennä tekemään samaa työtä, mutta niinhän siinä käy maallakin. Ja vastuu on maalla ihan toista luokkaa kuin palkkatyössä, jos aikoo pärjätä! Onhan maalla niitäkin paljon, jotka ei selviä mistään oikein hyvin, ja aina on rahapula, sekä verovaivat ja vanhemmiten vielä terveysvaivat! Kunkin tulee sopeutua johonkin ansio- ja elämänmalliin ollakseen tyytyväinen. On kesällä mukavaa olla maalla. Talvella hiihdellä vuorilla. Persaukisena yleensä. Kyllä Wegeliukset pärjää maallakin tileineen, kun on alunperin ollut varaa oikeaan kirjanpitoon ja koneisiin..hevosiin..ja vielä kun toinen tekee valtaosan töistä, palkkatyöläisenä.
Kyllä maalla on mukavaa!

Totta, heti kun löydän/saan vakityöpaikan, niin tää helvetin kitkuttaminen ja säiden ja eu:n armoilla oleminen loppuu. Ole kuule tyytyväinen säännölliseen työpaikkaan. Kysy vaikka apulaiseks kesälomalla jollekkin isolle maitotilalle,niin pääset vähän makuun ja pois rivarista. MUTTA MUISTA,ÄLÄ PYYDÄ PALKKAA,pääset paremmin maajussin elämään kiinni.

Yhtä huonosti täällä on asiat ,eu.n ja ministeriön pikkunilkit koko ajan kimpussa.

Vai vävyksi! Pitäjäämme tuli sellainen ja hävitti yhden alueen suurimmista tiloista pelaamalla ja jos millä konsteilla. Ei mennyt kuin kymmenen vuotta, niin perhe sai lähteä talosta omaisuutenaan päällä olleet vaatteet. Samalla tavalla hävisi lukuisa määrä kaavoitettuja rantatontteja. Että sellaisiakin vävyjä sitä on olemassa

Oikealla tiellä olet, mutta!

Maatilat ovat arvokkaita. Toimintakuntoisen keskivertotilan (eihän sellaista olekaan, mutta otetaan esimerkiksi susirajan eteläpuolella oleva tila 50 ha hyvää peltoa ja 50 ha hyvää metsää) arvo hyväkuntoisine rakennuksineen, koneineen ja laitteineen on luokkaa 1000 000 euroa. Reittä pitkin ei ihan helpolla tuollaiseen omaisuuteen pääse käsiksi. Vävyehdokas syynätään tarkkaan, ja ihan veltto luuseri ei siinä syynäyksessä pärjää.

Mutta aina jotkut pääsevät vävyksi maatilalle, eli onnea yritykselle.

Ps. ja muista, että vaikka omaisuuden arvo onkin suuri, kyseessä on sellainen omaisuus, että sen arvoa ei yleensä realisoida käteiseksi. Maaomaisuus on arvokkaampaa kuin sen rahallinen arvo antaa ymmärtää.