LTO vai ei

> Paljonko sähköä kuluttaa LTO verrattuna esim 125 mm kanavapuhaltimeen joka puolii keskimäärin 1/3 - 1/2 teholla?

Riippuu tietysti kanaviston pituudesta yms. mutta hiha-arvona voisi heittää vaikka 3x kulutuksen. Puhaltimiahan on kaksi ja molemmilla on suurempi virtausvastus voitettavanaan.

> Paljonko taas LTO voi ottaa talteen enrgiaa, joku rajahan siinäkin on, toimiiko enää 30 asteen pakkasilla?

Ristivirtasiirtimillä keskimääräinen = vuosihyötysuhde on 50 % luokkaa ( /- härvelistä riippuen) eli vuoden mittaan saadaan puolet poistoilman lämmöstä talteen. Nollakeleillä & osateholla voi lämpötilahyötysuhde olla 60 % pintaan, mutta kovilla pakkasilla huurteenesto rajoittaa jäteilman lämpötilaksi esim. 7 °C, jolloin saadaan vain 33 % poistoilman lämmöstä talteen.

> Maksaako LTO siis koskaan itseään, kun ajattelee investointiakin?

Ei. Pelkällä poistolla kulutus voi olla vaikka
- puhallinenergia (sähkö) 0,13 €/kWh * 350 kWh = 46 €
- jäteilman mukana karkaava lämpö, 7000 kWh * 0,07 €/kWh = 490 €
- yht. 536 €/vuosi

LTO:n kanssa
- sähkö (sis. jälkilämm.) 2000 kWh = 260 €
- jäteilman mukana karkaava lämpö, 3500 kWh * 0,07 €/kWh = 245
- suodattimet (2 vaihtoa vuodessa) 60 €
- yht. 565 €/vuosi

...eipä voi paljoa takaisinmaksusta puhua, kun vuotuiset käyttökulut ovat korkeammat. Toki tässä laskelmassa oli käytössä halvempaa lämpöenergiaa, esim. kaukolämpö. Suorasähkötalossa LTO:n käyttökulut voivat olla satasen/vuosi halvemmat, mutta silläkään ei monen tonnin investointi ole perusteltavissa.

Mutta laskelmat ovat joka tapauksessa täysin teoreettisia, koska ei koneellista & esilämmitettyä tuloilmaa = vetohaittaa talvella => kon. poisto pidetään pois päältä tai ainakin minimitasolla. Käytännössä käykin usein niin, että muutettaessa "vetää joka nurkasta" koneellinen poisto tulo&poistoksi, lämmönkulutus ei pienene yhtään, vaikka sen teoriassa pitäisi puolittua. Tämä johtuu siitä, että ilmanvaihto kasvaakin tuplaksi, kun ei enää tarvitse tinkiä ilmamääristä vedonvuoksi.