Mitä mieltä olette siitä, että isä saattaa tyttärensä alttarille vaikka tällä tyttärellä on jo kaksi lasta sekä hän on ollut pitkään avoliitossa tulevan miehensä kanssa?
Minun mielestäni tämä morsiamen saattaminen ei ole oikein sopivaa.
Kertokaa mielipiteitä, kiitos.
Minun mielestäni tämä morsiamen saattaminen ei ole oikein sopivaa.
Kertokaa mielipiteitä, kiitos.
Vastaukset 12
Vanhimmat
on ihan hääparin oma asia. Mun mielestä ihan kaunis ja tunnelmallinen tapa, oli sitten hääparilla lapsia tusina tai ei. Eihän se nyt suoranaisesti siihen mun mielestä liity. Ja sitä paitsi, moni sulhanen herkistyy ihan eri tavalla, kun katselee morsiamensa saapuvan kirkkokäytävää pitkin:)
Mun vanhemmat on eronneet, kun olin ihan pieni, joten tuntuu, että jos jonkun mut tarvisi alttarille saattaa, sen pitäisi olla äitini. Kävelemme siis tulevan mieheni kanssa yhdessä.
tottakai isi saa saattaa tyttönsä alttarille, lapsien määräsä tai morsiammen iästä riippumatta! olen ollut myös häissä jossa morsiammen pikku poika on saattanut äidin alttarille, ja kaunista oli :)
Saahan toki, mutta minua ei ainakaan viehätä ajatus että isäni "luovuttaisi" minut tulevalle aviomiehelleni. Mie kyllä menen ihan itse... =) Varsinkaan kun en ole ollut erityisen isin tyttö ikinä, meillä on omat kitkamme. Kokisin hyvin ahdistavaksi tuollaisen ajatuksen.
Mutta jos jollain on lämpimämmät välit isäänsä, niin se on on varmaan vallan suloista!
(Tarkennukseksi: ei meidänkään väleissä periaatteessa ole mitään VIKAA mutta isä ei ole se henkilö jonka kanssa olisin osannut puhua elämäni suurista asioista, niin miksi hän tähän kuuluisi niin oleellisesti?)
Mutta tuo pikkupoika saattajana oli kyllä ihana ajatus =)
Omasta mielestäni ei ole enään "kaunista", jos isä saattaa tyttörensä, jos pari on asunut pitkään yhdessä ja on jo lapsiakin...rinnastettavissa mielestäni hunnun käyttöön.
Sekä, itse inhoan koko tapaa koska sehän on amerikkalainen tapa ei perisuomalainen!
Mut saattaa alttarille isäni joitakin vuosia taaksepäin mietin sitä et jos menen naimisiin joudun kävelee sen tulevan mieheni kanssa matkan mennen tullen.
Meillä on kaksi lasta ja voidaan kans laulaa et oon kolmekymppinen jne. mutta silti musta on lutusta ja ihanaa et isä on niin tärkeä minulle ja minä hänelle et hän voi saattaa ja OIKEASTI luovuttaa minut tulevalle miehelle. se tuo tunnelmaa erilaista siihen tilanteeseen ja jännitettäkin. Onnea vaan kaikilee ja jokainen tavallaan ja tekee niinku hyvältä tuntuu.
Tottakai! Isälle tytär on aina tytär ja tyttärelle isä on aina isä! Mun mielestä on kaunista, että isä saattaa :)
Tsiisus. Minä kuolisin naurusta jos joku tulisi tuollaistta ehdottamaan, kun menemme ensi vuonna naimisiin. Ollan 30 ja kyllä niin itsenäistytty perheestä että eiköhän ihan kahdestaan kävellä sinne..
Voikos morsian marssia alttarille ihan yksin? Ilman isää saattamassa, jos hän ei jostain syystä siihen sovi. Ja toisaalta olis kiva jos mies odottelisi alttarilla, ja yhtä matkaa kuljettaisiin vasta sitten avioparina?
Jos vaikka edessä kulkis kaksi suloista morsiustyttöä kukan terälehtiä (tms. yliromanttista) heittelemässä, niin olisko hassu ajatus jos morsian tulis periaatteessa yksin?
häissä on kolme pakkoa:
1. vihkijä kysyy, onko kellään mitään tätä avioliittoa vastaan
2. vihkijä kysyy haluatko sinä jne ja siihen vastataan tahdon
3. aviopuolisoiksi julistaminen
meidät vihittiin tyttäremme ristiäisissä, lapsuudenkodissani. vieraat oli kutsuttu vain ristiäisiin ja yllätykseksi kaikille, ennen kastetoimituksen alkua mieheni pyysikin vanhemmiltani kättäni ja meidät vihittiin ja kaste toimitettiin heti vihkimisen jälkeen. mielestäni käteni pyytäminen oli kaunis ajatus ja sai sekä isäni, että äitini kyyneliin. kyse oli kunnioituksesta vanhempiani kohtaan ja siunauksen pyytämisestä heiltä ei suinkaan luvan pyytämisestä tai itsenäisyyden puutteesta.
Mutta vanha tapa, että morsiammen isä saattaa morsiammen alttarille, johtuu juuri siitä että hän LUOVUTTAA morsiammen seuraavalle miehelle. Aika hassua...
Tietysti jos perinteitä kunnioittaen haluaa käyttää kyseistä suloista tapaa, niin se on hienoa. Mutta jos ajatellaan tavan alkuperää, kysymys ei ole siunauksen pyytämisestä, vaan lähinnä siitä että naisella itsellään ei ole asiaan mitään sanottavaa.
Viestini pointti oli joka tapauksessa se, että olisiko mielestänne kummallista jos morsian marssisi alttarille yksin? Onko sellaista tapaa käytetty? Koska jos niin ei koskaan ole tapana tehdä, tällainen "kummallinen" käyttäytyminen voitaisiin tulkita loukkauksena isääni kohtaan. Jos taas se on aivan normaalia, se ei herättäisi kysymyksiä tms.
kyllä, voit kävellä yksin alttarille. tapa on nykyään hyvin yleinen.
isästäsi taas riippuu, loukkaantuuko hän vai ei vaikka tapa olisi kuinka yleinen.
ja kun sanoin, että pyysimme vanhemmiltani siunausta liitollemme, puhuin juurikin siitä vanhasta tavasta, että sulhanen pyytää morsiamen kättä tämän isältä
nykyajan naiset haluavat olla niin kovasti itsenäisiä, että kaikki vanhat tavat täytyy heittää romukoppaan. eikö niitä voisi noudattaa juuri siinä kunnioittamis mielessä ja ihan vain tavan vuoksi. toki asia on jokaisen oma, mutta ovathan vanhat tavaratkin arvokkaita...
Ja olen ehdottomasti sitä mieltä että jos perinteiset, vanhat tavat saavat jonkun onnelliseksi tai tuntuvat oikeilta, niitä kannattaa noudattaa!
Minusta (tämä on siis vain oma mielipiteeni vain omaan tilanteeseeni pohjautuen) kyseinen tapa tuntuisi epämiellyttävältä, mutta se on vain ja ainoastaan minun "ongelmani"... =)
Hyvät jatkot!