Olemme harkinneet vanhan rintamamiestalon ostoa. Talosta on tehty kuntotarkastus. Talo on hirsirakenteinen ja ikäisekseen hyväkuntoinen, PAITSI että talon pieni kellaritila on kostea ja sieltä tulee ummehtunutta hajua.
Kannattaako tällaiseen taloon haksahtaa? Remonttitaitoa löytyy, mutta entäpä jos kosteus on jo siirtynyt rakenteisiin?
Kannattaako tällaiseen taloon haksahtaa? Remonttitaitoa löytyy, mutta entäpä jos kosteus on jo siirtynyt rakenteisiin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mistäpäin suomea olet ostamassa ? Kysy onko kenelläkään kokemusta kuntotarkastuksen tekijästä ja välittäjästä....
Hyvä vastaus. Kuntotarkastusten tekijöissä on SUURIA EROJA.
Rintamamiestalo on käytännössä aina käyttöikänsä päässä. Mieti tätä, kun teet hintatarjousta. Ei ole koneellista ilmanvaihtoa, sähjöt vuosikymmeniä vanhat, putket rakenteissa jne. Voi siitä silti saada ihan hyvän kodin, mutta riskit kasvavat kun talo on vanha.
Tuskin ne, jo kauan tukossa olleet salaojat, ovat kellarin lattian alapuolella. Lattia vetää maasta kosteutta ja on vuosikymmenet vetänyt. Jokin mikrobikasvusto sen ummehtuneisuuden aiheuttaa. Alkuun päässyt kosteusvaurio ei ole pysäytettävissä. Vaikka kosteus loppuisi, sen aloittama mikrobikasvusto jatkaa. Pysäytysmahdollisuutta ei ole.En ostaisi.
"Alkuun päässyt kosteusvaurio ei ole pysäytettävissä. Vaikka kosteus loppuisi, sen aloittama mikrobikasvusto jatkaa. Pysäytysmahdollisuutta ei ole.En ostaisi. "
Mistäs se mikrobikasvusto sitten vastaisuudessa ottaa sen veden kasvaakseen, mikäli rakenteet on kuivatettu rutikuiviksi? Kosteusvauriomikrobi ei elä ilman vettä. Kuivana itiönä se voi toki viettää aikaansa, mutta tällöin se on vaaraton. Vasta aktiivinen elävä mikrobi kehittää myrkkyjä.
Kyllä kellarirakenteen korjaus lähtee ihan virallisestikin siitä, että kunnostetaan salaojat ja tehdään patolevyt ULKOPUOLELLE. Lisäksi ne kerrokset jotka estävät kosteuden haihtumisen talon sisäpuolella poistetaan. Ei tosiaan tarvitse koko kellaria purkaa.
Oma mielipiteeni kellaririntamamiestaloista on se, että niiden kellareista varmasti yleensä löytyy nykymittapuulla mitattuna "kosteusvaurioita" tai "sisäilmahaitta". Toisaalta kellarit eivät ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun, jolloin asiasta ei ole mitään haittaa. Lyhytaikaiset alle tunnin päivässä kestävät altistukset on merkityksettömiä kaikille terveille ihmisille. Tämä selittäisi sen, miksi 50- ja 60-luvun ihmisillä oli paljon nykyistä vähemmän allergioita ja astmoja, vaikka silloin asuttiin paljon rintamamiestaloissa joissa oli kellari.