Ryömintätilassa kallionpäällä vettä

Vala lätäköt betonia täyteen niin ei vesi niissä pysy.

Salaojat eivät kaikilta osin selvästikään toimi. Pitäisi varmaan selvittää mistä se vesi tulee ja korjata tilanne, mutta voi olla hiukan hankala paikka.

Yleensä perustamistapa lienee, että about 30 cm sorapatja kallionpäällä, jolloin vesi sitten valuu sorapatjan alla pois.

Kyllä keväällä voi vettä nousta kallion halkeamistakin mutta todennäköisesti tässä tapauksessa valumavesiä jostain muualtakin.

Onhan tuossa hieman vaaraa että kosteus nousee höyrynä rakenteisiin, olisi hyvä saada kuivaksi, katsokaa valuuko vettä sokkelin ulkopuolelta sinne, ei ole hyvä idea sekään että valaa kuopat täyteen betonia, on se vesi ohjattava muualta kulkemaan eikä purona talon alitse..tiivistä tutkimusta vaan niin voi selvitä ihan omin keinoin ensiksikin se että mistä vesi sinne tulee ja sitten seuraavat toimenpiteet, joko itse keksimällä tai ammattilaisen avustuksella.

Kiitos vinkeistä! Täytyy tutkia lisää asiaa... Edelliset talonomistajat olivat peittäneet jotain kallionpainaumista betonilla mutta vesi tulee nyt jäljellejääneisiin. Kävi mielessä myös tuo täyttäminen, mutta toisaalta tuntuu paremmalta ajatukselta että sen veden saa jotenkin pois siitä altaasta. Sitä vettä tosiaan kevään aikana tuli helposti pari kolmesataa litraa....Ehkä se sitten on peräisin salaojista. Täytyy siis perehtyä salaojien saloihin :)

Jaa-a. Salaojien tulee olla perustamistasoa alempana, mikäli aiotaan saada perustukset ja pohja pysymään niiden avulla kuivina. Tässä tapauksessahan perustamistaso on tuo kallion pinta, joka on todennäköisesti jotain muuta kuin tasainen. Ei se vesi niihin kallion pinnan yläpuolella oleviin salaojiin juurikaan kiipeä. Varmaa on ainakin se, että viettävää kallion pintaa pitkin valuva vesi menee aivan sujuvasti niiden putkien alta.

Mikäli lammikoissa on loppukesän helteiden aikaan vettä, saattaa tiedossa olla ongelmia. Veden haihtuminen pitää ryömintätilan viileänä ja melko kosteanakin. Sitten tuuletusluukuista ohjataan ryömintätilaan huomattavasti lämpimämpää ulkoilmaa, jonka suhteellinen kosteus on myös suuri. Ulkoilman mukana tuleva kosteuslisä on niin suuri, että vettä alkaa tiivistymään rossipohjan alapintaan. Ja tämä tulee tapahtumaan riippumatta siitä, mitä materiaalia rossipohjan alapinta on. Viime kesän helteiden aikana vettä roikkui niin ontelolaattojen, kuin haltex-levyjenkin alapinnoissa. Luukkujen sulkeminen ja koneellinen kuivaaminen on tuollaisessa tilanteessa sitten se ainut vaihtoehto.

Ongelmasta päästään betonoimalla kuopat täyteen, ettei niihin mahdu vettä. Tapauksesta riippuen voidaan joutua rakentamaan kaivo, johon laitetaan uppopumppu. Sen jälkeen kallion pinnalle levitetään seulottua mursketta tai kevytsoraa ja asennetaan lämmöneristeeksi esim. 50 mm EPS. Ja päälle vielä mursketta suojaksi ja painoksi. Niin, se kallion pinta pitää puhdistaa kaikista maatuvista aineksista ennen murskeen levittämistä. Johan rupiaa pysymään ryömintätila kuivana.

Terve. Ei kannata huolestua. Jokseenkin normaalia etenkin jos talosi on rakennettu rinteeseen. Meillä on rinteeseen kallion päälle -50 rakennettu rintamamiestalo ja keväisin sulamisvedet valuvat kallionpoimuja pitkin ryömintätilan kautta. Pariin reitinvarrella olevaan onkaloon jääneet vedet olen sitten kipon kanssa kuskannut pihalle ja kesäisin onkin sitten ollut kuiva.

Työkaverilla sama juttu. Pähkäilin vaan, että jus se talo on siinä ollut jo pula-ajoista lähtien ja jokakeväisine sulamispuroineen, niin ei siitä voi kovin merkittävää haittaa olla, kun alapohja on täysin kuiva ja iästään huolimatta loistavassa kunnossa.

Riittää, että huolehdit alapohjan riittävästä tuuletuksesta ja tarvittaessa porautat sokkeliin lisää ilmanvaihtoreikiä. Talvella tuuletusluukut kannattaa jättää raolleen, että kuiva ilma pääsee alapohjaan. Kesällä kaikki mahdolliset luukut ja vaikka ovikin kokonaan auki. Ja kallionpoimuihin jäävä vesi kannattaa poistaa vaikka pienellä ämpärillä.

Tuo lisäreikien poraaminen ei ole järin järkevää jos ryömintätilasi on toiminut tähän asti. Kesällä nimittäin lämpiminä kosteina ajanjaksoina ulkoa ryömintätilaan virtaavan ilman määrä kasvaa, ja kallion hohkatessa kylmää alkaa ulkoilma jäähtyessään kondensoitua rakennepinnoilla, tai joka tapauksessa suhteelinen kosteus kasvaa.
Tuo veden tulo ryömintätilaan on varsin yleinen ongelma, koska kalliot ovat täynnä hiushalkeamia ym. Joita pitkin vesi valuu salaojalinjan alapuolelta. Kosteuden hallitseminen höyryn muodossa tuuletuksin tai vaikeissa tapauksissa kuivainlaittein on aina helpompaa kuin irtoveden, eli jopelkästään soraistuksrt ym helpottavat tilannetta, kunhan katkoina käytetään ainesta jossa ei ole seassa hienojakoista tavaraa.