Näkyy taas olevan framilla kolmekin sellaista keskustelua, joissa tuntuu olevan vahvana sellainen "ei noin ole ennenkään tehty" tai "merellä on aina tehty näin" -ajattelu joidenkin veneilijöiden toimintaperiaatteena. Peräliput ja mittayksiköt ovat puoliklassisia aiheita, mutta myös tuo purjehduspalstan tuulimittarikeskustelu tuntuu aika tavalla kuuluvan samaan kategoriaan.
Ei kai siitä sinällään mitään kovin isoa vaaraa tai vahinkoa tule, jos joku haluaa tehdä jonkin asian perinteiseksi kokemallaan tavalla. Mutta kun sitä "perinteisyyttä" käytetään perusteluna, miksi kyseisen tavan pitäisi olla yleinen sääntö, niin sellainen pistää vähän miettimään. Sillä logiikalla emme varmaan käyttäisi edes tulta... Kylmässä kärvistelyhän on perinteinen tapa!
Perinteiden paino?
79
447
Vastaukset
- En tupakoi.
En polta.
- 23
en tajua. teen kuten itse haluan.
- 00998
Kansallisliput ovat (turhanpäiväistä) perinnettä, ilman niitäkin voi merellä liikkua. Merimailit ovat kätevää nykypäivää paperikarttojen kanssa työskentelyyn, ilman niitä ei voi matkaveneillä turvallisesti. Kaikenlainen elektroniikka veneessä kaikuluotainta lukuunottamatta on itämerellä enemmän tai vähemmän turhaa. Pieni murtovesiallas on itämeri, aika oppimaton/kokematon siellä tulee olla jos pulaan joutuu tai ei osaa purjehtia ilman mittareita.
- Perhepurjehtija
Ei ollut tarkoitukseni ottaa kantaa noiden yksittäisten esimerkkien detaljeihin, vaan ainoastaan siihen, että "perinne" on huono peruste valinnoille ja on suorastaan huolestuttavaa, että jotkut kokevat järkeväksi siihen vedota.
Mutta en silti malta jättää täysin huomiotta väitettäsi, että ilman mpk-yksikön käyttöä ei voisi matkaveneillä turvallisesti. Mpk on hyödyllinen, jos haluaa jostain syystä laskea välimatkoja koordinaattien perusteella. Mutta let's face it: koska olet viimeksi (mahdollisesti suorittamasi navigaatiotentin ulkopuolella) sellaisia laskeskellut? Tai kuinka moni tekee sitä navigoidessaan edes huvin vuoksi joskus?
Olen muuten eri mieltä elektroniikan arvosta Itämerelläkin. Hyvän näkyvyyden vallitessa pärjää ilman. Mutta näkyvyyden heikentyessä elektroniikan antama tarkka sijaintitieto on kullanarvoinen. Muut mittarit ovat turvallisuus- ja navigointinäkökulmasta enemmän viihdepuolella. En minä niistä silti hevin luopuisi, on mukava tietää tuulen kohtalaisen tarkka voimakkuus ihan numeroina tai vaikkapa veden lämpötila. Asenteleehan jotkut veneeseen cd-soittimiakin, miksei siis yhtähyvin "viihdemittareita".- laajemmin katsoen
Jos matka on normaali päivämatka, tai muuten pienempimittakaavaiselle kartalle sopiva, matka mitataan harpilla, koska se on kätevintä. Sopii Itämeren piirissä liikkumiseen, mutta muualla karttana käytetään tavallisemmin blankkoa Anelosta. Jos on edessä viikon matka tyhjää merta pitkin, se on kätevintä.
Se suureksi enemmistöksi sanottu kulkee mantereen ja mökkirannan väliä tai kotirannan ja kalakaislikon väliä. Siihen ei tarvita karttaa eikä matkan mittaamistakaan. - 778899
"Mpk on hyödyllinen, jos haluaa jostain syystä laskea välimatkoja koordinaattien perusteella. Mutta let's face it: koska olet viimeksi (mahdollisesti suorittamasi navigaatiotentin ulkopuolella) sellaisia laskeskellut?"
Edellisviikonloppuna oli kauden ensipurjehdus ja oli tyyni keli, mutta alkoi tuulta näkymään kauempaa. Katsoin kartasta, että olisi kaksi mailia matkaa kiristää sivuvantit ja ei muuta kuin purjeet ylös ja purjehtimaan.
"Mutta näkyvyyden heikentyessä "
Kuten onnettumuustutkintalautakunta ninamaria II:lle suositti, näkyvyyden heikentyessä on viisas päätös keskeyttää matka vaikka alus olisi täynnä elektroniikkaa.
- Staudinger
Ja ongelma oli???
Miksi ihmeessä jotakin voi vituttaa jos jotkut tai peräti valtaosa tekee vanhojen tottumusten mukaan asioita? Oli ne syyt sitten ihan mitä hyvänsä. Mikä ihmeen "uudistamisvimma" joillakin on, johon kaikkin muidenkin pitäisi yhtyä? En voi käsittää. Ketkä haluaa tehdä toisin, tehkööt! Siitä vaan. Miksi tästä pitää vääntää?
"Ei kai siitä sinällään mitään kovin isoa vaaraa tai vahinkoa tule, jos joku haluaa tehdä jonkin asian perinteiseksi kokemallaan tavalla."
No minä en oikeastaan näe YHTÄÄN MITÄÄN VAARAA tai vahinkoa siinä. Kerro mitä vaaraa tai vahinkoa tulee meripeninkulmista ja solmuista? Entä esim. perälipun käytöstä? Taitaa ainut vahinko olla sinun vitutuksesi koska olet ahdasmielinen ja selvästi terapian tarpeessa. Mitäs jos relaisit ja unohtaisit tyhjänpäiväisen murehtimisen ja märehtimisen?
Hauskaa kesää.- 6tytg54
"Entä esim. perälipun käytöstä?"
Kansallistunne voi aiheuttaa kaikenlaista ikävää, nyt viimeksi jääkiekkofanien riehunta kaupungeissa.
- Etienne ja -ketti
Niitä jotka eivät noudata tai osaa "etikettiä" pidetään kyllä toistaitoisina tuolla veneilymaailmassa. Jos haluaa muiden kunnioittavan itseään, kannattaa kunnioittaa perinteitä ja tapoja. Siinä saattaa alkaa vaimo ja lapsetkin kyselemään, kun huomaavat kapteenin tolloilut. Kaikki alkaa karttelemaan ja yhdistykset tarjoavat potkuja persuuksille.
- tikulla silmään
Okei, se on kunnioitettavampi tyyppi, joka vierassatamassa vetää sätkää ja olutta sitloorrassa seuralipun kera kuin se joka rullaa mylargenoaa ilman perälippua tai joku halpa rätti perästaagissa.
- modernimasa
Minusta on taas huolestuttavaa että jotkin tahot ovat valmiita muuttamaan hyviksi koettuja tapoja ja ratkaisuja pelkästään sillä perusteella että jokin toinen tapa on nykyaikaa tai uudenaikaista, vaivautumatta hetkeäkään pohtimaan sitä mikä on uudella toimintatavalla saavutettu hyöty ja miksi edelliset kaksisaataa vuotta ovat kaikki päätyneet toimimaan jollakin tietyllä tavalla.
Onhan esimerkkinä nyt vaikkapa selvää että mitan ottaminen harppiin kartan sivusta on helpompaa ja nopeampaa keinuvassa veneessä, jun mittakaavan ottaminen ensi viivottimesta ja sitten harpilla "kävely" reittiä pitkin.- 15
Tunnetko termin "olkiukko"? Rakensit juuri itse sellaisen. Miksi käyttää harppia, kun voi mitata suoraan viivottimella?
Mutta tämä on turha väittely. Molemmat tavat toimivat vaivattomasti. Viivotinta ehkä puoltaa se, että se on halvempi eikä uppoa. Kovin monella ei ole varaharppia veneessä... - vanhaan tapaan helpo
15 kirjoitti:
Tunnetko termin "olkiukko"? Rakensit juuri itse sellaisen. Miksi käyttää harppia, kun voi mitata suoraan viivottimella?
Mutta tämä on turha väittely. Molemmat tavat toimivat vaivattomasti. Viivotinta ehkä puoltaa se, että se on halvempi eikä uppoa. Kovin monella ei ole varaharppia veneessä...Onko se sitten helpompaa mitata mutkittelevaa reittiä viivottimella tai harpilla?
Toki yhden suoran linjan pätkän mittaa sopivan mittaisella viivottimella todella helposti, mutta onko se helpompaa polveilevaa ja mutkittelevaa väylää mitatessa??
Harppia on ainakin omasta mielestäni helppo pyöritellä pitkin karttaa välillä suuntaakin muuttaen ja lasku on helppoa : 1, 2, 3 , 4, 5 jne , mutta viivottimella hukkuu helposti paikka , tai sitten joutuu laskemaan 2 5 3 8 7 11 jne .
Ainakin omasta mielestäni on helpompi laskea suoraan harpin pyöräytyksiä kuin laskea yhteen eri mittatuloksia. Ja kun sitä harppia käytän suoraan kartan reunalta kaariminuutin mitaten, ja kun käytän vielä näitä epäkäytännöllisiä meripeninkulmia, niin tuloskin on aivan riittävän tarkasti matka meripeninkulmia yhtä monta kuin harpin pyöräytystä. Sinä sitten lasket ensin sentit yhteen ja suoritat vielä lopuksi mittakaavan mukaisen muunnoksen jotta saat matkan kilometreissä.
Kummassakohan tavassa on enemmän virhemahdollisuuksia? - 12+1
vanhaan tapaan helpo kirjoitti:
Onko se sitten helpompaa mitata mutkittelevaa reittiä viivottimella tai harpilla?
Toki yhden suoran linjan pätkän mittaa sopivan mittaisella viivottimella todella helposti, mutta onko se helpompaa polveilevaa ja mutkittelevaa väylää mitatessa??
Harppia on ainakin omasta mielestäni helppo pyöritellä pitkin karttaa välillä suuntaakin muuttaen ja lasku on helppoa : 1, 2, 3 , 4, 5 jne , mutta viivottimella hukkuu helposti paikka , tai sitten joutuu laskemaan 2 5 3 8 7 11 jne .
Ainakin omasta mielestäni on helpompi laskea suoraan harpin pyöräytyksiä kuin laskea yhteen eri mittatuloksia. Ja kun sitä harppia käytän suoraan kartan reunalta kaariminuutin mitaten, ja kun käytän vielä näitä epäkäytännöllisiä meripeninkulmia, niin tuloskin on aivan riittävän tarkasti matka meripeninkulmia yhtä monta kuin harpin pyöräytystä. Sinä sitten lasket ensin sentit yhteen ja suoritat vielä lopuksi mittakaavan mukaisen muunnoksen jotta saat matkan kilometreissä.
Kummassakohan tavassa on enemmän virhemahdollisuuksia?Olen tuota joskus vertaillut muodostaakseni mielipiteen. Huomasin, että saaristossakin saa jopa yllättävän tarkan mitan mittaamalla vain lähtö- ja maalipisteiden välin tai mittaamalla vain 2-3 "perusväliä". Heitto on tyypillisesti alle 10% luokkaa, mikä taas normaaleilla saariston lomapurjehduksilla on ennemmin alle kuin yli 5 km. Joskus jollain erikoisemmalla reitillä voi tulla isompi virhe, mutta sen arvaa kyllä reitin mutkailusta.
Toisaalta taas harppimetodilla käy yhtä lailla virhe, jossain vaiheessa sekoat laskussa: oliko se nyt 7 vai 8?
Molemmat ovat ihan käypäisiä tapoja ja toimivat ihan riittävällä tarkkuudella. Erona on vain se, että viivotinmenetelmä on jokaiselle tuttu jo ala-asteelta. - jaahas ja sellattis
12+1 kirjoitti:
Olen tuota joskus vertaillut muodostaakseni mielipiteen. Huomasin, että saaristossakin saa jopa yllättävän tarkan mitan mittaamalla vain lähtö- ja maalipisteiden välin tai mittaamalla vain 2-3 "perusväliä". Heitto on tyypillisesti alle 10% luokkaa, mikä taas normaaleilla saariston lomapurjehduksilla on ennemmin alle kuin yli 5 km. Joskus jollain erikoisemmalla reitillä voi tulla isompi virhe, mutta sen arvaa kyllä reitin mutkailusta.
Toisaalta taas harppimetodilla käy yhtä lailla virhe, jossain vaiheessa sekoat laskussa: oliko se nyt 7 vai 8?
Molemmat ovat ihan käypäisiä tapoja ja toimivat ihan riittävällä tarkkuudella. Erona on vain se, että viivotinmenetelmä on jokaiselle tuttu jo ala-asteelta.Eikö harpin käyttöä enää opeteta koulussa? Mittaat varmaan suoran kulmankin viivottimella - itse käytän harppia. Ai niin, et koskaan piirrä. Minäpä piirrän kynällä ja paperilla, sekä kevyellä että raskaalla 3D-CADillä.
Voi olla että geometriseen hahmottamiseen kehittyneet aivoni toimivat eri tavoin kuin monen perusmerkonomin ...
edelleenkin olen sitä mieltä että käyttäköön kukin sitä menetelmää jonka osaa.
Muovinen viivotin muuten mennyt muutaman kerran veneilyrepussa poikki ... metallinen harppi kestänyt toistaiseksi.
kysymys lähinnä viitseliäisyydestä haluaako jotakin opetella käyttämään vai ei , kuten harppia, lukemaan karttaa , ja mittayksiköitä - Perhepurjehtija
jaahas ja sellattis kirjoitti:
Eikö harpin käyttöä enää opeteta koulussa? Mittaat varmaan suoran kulmankin viivottimella - itse käytän harppia. Ai niin, et koskaan piirrä. Minäpä piirrän kynällä ja paperilla, sekä kevyellä että raskaalla 3D-CADillä.
Voi olla että geometriseen hahmottamiseen kehittyneet aivoni toimivat eri tavoin kuin monen perusmerkonomin ...
edelleenkin olen sitä mieltä että käyttäköön kukin sitä menetelmää jonka osaa.
Muovinen viivotin muuten mennyt muutaman kerran veneilyrepussa poikki ... metallinen harppi kestänyt toistaiseksi.
kysymys lähinnä viitseliäisyydestä haluaako jotakin opetella käyttämään vai ei , kuten harppia, lukemaan karttaa , ja mittayksiköitäTähän en malta olla tarttumatta: miten harpilla mitataan suora kulma? En osaa moista temppua enkä usko sitä ikinä koulussakaan oppineeni (ja siinä tapauksessa unohtaneeni), vaikka kävin kouluni jo hieman ennen peruskoulun tuloa. Astelevyllä minä aina olen kulmat mitannut, niin suorat kuin muunkinlaiset.
Keskustelu näköjään livahti heti metodidetaljeihin, vaikka yritin avata sitä hieman filosofisemmalle tasolle. Joku kauhisteli "uudenaikaistamisvimmaa" ja vetosi "viimeisiin pariinsataan vuoteen". No, ensimmäinen kysymys tietysti kuuluu, että miksi niin lyhyt aikaikkuna? Ne nyt "perinteiset" (ja suurelta osin vanhentuneet) menetelmät ovat joskus olleet uusia; kauhistelijan logiikalla niitä ei olisi pitänyt koskaan ottaa käyttöön, kun kerran edelliset parisataa tai peräti parituhatta vuottakin oli pärjätty ilman.
Allekirjoitan (muokattuna) näkemyksesi: kukin käyttäköön sitä menetelmää, josta pitää ja joka tuottaa kelvollisen tuloksen. Harppi vs. viivotin, mpk vs km, solmu vs km/h (tai m/s), molemmat sinänsä toimivat eikä kumpaakaan voi perustella faktisesti ylivoimaiseksi toiseen nähden käytön kannalta. Tosin itse näkisin SI-järjestelmään pohjautuvien matka- ja nopeusyksiköiden vahvana etuna standardoinnin. Aivan samalla tavalla kuin olisi hyvä asia, että kaikkialla maailmassa puhuttaisiin samaa kieltä. - _/)_
Perhepurjehtija kirjoitti:
Tähän en malta olla tarttumatta: miten harpilla mitataan suora kulma? En osaa moista temppua enkä usko sitä ikinä koulussakaan oppineeni (ja siinä tapauksessa unohtaneeni), vaikka kävin kouluni jo hieman ennen peruskoulun tuloa. Astelevyllä minä aina olen kulmat mitannut, niin suorat kuin muunkinlaiset.
Keskustelu näköjään livahti heti metodidetaljeihin, vaikka yritin avata sitä hieman filosofisemmalle tasolle. Joku kauhisteli "uudenaikaistamisvimmaa" ja vetosi "viimeisiin pariinsataan vuoteen". No, ensimmäinen kysymys tietysti kuuluu, että miksi niin lyhyt aikaikkuna? Ne nyt "perinteiset" (ja suurelta osin vanhentuneet) menetelmät ovat joskus olleet uusia; kauhistelijan logiikalla niitä ei olisi pitänyt koskaan ottaa käyttöön, kun kerran edelliset parisataa tai peräti parituhatta vuottakin oli pärjätty ilman.
Allekirjoitan (muokattuna) näkemyksesi: kukin käyttäköön sitä menetelmää, josta pitää ja joka tuottaa kelvollisen tuloksen. Harppi vs. viivotin, mpk vs km, solmu vs km/h (tai m/s), molemmat sinänsä toimivat eikä kumpaakaan voi perustella faktisesti ylivoimaiseksi toiseen nähden käytön kannalta. Tosin itse näkisin SI-järjestelmään pohjautuvien matka- ja nopeusyksiköiden vahvana etuna standardoinnin. Aivan samalla tavalla kuin olisi hyvä asia, että kaikkialla maailmassa puhuttaisiin samaa kieltä.Kyllä se suorakulma harpilla oli ihan peruskauraa geometriassa. Merkitään suoralta valitusta pisteestä pisteet kahta puolta samalle säteelle ja niistä pisteistä suuremmalla säteellä säteiden leikkauspiste. Suorakulma löytyy nyt valitun ja leikkauspisteen kautta kulkevan suoran ja alkuperäisen suoran välistä. Tarpeen vaatiessa jopa kaikki neljä kappaletta.
Tuota perustelua SI-yksiköiden paremmuudesta en oikein ymmärrä. Standardoinnin paremmuuden ymmärrän erittäin hyvin, sehän on ylivoimainen etu hyvin kansainvälisessä toiminnassa. Paitsi että eri maiden viranomaisten pitäisi pystyä kommunkoimaan virheettömästi toisten kansallisuuksien kanssa, myös eri kansallisuutta olevien miehistöjen pitäisi pystyä samaan keskenään. SI-standardi on aika laajalle levinnyt, mutta ei läheskään samassa mitassa kuin solmut ja meripenikulmat. Ne ovat ilmeisesti niiden merenkulkualan huomattavan pitkien perinteiden (mikä ruma sana?) takia levinneet käyttöön kaikkialla. Ilmailu on tullut merenkulun jalanjäljissä, mutta siellä on jo hajontaa maanosittain. Eli jos standardointia haetaan, pitäydytään edelleen muun maailman kanssa solmuissa ja meripenikulmissa. - si is si
_/)_ kirjoitti:
Kyllä se suorakulma harpilla oli ihan peruskauraa geometriassa. Merkitään suoralta valitusta pisteestä pisteet kahta puolta samalle säteelle ja niistä pisteistä suuremmalla säteellä säteiden leikkauspiste. Suorakulma löytyy nyt valitun ja leikkauspisteen kautta kulkevan suoran ja alkuperäisen suoran välistä. Tarpeen vaatiessa jopa kaikki neljä kappaletta.
Tuota perustelua SI-yksiköiden paremmuudesta en oikein ymmärrä. Standardoinnin paremmuuden ymmärrän erittäin hyvin, sehän on ylivoimainen etu hyvin kansainvälisessä toiminnassa. Paitsi että eri maiden viranomaisten pitäisi pystyä kommunkoimaan virheettömästi toisten kansallisuuksien kanssa, myös eri kansallisuutta olevien miehistöjen pitäisi pystyä samaan keskenään. SI-standardi on aika laajalle levinnyt, mutta ei läheskään samassa mitassa kuin solmut ja meripenikulmat. Ne ovat ilmeisesti niiden merenkulkualan huomattavan pitkien perinteiden (mikä ruma sana?) takia levinneet käyttöön kaikkialla. Ilmailu on tullut merenkulun jalanjäljissä, mutta siellä on jo hajontaa maanosittain. Eli jos standardointia haetaan, pitäydytään edelleen muun maailman kanssa solmuissa ja meripenikulmissa.MIelenkiintoista, en minäkään muista tuollaista temppua vaikka oli aikoinaan kymppi matikassa (mun aikana ei enää ollut sitä jakoa algebraan ja geometriaan, vaikka keskikoulun minäkin kävin enkä peruskoulua). Vaan mikä on se käytännön tilanne, jossa moista tarvitsisee?
Luulen ymmärtäväniä tuon perhepurjehtijan pointin. Tai ainakin ajatteln itse näin, että veneilijällä on hyvin vähän, jos lainkaan, tarvetta standardoida mittayksiköiden suhteen yhtään mitään muiden kanssa, mutta itsensä kanssa kyllä. Ei tunnu järkevältä mitata ja ajatella etäisyyksiä ja nopeuksia merellä toisilla yksiköillä kuin maissa. - et ole yksin
si is si kirjoitti:
MIelenkiintoista, en minäkään muista tuollaista temppua vaikka oli aikoinaan kymppi matikassa (mun aikana ei enää ollut sitä jakoa algebraan ja geometriaan, vaikka keskikoulun minäkin kävin enkä peruskoulua). Vaan mikä on se käytännön tilanne, jossa moista tarvitsisee?
Luulen ymmärtäväniä tuon perhepurjehtijan pointin. Tai ainakin ajatteln itse näin, että veneilijällä on hyvin vähän, jos lainkaan, tarvetta standardoida mittayksiköiden suhteen yhtään mitään muiden kanssa, mutta itsensä kanssa kyllä. Ei tunnu järkevältä mitata ja ajatella etäisyyksiä ja nopeuksia merellä toisilla yksiköillä kuin maissa.Meilläkin viranomainen ajattelee ensisijaisesti meripenikulmissa. Siksi kaikenlaiset ilmoitukset, siis muutkin kuin hätäviestit, menevät varmimmin perille niissä yksiköissä. Joskus joutuu esittämään maakravuille matkoja kilometreissä, jotta heille tulisi joku käsitys mittasuhteista, mutta muutoin standardointi itsensä kanssa on turhaa. Mitään yhteistä nimittäjää matkoille ja nopeuksille merellä ja maalla ei ole. Mittasuhteiden ilamaisemiseen taas riittää kerroin kaksi muunnoksen tekemiseen paremmin kuin hyvin. Muut merellä liikkuvat ja rannalla olevat taas ovat standardoineet itsensä mpk/solmu-linjalle ja sitäkään standardia ei kannata sotkea. Ja onhan siellä merellä laivojakin, jotka puhuvat yksinomaan mpk/solmu-kieltä. Sillä kielellä tulee myös yhä yleisemmin käytössä oleva AIS-tieto.
_/)_ kirjoitti:
Kyllä se suorakulma harpilla oli ihan peruskauraa geometriassa. Merkitään suoralta valitusta pisteestä pisteet kahta puolta samalle säteelle ja niistä pisteistä suuremmalla säteellä säteiden leikkauspiste. Suorakulma löytyy nyt valitun ja leikkauspisteen kautta kulkevan suoran ja alkuperäisen suoran välistä. Tarpeen vaatiessa jopa kaikki neljä kappaletta.
Tuota perustelua SI-yksiköiden paremmuudesta en oikein ymmärrä. Standardoinnin paremmuuden ymmärrän erittäin hyvin, sehän on ylivoimainen etu hyvin kansainvälisessä toiminnassa. Paitsi että eri maiden viranomaisten pitäisi pystyä kommunkoimaan virheettömästi toisten kansallisuuksien kanssa, myös eri kansallisuutta olevien miehistöjen pitäisi pystyä samaan keskenään. SI-standardi on aika laajalle levinnyt, mutta ei läheskään samassa mitassa kuin solmut ja meripenikulmat. Ne ovat ilmeisesti niiden merenkulkualan huomattavan pitkien perinteiden (mikä ruma sana?) takia levinneet käyttöön kaikkialla. Ilmailu on tullut merenkulun jalanjäljissä, mutta siellä on jo hajontaa maanosittain. Eli jos standardointia haetaan, pitäydytään edelleen muun maailman kanssa solmuissa ja meripenikulmissa."Ilmailu on tullut merenkulun jalanjäljissä, mutta siellä on jo hajontaa maanosittain."
Ei muuten ole, yksiköt ovat samat kaikissa maissa. Ja sama koskee merenkulkua, mutta jostain syystä sen on niiiiiiiiiiiiin vaikea asia hyväksyä joillekin ihmisille..
No, kun huomenna menet suojatielle, niin pysähdyt keskelle katua ja ilmoitat ettet liiku mihinkään ennen kuin kadut ovat valkoisia, ja suojateiden viivat mustat. Ihan saman verran järkeä siinä olisi.- Junttikina jee jee
Välittäjä_LKV kirjoitti:
"Ilmailu on tullut merenkulun jalanjäljissä, mutta siellä on jo hajontaa maanosittain."
Ei muuten ole, yksiköt ovat samat kaikissa maissa. Ja sama koskee merenkulkua, mutta jostain syystä sen on niiiiiiiiiiiiin vaikea asia hyväksyä joillekin ihmisille..
No, kun huomenna menet suojatielle, niin pysähdyt keskelle katua ja ilmoitat ettet liiku mihinkään ennen kuin kadut ovat valkoisia, ja suojateiden viivat mustat. Ihan saman verran järkeä siinä olisi.Välittäjä puhuu taas asiaa, vaikka se joillekin onkin paska pala niellä!
Näitä "periaatteessa kaikkea vastaan" ajattelijoita tuntuu riittävän.
ja ps. Ilmailussa ei ole hajontaa maanosien välillä, vaan kaikkialla maailmassa ilmailussa navigoidaan ihan niin kuin merilläkin nautical maileilla ja knotseilla. Eli yhteinen "kieli" on olemassa, ja on ollut jo kauan aikaa.
terv. ATPL - ei yksin
Välittäjä_LKV kirjoitti:
"Ilmailu on tullut merenkulun jalanjäljissä, mutta siellä on jo hajontaa maanosittain."
Ei muuten ole, yksiköt ovat samat kaikissa maissa. Ja sama koskee merenkulkua, mutta jostain syystä sen on niiiiiiiiiiiiin vaikea asia hyväksyä joillekin ihmisille..
No, kun huomenna menet suojatielle, niin pysähdyt keskelle katua ja ilmoitat ettet liiku mihinkään ennen kuin kadut ovat valkoisia, ja suojateiden viivat mustat. Ihan saman verran järkeä siinä olisi.Vain lennonjohdollisilta osin olet oikeassa, siellä yksiköt on kansainvälisesti sovittu. Mutta muuten Euroopassa asennellaan metrisiä mittareita ja jenkeissä toisia. Korkeusmittarit näyttävät purjekoneissa metrejä, moottorikoneissa lennonjohdollisista tarpeista johtuen jalkoja. Hyvin usein joudutaan silti Suomeen tuleviin moottorikoneisiin vaihtamaan korkeusmittarit, koska ilmanpaine on jenkkivehkeissä yleisimmin elohopeatuumia. Se taas ei täällä katsastajalle kelpaa, millibaareja vaaditaan. Syytä onkin vaatia yhtenäistä käytäntöä, koska mitatun painekorkeuden oikeellisuus riippuu asetetusta ja lennonjohdon ilmoittamasta paikallisesta ilmanpaineesta, QNH:sta. Sellaista hajontaa tarkoitin.
Muutoin kyllä seuraan mielenkiinnolla, montako ihmistä seisoo huomenna keskellä katua vaatimassa valkoisia katuja. - Evoluutio karsii
Perhepurjehtija kirjoitti:
Tähän en malta olla tarttumatta: miten harpilla mitataan suora kulma? En osaa moista temppua enkä usko sitä ikinä koulussakaan oppineeni (ja siinä tapauksessa unohtaneeni), vaikka kävin kouluni jo hieman ennen peruskoulun tuloa. Astelevyllä minä aina olen kulmat mitannut, niin suorat kuin muunkinlaiset.
Keskustelu näköjään livahti heti metodidetaljeihin, vaikka yritin avata sitä hieman filosofisemmalle tasolle. Joku kauhisteli "uudenaikaistamisvimmaa" ja vetosi "viimeisiin pariinsataan vuoteen". No, ensimmäinen kysymys tietysti kuuluu, että miksi niin lyhyt aikaikkuna? Ne nyt "perinteiset" (ja suurelta osin vanhentuneet) menetelmät ovat joskus olleet uusia; kauhistelijan logiikalla niitä ei olisi pitänyt koskaan ottaa käyttöön, kun kerran edelliset parisataa tai peräti parituhatta vuottakin oli pärjätty ilman.
Allekirjoitan (muokattuna) näkemyksesi: kukin käyttäköön sitä menetelmää, josta pitää ja joka tuottaa kelvollisen tuloksen. Harppi vs. viivotin, mpk vs km, solmu vs km/h (tai m/s), molemmat sinänsä toimivat eikä kumpaakaan voi perustella faktisesti ylivoimaiseksi toiseen nähden käytön kannalta. Tosin itse näkisin SI-järjestelmään pohjautuvien matka- ja nopeusyksiköiden vahvana etuna standardoinnin. Aivan samalla tavalla kuin olisi hyvä asia, että kaikkialla maailmassa puhuttaisiin samaa kieltä.EI tässä mikään muu mättää kuin se että SI järjestelmä ei todellakaan ole mikään yleismaailmallinen standardi, tais siis toki on, mutta kun ei käytännössä.
Nämä merelliset yksiköt ovat kuitenkin - vielä toistaiseksi sellainen järjestelmä joka on käytössä kaikilla mantereilla.
Ymmärrän, että kun arvon merkonomi on jotenkin oppinut kilometrin käsitteen - vaikkei kykene siltikään noudattamaan km/h annettuja nopeusrajoituksia - on äärimmäisen vastenmielistä opetella jotakin niin vaikeaa kuin uusi mittajärjestelmä. Tästä hyvin ymmärrettävästä syystä myös SI järjestelmän yleistyminen etenee kovin takkuisasti.
On totta, että kukin järjestelmä on syntyessään uusi mutta on myös tajuttava että uudenkin järjestelmän takana on pitkä perinteisiin nojaava kokemusperäinen tieto - ei näitä järjestelmiä tyhjästä potkaista!
SI järjestelmä on kehittynyt tieteen ja tekniikan tarpeisiin - tavalliselle ihmiselle se ei tarjoa mitään perustavan laatuista hyvää, verrattuna muihin järjestelmiin. Pääasia on se että hallitsee sen järjestelmän jota käyttää - ja kykenee kommunikoimaan muun maailman kanssa ymmärrettävästi.
Standardisointi on vasta aluillaan, eikä sille loppua näy, ja kukaan ei pysty edes sanomaan mitä järjestelmään loppujen lopuksi tullaan käyttämään - elleivät sitten kiinalaiset ja intialaiset sitä jo tiedä.
Itse joudun työssäni käyttämään useita eri standardeja, on pakko tulla toimeen oli sitten käytössä ISO tai ASTM , tuumaiset tai milliset.
Lukutaidottomuus ei ole hyvä juttu, uuden opettelua ei pidä vastustaa henkeen ja vereen - edes sen merellisen järjestelmän opettelua - ja siitähän tässä loppujen lopuksi on kyse, ei haluta oppia itselleen uutta alalla vallitsevaa järjestelmää vaan halutaan viedä sieltä maista se vanha ja tuttu, mukailtu SI-järjestelmä merellekin.
Ei kai kukaan voi väittää etteikö ihminen joka tuntee perinnäistavat, perinteisen mittajärjestelmän, hallitsee perinteisen navigoinnin, SI järjestelmän lisäksi, ja käyttää vielä sujuvasti plotteriakin - omaisi laajempaa yleissivistystä kuin sellainen joka ei osaa lukea merikorttia, ei ymmärrä kompassia, ei kykene sopeutumaan nm, kn systeemiin ...
Monikaan ei toivottavasti joudu ilmaisemaan sijaintiaa hätätilassa suuntana ja etäisyytenä - siinä tulee kiire laskea suunnat ja etäisyydet viranomaisten ymmärtämiksi, kun vene on uppoamassa ja jääkylmä kuolema odottaa. - modernimasa
Perhepurjehtija kirjoitti:
Tähän en malta olla tarttumatta: miten harpilla mitataan suora kulma? En osaa moista temppua enkä usko sitä ikinä koulussakaan oppineeni (ja siinä tapauksessa unohtaneeni), vaikka kävin kouluni jo hieman ennen peruskoulun tuloa. Astelevyllä minä aina olen kulmat mitannut, niin suorat kuin muunkinlaiset.
Keskustelu näköjään livahti heti metodidetaljeihin, vaikka yritin avata sitä hieman filosofisemmalle tasolle. Joku kauhisteli "uudenaikaistamisvimmaa" ja vetosi "viimeisiin pariinsataan vuoteen". No, ensimmäinen kysymys tietysti kuuluu, että miksi niin lyhyt aikaikkuna? Ne nyt "perinteiset" (ja suurelta osin vanhentuneet) menetelmät ovat joskus olleet uusia; kauhistelijan logiikalla niitä ei olisi pitänyt koskaan ottaa käyttöön, kun kerran edelliset parisataa tai peräti parituhatta vuottakin oli pärjätty ilman.
Allekirjoitan (muokattuna) näkemyksesi: kukin käyttäköön sitä menetelmää, josta pitää ja joka tuottaa kelvollisen tuloksen. Harppi vs. viivotin, mpk vs km, solmu vs km/h (tai m/s), molemmat sinänsä toimivat eikä kumpaakaan voi perustella faktisesti ylivoimaiseksi toiseen nähden käytön kannalta. Tosin itse näkisin SI-järjestelmään pohjautuvien matka- ja nopeusyksiköiden vahvana etuna standardoinnin. Aivan samalla tavalla kuin olisi hyvä asia, että kaikkialla maailmassa puhuttaisiin samaa kieltä.No nyt se logiikka pettää, vanhatkin toimintatavat ovat toki olleet joskus uusia, vielä enemmän on niitä vanhoja toimintatapoja jotka on heti alkuun todettu huonoiksi ja heti pian hylätty ja unohdettu. Tuo kahdensadan vuoden aikaikkuna oli muuten tässä nyt vain esimerkkinä.
Niille vanhoille toimintatavoille jotka ovat vakiintuneet ja säilyneet on ollut tai on yhä vieläkin olemassa hyvät perusteet ja syynsä. Ennen kuin toimintatapoja muutetaan on syytä ymmärtää miksi jokin toimintatapa on vakiintunut ja miksi se on otettu alunalkaen käytöön, myös pitää ymmärtää mitkä ovat uuden toimintatavan edut ja mitä saavutetaan toimintatapaa muuttamalla.
Juttuni pointti oli se että joillekkin ihmisille vaikuttaisi uudistaminen olevan itseisarvo sinänsä. Asioita ollaan valmiita muuttamaan ilman että sillä saavutetaan minkäänlaista etua ja usein nähdään uudistus kannatettavana vaikka tosiasiassa uudistuksella voidaan saavuttaa merkittävää haittaakin.
Jotenkin tästä nyt jäi sellainen kuva että vanhaan pidättäytyminen olisi pelkästään perinnettä perinteen itseisarvon vuoksi. Omasta kokemuksestani teknologian alalla sanoisin että todellisuudessa uudistamista tehdään useammin pelkästään uudistamisen itseisarvon vuoksi. En sinällään halua jarruttaa kehitystä siellä missä sillä saadaan hyötyä aikaiseksi, mutta pelkkä asioiden uudistaminen uudistamisen vuoksi on silkkaa typeryyttä. Kaikki kehitys ei ole asioiden parantamista, kehitys voi kulkea myös huonoon suuntaan.
Esimerkkinä nyt vaikka tämä harppi v.s. viivoitin tai naru. Mielestäni siinä ollaan yksinkertaisen ja toimivan tavan tilalle keksimässä mutkikkaampaa mutta ehkä joillekkin tutumman oloista tapaa. - lentäjä en ole
ei yksin kirjoitti:
Vain lennonjohdollisilta osin olet oikeassa, siellä yksiköt on kansainvälisesti sovittu. Mutta muuten Euroopassa asennellaan metrisiä mittareita ja jenkeissä toisia. Korkeusmittarit näyttävät purjekoneissa metrejä, moottorikoneissa lennonjohdollisista tarpeista johtuen jalkoja. Hyvin usein joudutaan silti Suomeen tuleviin moottorikoneisiin vaihtamaan korkeusmittarit, koska ilmanpaine on jenkkivehkeissä yleisimmin elohopeatuumia. Se taas ei täällä katsastajalle kelpaa, millibaareja vaaditaan. Syytä onkin vaatia yhtenäistä käytäntöä, koska mitatun painekorkeuden oikeellisuus riippuu asetetusta ja lennonjohdon ilmoittamasta paikallisesta ilmanpaineesta, QNH:sta. Sellaista hajontaa tarkoitin.
Muutoin kyllä seuraan mielenkiinnolla, montako ihmistä seisoo huomenna keskellä katua vaatimassa valkoisia katuja."Se taas ei täällä katsastajalle kelpaa, millibaareja vaaditaan. Syytä onkin vaatia yhtenäistä käytäntöä, koska mitatun painekorkeuden oikeellisuus riippuu asetetusta ja lennonjohdon ilmoittamasta paikallisesta ilmanpaineesta, QNH:sta. Sellaista hajontaa tarkoitin."
No entäs sitten, jos mittari näyttää standardin mukaisia hehtoPascaleja ?
Ero millibaareihin on pieni, mutta jos lentäjä olettaa sen takia kentän pinnan korkeuden väärin sumussa ja törmää tonttiin, niin ... - no niin
lentäjä en ole kirjoitti:
"Se taas ei täällä katsastajalle kelpaa, millibaareja vaaditaan. Syytä onkin vaatia yhtenäistä käytäntöä, koska mitatun painekorkeuden oikeellisuus riippuu asetetusta ja lennonjohdon ilmoittamasta paikallisesta ilmanpaineesta, QNH:sta. Sellaista hajontaa tarkoitin."
No entäs sitten, jos mittari näyttää standardin mukaisia hehtoPascaleja ?
Ero millibaareihin on pieni, mutta jos lentäjä olettaa sen takia kentän pinnan korkeuden väärin sumussa ja törmää tonttiin, niin ...Koska tässä nyt merestä ja veneistä on kyse, niin tarkoitin tässä yhteisellä kielellä nimeomaan nautical maileja ja solmuja. Ilmanpaineasteikot ovat sitten eri juttu.
Lennonjohdollisilla asioilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että koko ilmailun kansainvälinen navigoinnin koulutus perustuu meripeninkulmiin ja solmuihin, oltiin sitten jenkeissä tai euroopassa.
Ja vielä altimetreistä: Se näyttää korkeutta säädetyn ilmanpaineen mukaan, ei päinvastoin. Toisin sanoen QNH:lla ja radalla näkyy kentän korkeus meren pinnasta. Hehtopascalit ja elohopeatuumat ovat niin erilaiset, että vahingossa ei mittaria juri voi väärin asettaa.
Ja edelliselle: mikä on ero millibaarin ja Hehtopascalin välillä. Kursseilla sen opetetaan olevan saman tai ainakin niin lähellä, ettei minkään mittarin tarkkus kykene eroa tekemään.
Wanha ATPL
- u7765
Harppia kätsympi on mitata mutkainen matka narun pätkällä.
- polvillain ohjain va
jaha , ja polvillako ohjaat venettä? narun käyttöön tarvitset kahta kättä, harpilla pärjää yhdellä näppärällä.
Meneehän se kauniilla ilmalla, mutta jos sitä toista kättään tarvitsee siihen että pitää jostakin kiinni. - ntueru
polvillain ohjain va kirjoitti:
jaha , ja polvillako ohjaat venettä? narun käyttöön tarvitset kahta kättä, harpilla pärjää yhdellä näppärällä.
Meneehän se kauniilla ilmalla, mutta jos sitä toista kättään tarvitsee siihen että pitää jostakin kiinni.Mutkaiset matkat mitataan yleensä ennen matkalle lähtöä. Hyvin suuniteltu on puoliksi tehty.
Toisekseen, ainakin matkapurret purjehtivat oikein trimmatuilla purjeilla suoraan sen verran, että ehtii vaikka käydä kajuutassa mittailemassa. Jos mennään autopilotin suuntaan, niin kaikenlaisilla naruvirityksilläkin saa veneen kulkemaan hetken suoraan. Matkapurrella yksin purjehtiessa pitääkin voida liikkua veneessä välillä. - ei varmana
Vaikka on kunnon kokoinen karttapöytä ja tukeva sti istumassa, on narun käyttö todellista räpeltämistä, melkein jopa viivotinta surkeampaa. Ja minulla on sentään hyvin näppärät näpertäjän sormet peukalo siististi kämmenen laidalla. No, myönnetään, plotterilta matkan mittaus on vielä toivottomampaa. Muutoin kyllä plotteri on hyvä vehje. Mutta jos joku silti tykkää, käyttäköön narua tai vaikka plotteria, kunhan ei sen takia tule mun rahoilla pelastettavaksi.
- gffe567
ei varmana kirjoitti:
Vaikka on kunnon kokoinen karttapöytä ja tukeva sti istumassa, on narun käyttö todellista räpeltämistä, melkein jopa viivotinta surkeampaa. Ja minulla on sentään hyvin näppärät näpertäjän sormet peukalo siististi kämmenen laidalla. No, myönnetään, plotterilta matkan mittaus on vielä toivottomampaa. Muutoin kyllä plotteri on hyvä vehje. Mutta jos joku silti tykkää, käyttäköön narua tai vaikka plotteria, kunhan ei sen takia tule mun rahoilla pelastettavaksi.
Sillä narulla ei solmita kenkiä vaan vedetään pätkä kerrallaan kahden pisteen väliin. Harjoitus tekee mestarin.
Eikä mutkaisen matkan pituuden tarkkuudella ole muuta merkitystä, kuin ETAn arvioinnissa. - giraffe69
gffe567 kirjoitti:
Sillä narulla ei solmita kenkiä vaan vedetään pätkä kerrallaan kahden pisteen väliin. Harjoitus tekee mestarin.
Eikä mutkaisen matkan pituuden tarkkuudella ole muuta merkitystä, kuin ETAn arvioinnissa.Aivan, kovasti harjoittelemalla opit varmaan vaikka kävelemään käsillään yhtä hyvin kuin jaloillaan ja kämmenpohjatkin samalla kasvattavat ihon sitä kestämään. Ajatella, miten paljon paremmin löytää maasta pudonneita kolikoita käsin kävellessä, kyllä se kannattaa. Harjoitus todella tekee mestarin.
- niin tai näin
ntueru kirjoitti:
Mutkaiset matkat mitataan yleensä ennen matkalle lähtöä. Hyvin suuniteltu on puoliksi tehty.
Toisekseen, ainakin matkapurret purjehtivat oikein trimmatuilla purjeilla suoraan sen verran, että ehtii vaikka käydä kajuutassa mittailemassa. Jos mennään autopilotin suuntaan, niin kaikenlaisilla naruvirityksilläkin saa veneen kulkemaan hetken suoraan. Matkapurrella yksin purjehtiessa pitääkin voida liikkua veneessä välillä.ja jätät tähystyksen sillä aikaa?? no ei ihme teidenän purjehtijoiden silmät sokkona ajelu, olette siellä kajuutassa mittaamassa langan ja viivottimen kanssa karttaa?
Toki oikein viisas veneilijä suunnittelee matkan etukäteen ja varareitit erilaisten tuuliosuhteiden varalle - mutta kun en ole viisas. Määränpää ja summittainen matkan pituus ovat kyllä etukäteen suunniteltuina, mutta reitti muuttuu usein matkalla, joko huvin vuoksi tai vaikkapa aallokon takia.
Ajan "sormi kartalla" plotterista seuraten että pysyn väylän tuntumassa, toinen käsi ratissa.
Kauniilla ilmalla tulee valittua joko suorin ja nopein reitti, tai sitten huvin vuoksi joku muu vaihtoehto. usein tulee ajeltua merkitsemättömillä alueilla ; silloin on todellä kätevää katsoa suunta kartalta ja mitata etäisyydet harpilla. Tarkan sijainnin tarkistan kartalta koordinaattien mukaan... ja nehän mulla näkyy koko ajan plotterin ruudulta.
Kun GPS on muutaman kerran hajonut, tai muuten pimentynyt, niin on mukavaa kun tietää sijaintinsa ja pystyy navigoimaan perinteisin menetelmin.
Joku aina sanoo että saaristossa voi ajaa pelkällä kartalla puhtaasti visuaalisesti navigoiden ... no ehkä näin, mutta kun puolikin tuntia ajelee 20-30 solmun nopeudella pitkin väylää keppien ohi, niin on jo melko vaikea osata tunnistaa saarien silhueteistä minkä kohdalla sattuu olemaan - ellei siellä oma vaimo jo huiskuta huiviaan. - pysy asiassa
giraffe69 kirjoitti:
Aivan, kovasti harjoittelemalla opit varmaan vaikka kävelemään käsillään yhtä hyvin kuin jaloillaan ja kämmenpohjatkin samalla kasvattavat ihon sitä kestämään. Ajatella, miten paljon paremmin löytää maasta pudonneita kolikoita käsin kävellessä, kyllä se kannattaa. Harjoitus todella tekee mestarin.
Narun puuttuessa voi otta peukalon ja etusormen väliin merimailimitan kartan reunasta ja mitata melkein kuten harpilla tehdään.
- nhth6579890
niin tai näin kirjoitti:
ja jätät tähystyksen sillä aikaa?? no ei ihme teidenän purjehtijoiden silmät sokkona ajelu, olette siellä kajuutassa mittaamassa langan ja viivottimen kanssa karttaa?
Toki oikein viisas veneilijä suunnittelee matkan etukäteen ja varareitit erilaisten tuuliosuhteiden varalle - mutta kun en ole viisas. Määränpää ja summittainen matkan pituus ovat kyllä etukäteen suunniteltuina, mutta reitti muuttuu usein matkalla, joko huvin vuoksi tai vaikkapa aallokon takia.
Ajan "sormi kartalla" plotterista seuraten että pysyn väylän tuntumassa, toinen käsi ratissa.
Kauniilla ilmalla tulee valittua joko suorin ja nopein reitti, tai sitten huvin vuoksi joku muu vaihtoehto. usein tulee ajeltua merkitsemättömillä alueilla ; silloin on todellä kätevää katsoa suunta kartalta ja mitata etäisyydet harpilla. Tarkan sijainnin tarkistan kartalta koordinaattien mukaan... ja nehän mulla näkyy koko ajan plotterin ruudulta.
Kun GPS on muutaman kerran hajonut, tai muuten pimentynyt, niin on mukavaa kun tietää sijaintinsa ja pystyy navigoimaan perinteisin menetelmin.
Joku aina sanoo että saaristossa voi ajaa pelkällä kartalla puhtaasti visuaalisesti navigoiden ... no ehkä näin, mutta kun puolikin tuntia ajelee 20-30 solmun nopeudella pitkin väylää keppien ohi, niin on jo melko vaikea osata tunnistaa saarien silhueteistä minkä kohdalla sattuu olemaan - ellei siellä oma vaimo jo huiskuta huiviaan.Minuutin kajuutassa korkeintaan ehtii trimmi tai naruvirityksillä olemaan ja tyypillinen suomalainen matkapursi kulkee 6 solmun vauhdilla minuutissa peräti 185.2 metriä ja ennen kajuuttaa sirtymistä purjehtija tietenkin varmistaa, ettei aja kiville tai muita veneilijöitä päin.
- kaikkea kanssa
nhth6579890 kirjoitti:
Minuutin kajuutassa korkeintaan ehtii trimmi tai naruvirityksillä olemaan ja tyypillinen suomalainen matkapursi kulkee 6 solmun vauhdilla minuutissa peräti 185.2 metriä ja ennen kajuuttaa sirtymistä purjehtija tietenkin varmistaa, ettei aja kiville tai muita veneilijöitä päin.
Sinulla on sitten jalat tukevasti irti "maasta" veneillessäsi. Toivottavasti et purjehdi Suomenlahdella, Saaristomerellä etkä Ahvenanmerellä. En halua nimittäin kohdata venettäsi. Jos vaikka satut olemaan kajuutassa lukemassa karttaa, etkä huomaa kuinka pitkä se minuutti on. Tai lyhyt, riippuen mitä jäit sinne tekemään.
- we763u6t
kaikkea kanssa kirjoitti:
Sinulla on sitten jalat tukevasti irti "maasta" veneillessäsi. Toivottavasti et purjehdi Suomenlahdella, Saaristomerellä etkä Ahvenanmerellä. En halua nimittäin kohdata venettäsi. Jos vaikka satut olemaan kajuutassa lukemassa karttaa, etkä huomaa kuinka pitkä se minuutti on. Tai lyhyt, riippuen mitä jäit sinne tekemään.
Et niin varmaan halukaan kohdata yhtää purjein kulkevaa, koska joudut väistämään. Voi voi mopottajaa.
- kirahvi96
pysy asiassa kirjoitti:
Narun puuttuessa voi otta peukalon ja etusormen väliin merimailimitan kartan reunasta ja mitata melkein kuten harpilla tehdään.
Kyl kyl, peukalon ja keskisormen vähän venytetty väli on 5 mpk ja tavallinen vaaksa vajaana 1:250 000 kartalla 15 mpk. Tarkkuus riittää reitin hahmottamiseen useammaksi päiväksi tai päivämatkan kertaluokan arviointiin, ei navigointiin. Harjoittelemalla nekin opittu.
- relaa.
nhth6579890 kirjoitti:
Minuutin kajuutassa korkeintaan ehtii trimmi tai naruvirityksillä olemaan ja tyypillinen suomalainen matkapursi kulkee 6 solmun vauhdilla minuutissa peräti 185.2 metriä ja ennen kajuuttaa sirtymistä purjehtija tietenkin varmistaa, ettei aja kiville tai muita veneilijöitä päin.
Mutta jos kulman takaa tulee moottorivene 30 solmun vauhdilla se kulkeekin 925 m tuossa minuutissa ja luo ihan uuden tilanteen vesille. Jos tapahtuu onnettomuus, olet vähintään osasyyllinen.
- gfdvb
relaa. kirjoitti:
Mutta jos kulman takaa tulee moottorivene 30 solmun vauhdilla se kulkeekin 925 m tuossa minuutissa ja luo ihan uuden tilanteen vesille. Jos tapahtuu onnettomuus, olet vähintään osasyyllinen.
Moottorivene väistää aina purjehtivaa venettä.
- 3+5
gfdvb kirjoitti:
Moottorivene väistää aina purjehtivaa venettä.
Kyl kyl, mutta tekee samalla melkoisen aallokon todennäköisesti. On siinä seinissä pitelemistä kun puomi heijaa puolelta toiselle... Jamitä muita vahinkoja voikaan sattua, sekä itselle että veneelle. Mutta sehän ei satuta muita.
- dssccc
3+5 kirjoitti:
Kyl kyl, mutta tekee samalla melkoisen aallokon todennäköisesti. On siinä seinissä pitelemistä kun puomi heijaa puolelta toiselle... Jamitä muita vahinkoja voikaan sattua, sekä itselle että veneelle. Mutta sehän ei satuta muita.
Semmoistet aaltokoneet pitävät sellaista möykkää ,että voi olla sammuneena kajuutan lattialla vodkapullosta, niin kyllä siihen möyrinään herää puolimailia ennen ohitusta ja ottamaan jostain kiinni, vaikka pöydän jalasta.
- kivikausko
Miksei voi vain kysyä joltakin sitä matkaa? On olemassa kirjoja ja taulukoita, joista noita matkoja voi katsella. Heittäkää helvettiin nuo harpit sun muut. Sitäpaitsi plotterin näytöltä on veemäinen ja tarpeeton mitata matkoja, kun se näyttää nappia painamalla sen välimatkan pisteestä c pisteeseen f.
Ja kummalla menetelmällä mittaat sen matkan kun plotterista simahtaa piirikortti, harpilla vai viivoittimella (toki narumenetelmäkin toimii, etenkin käytettäessä meripeninkulmia)?
- nykyaikaa
Välimatkataulukoissa on etäisyyksiä kymmenien paikkojen välille. Lähtö- ja tulopisteitä taas voi kymmenentuhatta erilaista. Siksi. Samoin plotteri ei kerro sitä matkaa, ellei näpyttele kaikkia kääntöpisteitä, mikä on kymmenen kertaa vaivalloisempaa kuin kartalta mittaus.
- kompassi ei simpanss
Kilautan kaverille! Missä mahdan olla, aallot nousee, mistä löydän suojaisen reitin? Riittääkö polttoaine perille pidempää reittiä?
Eipäs kun katson kartasta, Paljon selkeämpi kuin plotterin näyttö ; minulla kun ei ole tilaa 21 tuumaiselle näytölle, ja sitä pienemmällä ei tee mitään.
Muutamalla harpin pyöräytyksellä arvioin eri reittien matkat, ja samalla tiedän saapumisaikani, polttoaineen menekin jne. Solmuilla, ja merinpeninkulmilla pärjää mainiosti. Harpilla mitaten myös näen matkan seuraavalle väylän alkukohdalle tai risteämään , joten tiedän heti olevani siinä pisteessa n. minuutin kuluttua tai näen sen pienen plotterini pikkuruiselta ruudulta kun osuu kuvaan - ilman jatkuvaa plotterin räpläämistä ja zoomaamista.
Harppi kartta plotterin kaverina on lyömätön yhdistelmä.
Kompassia seuraan ja vertaan GPS:n mittaamaan suuntaan. GPS kerran hajonut, ja muutamia kertoja siten ennen pimentynyt mystisesti. Ihan kiva silloin kun pystyy edes likimain suuntansa ottamaan. - navinavi
mistähäs sellainen kirja löytyy jossa matkat eri reittivaihtoehdoille poukamasta A laituriin B . Sellainen löytyy mahdollisesti tuonpuoleisesta mutta ei tästä maailmasta, kukaan ei pysty tekemään kirjaa jossa ääretön määrä vaihtoehtoja.
Koitapa ajan kuluksesi kirjoittaa auki : 9 potenssiin 9 potessiin 9 eli 9^9^9
Tuo luku ei ole lähelläkään ääretöntä ...
Kysyä? Ja keneltä? Olet yksin jossakin saariston sokkelossa tai avoimella merellä - aivan sama. Keneltälöhän kysyisin? Soitanko kännykällä 112 ja pyydän yhdistämään merivartiostoon että kertoisivat paljonko matkaa on jäljellä, koska olen perillä? Eiköhän heillä ole muutakin tekemistä.
Voisin toki laittaa tänne kyssärin, esim. mikä on paras reitti Helsingistä Naantaliin?
Vastaukset:
- ime isäs kikkeliä
- mee kotiin, ei sulla ole venettäkään
- em mää vaa tiärä
- miten niin paras. määrittele mitä tarkoittaa "paras" , keli jne.
- mulla on Pella-Pusteri , ja hoonattu perä!
- mikä vene sulla on, moottori, malli ja valmistenumero, asentajan kengännumero - ei kuule noin vajavaisilla tiedoilla mitään kannata kysyä
- ime munaa
- ja sitten muutama vastaus joista voi olla hyötyä ... useimmat näistä tulevat palstalle luettavaksi n. 4-5 vuotta kysymyksen jättämisen jälkeen.
Olisiko sittenkin kätevämpi katsoa ihan itse kartasta? Vaikka banaanilla matkan mitaten radiaaneista laskien - aivan sama.
Mutta varmemmin löydän perille kartasta katsomalla ja harpilla mittaamalla kuin kysymällä tai siitä Suuresta-Sudenpentujen-Käsikirjasta katsomalla!
Paa itse plotterisi kiinni yhdeksi kesäksi ja opettele navigoimaan ..,, - 0ii98876
navinavi kirjoitti:
mistähäs sellainen kirja löytyy jossa matkat eri reittivaihtoehdoille poukamasta A laituriin B . Sellainen löytyy mahdollisesti tuonpuoleisesta mutta ei tästä maailmasta, kukaan ei pysty tekemään kirjaa jossa ääretön määrä vaihtoehtoja.
Koitapa ajan kuluksesi kirjoittaa auki : 9 potenssiin 9 potessiin 9 eli 9^9^9
Tuo luku ei ole lähelläkään ääretöntä ...
Kysyä? Ja keneltä? Olet yksin jossakin saariston sokkelossa tai avoimella merellä - aivan sama. Keneltälöhän kysyisin? Soitanko kännykällä 112 ja pyydän yhdistämään merivartiostoon että kertoisivat paljonko matkaa on jäljellä, koska olen perillä? Eiköhän heillä ole muutakin tekemistä.
Voisin toki laittaa tänne kyssärin, esim. mikä on paras reitti Helsingistä Naantaliin?
Vastaukset:
- ime isäs kikkeliä
- mee kotiin, ei sulla ole venettäkään
- em mää vaa tiärä
- miten niin paras. määrittele mitä tarkoittaa "paras" , keli jne.
- mulla on Pella-Pusteri , ja hoonattu perä!
- mikä vene sulla on, moottori, malli ja valmistenumero, asentajan kengännumero - ei kuule noin vajavaisilla tiedoilla mitään kannata kysyä
- ime munaa
- ja sitten muutama vastaus joista voi olla hyötyä ... useimmat näistä tulevat palstalle luettavaksi n. 4-5 vuotta kysymyksen jättämisen jälkeen.
Olisiko sittenkin kätevämpi katsoa ihan itse kartasta? Vaikka banaanilla matkan mitaten radiaaneista laskien - aivan sama.
Mutta varmemmin löydän perille kartasta katsomalla ja harpilla mittaamalla kuin kysymällä tai siitä Suuresta-Sudenpentujen-Käsikirjasta katsomalla!
Paa itse plotterisi kiinni yhdeksi kesäksi ja opettele navigoimaan ..,,"Voisin toki laittaa tänne kyssärin, esim. mikä on paras reitti Helsingistä Naantaliin?
"
Ensin kannattaa käydä Piritassa hakemassa kesän viinat. Sieltä sitten tammisaaren saaristoon naukkailemaan ja lomailemaan. Sitten kun maiseman vaihto on ajankohtainen, seuraava stoppi kannattaa olla Hiittisissä, kauppa siellä. Jos kiinnostaa pyöriä kansallispuistossa, niin sitten sieltä sinne, muuten voi purjehtia suoraan Naantaliin. - Perhepurjehtija
kompassi ei simpanss kirjoitti:
Kilautan kaverille! Missä mahdan olla, aallot nousee, mistä löydän suojaisen reitin? Riittääkö polttoaine perille pidempää reittiä?
Eipäs kun katson kartasta, Paljon selkeämpi kuin plotterin näyttö ; minulla kun ei ole tilaa 21 tuumaiselle näytölle, ja sitä pienemmällä ei tee mitään.
Muutamalla harpin pyöräytyksellä arvioin eri reittien matkat, ja samalla tiedän saapumisaikani, polttoaineen menekin jne. Solmuilla, ja merinpeninkulmilla pärjää mainiosti. Harpilla mitaten myös näen matkan seuraavalle väylän alkukohdalle tai risteämään , joten tiedän heti olevani siinä pisteessa n. minuutin kuluttua tai näen sen pienen plotterini pikkuruiselta ruudulta kun osuu kuvaan - ilman jatkuvaa plotterin räpläämistä ja zoomaamista.
Harppi kartta plotterin kaverina on lyömätön yhdistelmä.
Kompassia seuraan ja vertaan GPS:n mittaamaan suuntaan. GPS kerran hajonut, ja muutamia kertoja siten ennen pimentynyt mystisesti. Ihan kiva silloin kun pystyy edes likimain suuntansa ottamaan.Miten niin alle 21-tuumaisella näytöllä ei tee mitään? Itselläni on ruoritolpassa n. 5-tuumainen (Raymarine 435i, ei taida olla edes sitä viittä, jos tuo mallimerkintä asian kertoo) ja riittää loistavasti. Isommalle olisi käyttöä vain, jos haluaisin sijoittaa johonkin sprayhoodin suojaan muulle miehistölle "viihteeksi" näytön, nyt he saavat tyytyä katselemaan paperikarttaa.
En oikein osaa nähdä mitään noista "käyttötapauksistasi" järkevinä. Reittisuunnitelma tehdään jo ennen lähtöä, samoin varareitit. Polttoainetta pitää joka tapauksessa olla reservissä. Johonkin käännökseen jäljellä oleva aika ei sekään tunnu kovin merkitykselliseltä; Nuoli-veneitä kuulemma ajettiin sekuntikellolla mutta huviveneilijälle semmoinen tuntuu aika kummalta lähestymistavalta. Eli ratkaisusi ovat kyllä ihan toimivia, mutta tuntuvat vastauksilta kysymyksiin, joiden ei oikeastaan mielestäni pitäisi olla kovin relevantteja.
Kehittelin edelliseen veneeseeni telineen, jossa harppi oli avo-ohjaamossa kartanlukijan ulottuvilla eikä tarvinnut käydä sisältä laatikosta hakemassa. Vaan eipä tainnut vuosien kuluessa sattua yhtä ainutta tapausta, että sitä olisi ajossa telineestään otettu.
No joo, tämäkin meni vähän ulos alkuperäisestä avauksestani. - 0ooijjh
Perhepurjehtija kirjoitti:
Miten niin alle 21-tuumaisella näytöllä ei tee mitään? Itselläni on ruoritolpassa n. 5-tuumainen (Raymarine 435i, ei taida olla edes sitä viittä, jos tuo mallimerkintä asian kertoo) ja riittää loistavasti. Isommalle olisi käyttöä vain, jos haluaisin sijoittaa johonkin sprayhoodin suojaan muulle miehistölle "viihteeksi" näytön, nyt he saavat tyytyä katselemaan paperikarttaa.
En oikein osaa nähdä mitään noista "käyttötapauksistasi" järkevinä. Reittisuunnitelma tehdään jo ennen lähtöä, samoin varareitit. Polttoainetta pitää joka tapauksessa olla reservissä. Johonkin käännökseen jäljellä oleva aika ei sekään tunnu kovin merkitykselliseltä; Nuoli-veneitä kuulemma ajettiin sekuntikellolla mutta huviveneilijälle semmoinen tuntuu aika kummalta lähestymistavalta. Eli ratkaisusi ovat kyllä ihan toimivia, mutta tuntuvat vastauksilta kysymyksiin, joiden ei oikeastaan mielestäni pitäisi olla kovin relevantteja.
Kehittelin edelliseen veneeseeni telineen, jossa harppi oli avo-ohjaamossa kartanlukijan ulottuvilla eikä tarvinnut käydä sisältä laatikosta hakemassa. Vaan eipä tainnut vuosien kuluessa sattua yhtä ainutta tapausta, että sitä olisi ajossa telineestään otettu.
No joo, tämäkin meni vähän ulos alkuperäisestä avauksestani.Purjehtia, joka luovii, ei tee plotterilla mitään. Reittisuunnitelma vaihtuu koko ajan esim sihftien mukaan. Parhain mahdollinen karttatieto myöskin pitää olla jos saaristoissa luovii, paperikarttaan on helpoin lisätä uudet kivet.
Avomerellä perus gps riittää korvaamaan sekstantin.
Saaristossa kahdennettu navigointi tapahtuu suuntimilla ja matkamittaamisella. Avomerellä matkamittaamisella ja gps:llä. - rusinat talteen
0ooijjh kirjoitti:
Purjehtia, joka luovii, ei tee plotterilla mitään. Reittisuunnitelma vaihtuu koko ajan esim sihftien mukaan. Parhain mahdollinen karttatieto myöskin pitää olla jos saaristoissa luovii, paperikarttaan on helpoin lisätä uudet kivet.
Avomerellä perus gps riittää korvaamaan sekstantin.
Saaristossa kahdennettu navigointi tapahtuu suuntimilla ja matkamittaamisella. Avomerellä matkamittaamisella ja gps:llä.Et sitten ikinä ole luovinut plotterin kanssa, siinä siitä vasta apua onkin. Aivan toista katsoa plotterilta miten lähelle rantaa voi mennä, puhumattakaan vedenalaisista esteistä. Silmämitta jo kertoo plotterikuvasta aika tarkasti, mihin seuraava halssi nousee ja vendan paikan voi optimoida sen mukaan. Vieläpä topografian aiheuttamat shiftit on paljon helpompi arvioida plotterilta kuin kartalta, koska plotterilla on ajantasainen tieto omasta sijainnista. Normaalit shiftit tulevat sitten kaupan päälle, eikä plotteri hidasta niiden huomioon ottamista vähääkään. Ruudulla näkyvä jälki taas kertoo verrattoman paljon tarkemmin shiftien trendejä maantieteellisesti, mm. onko jatkuvasti samalla reunalla sama rantaan sidottu shifti.
Tuossa tuli jo samalla perustelut plotterin käyttöön saaristossa. Suuntimia pitää osata käyttää, mutta reitin optimointiin ne ovat toivottoman hitaita verrattuna plotterin reaaliaikaisuuteen. Rusinat kannattaa poimia pullasta, niillä ei ole haitallisia sivuvaikutuksia. - perintein nykyaikaan
Perhepurjehtija kirjoitti:
Miten niin alle 21-tuumaisella näytöllä ei tee mitään? Itselläni on ruoritolpassa n. 5-tuumainen (Raymarine 435i, ei taida olla edes sitä viittä, jos tuo mallimerkintä asian kertoo) ja riittää loistavasti. Isommalle olisi käyttöä vain, jos haluaisin sijoittaa johonkin sprayhoodin suojaan muulle miehistölle "viihteeksi" näytön, nyt he saavat tyytyä katselemaan paperikarttaa.
En oikein osaa nähdä mitään noista "käyttötapauksistasi" järkevinä. Reittisuunnitelma tehdään jo ennen lähtöä, samoin varareitit. Polttoainetta pitää joka tapauksessa olla reservissä. Johonkin käännökseen jäljellä oleva aika ei sekään tunnu kovin merkitykselliseltä; Nuoli-veneitä kuulemma ajettiin sekuntikellolla mutta huviveneilijälle semmoinen tuntuu aika kummalta lähestymistavalta. Eli ratkaisusi ovat kyllä ihan toimivia, mutta tuntuvat vastauksilta kysymyksiin, joiden ei oikeastaan mielestäni pitäisi olla kovin relevantteja.
Kehittelin edelliseen veneeseeni telineen, jossa harppi oli avo-ohjaamossa kartanlukijan ulottuvilla eikä tarvinnut käydä sisältä laatikosta hakemassa. Vaan eipä tainnut vuosien kuluessa sattua yhtä ainutta tapausta, että sitä olisi ajossa telineestään otettu.
No joo, tämäkin meni vähän ulos alkuperäisestä avauksestani.Sinulla onkin tyypillisen purjehtijan hyvin kapea katsantokanta. itse istun pienen plaanaavan retkiveneen ratin takana. Maiset vaihtuvat vaihtelevasti joko hyvin hitaasti nautiskellen tai sitten ajankäyttösuunnitelman mukaan vähän nopeammin.
Olen junttiveneilijä. Yövyn pääasiassa palvelusatamissa, koska nautin muiden ihmisten seurasta , ja tykkään syödä ja juoda pitkän veneilypäivän päätteeksi hyvin. Normaali päivämatka 50 - 80 mpk seuraavalle etapille, ja perillä paikasta riippuen olisi hyvä olla ajoissa, joskus siksi että vielä saisi laituripaikan, joskus siksi että on nälkä ja suu napsaa jo kylmän huurteisen perään.
Reitin suunnittelen etukäteen mutta summittaisesti; eli " tuonne mennään" ja mukaan litra / nm reservi. Aamulla enen satamasta lähtöä pohdin päivän reitin tuuliolosuhteet huomioiden , veneeni pienestä koosta johtuen en tykkää ajella pitkiä pätkiä jyrkässä ja lyhyessä aallokossa - vuoristoratareissut tehdään erikseen, ei retkien yhteydessä. Tästä syystä tulee usein käytyä katsomassa ensin keli, ja joskus reitti muuttuu vasta viime tingassa. Silloin on kätevä kun voi nopeasti ja helposti arvioida muut reittivaihtoehdot.
Pieni plotteri on hyödytön yksinään, ellei siihen ole valmiiksi naputellut reittiä jota sitten Orjallisesti noudattaa. Pieneltä ruudulta ei näe isompaa aluetta kunnolla, ja joutuu zoomaamaan jatkuvasti.
Yksinään tarkoittaa sitä, että homma toimii, kun ratin edessä on koko ajan kartta avoinna oikealta sivulta. Kartalta katsoo isomman näkymän ja plotterilta lähinäkymän. Jos olisi todella suuri näyttö , niin silloin paperikartan käyttö jäisi varmasti itselläkin hyvin vähäiseksi. Mutta kun ei sellaiseen ole varaa ( kun venekin pitäisi sitten olla ihan himpun verran isompi) .
Eli puolustan tällä sitä että perinteisen paperikartan käyttö pieninäyttöisen plotterin kaverina on käytännöllistä ja helpottaa elämää - eikä suinkaan jouda romukoppaan perinteen rasittamana painotaakkana.
EIkö tässäkään ollut mitään järkeenkäypää?
Meripeninkulmia käytän siksi, että luvut pysyvät lähes puolta pienempinä kuin kilometreinä, eikä absoluuttinen välimatka jonnekin ole edes kovin tärkeä , kunhan ehdin perille ennen kuin kokki riisuu essunsa.
Tankkiini mahtuu vain vajaat 150 litraa, joten minun on tunnettava veneeni kulutus kohtuullisella tarkkuudella, sekä kyettävä arvioimaan kulutus eri reittivaihtoehdoilla , ellen halua täyttää kaikkea tilaa varakannuilla.
Mutta tämä on todella helppoa kun sen osaa. Kun kulutus on tiedossa ( omassa tapauksessani 31 l/h @ 4000 rpm - huom. SI nautical systeemin sekakäyttäjä), lisäksi kaiken varalla nopeustaulukko koneen kierrosluvun mukaan parilla eri kuormalla koska erillistä lokia ei ole, matkan arvioin nopeasti harpilla .... eli pääsen aika helpolla kun tiedän että 80 mpk matkaan pitää tankista löytyä vähintään se 80 litraa. Ja siinä on riittävästi reserviä kun en aja koko matkaa kahva etuasennoss, kulutus kun putoaa varsin merkittävästi kun malttaa körötellä mukavaa 22-24 solmun marssivauhtia. - 45yettd
rusinat talteen kirjoitti:
Et sitten ikinä ole luovinut plotterin kanssa, siinä siitä vasta apua onkin. Aivan toista katsoa plotterilta miten lähelle rantaa voi mennä, puhumattakaan vedenalaisista esteistä. Silmämitta jo kertoo plotterikuvasta aika tarkasti, mihin seuraava halssi nousee ja vendan paikan voi optimoida sen mukaan. Vieläpä topografian aiheuttamat shiftit on paljon helpompi arvioida plotterilta kuin kartalta, koska plotterilla on ajantasainen tieto omasta sijainnista. Normaalit shiftit tulevat sitten kaupan päälle, eikä plotteri hidasta niiden huomioon ottamista vähääkään. Ruudulla näkyvä jälki taas kertoo verrattoman paljon tarkemmin shiftien trendejä maantieteellisesti, mm. onko jatkuvasti samalla reunalla sama rantaan sidottu shifti.
Tuossa tuli jo samalla perustelut plotterin käyttöön saaristossa. Suuntimia pitää osata käyttää, mutta reitin optimointiin ne ovat toivottoman hitaita verrattuna plotterin reaaliaikaisuuteen. Rusinat kannattaa poimia pullasta, niillä ei ole haitallisia sivuvaikutuksia.Tosipurjehtijalla ei ole aikaa katsella jotain pientä ruutua, paperikartasta (merikarttasarja vastaa noin tätä minun 24'' 1920*1200 tietsikkanäyttöä) näkee kerralla isomman alueen ja uusissa kartoissa saarten korkeuskäyriäkin.
Plotterikarttoihin ei saa helposti uusia merkintöjä. Monet ovat lisäksi raportoineet plottereiden joskus näyttäneen mitä sattuu, yksikin virhenäyttämä tai puuttuva kivi saaristossa kryssiessä on liikaa. - rusinat talteen
45yettd kirjoitti:
Tosipurjehtijalla ei ole aikaa katsella jotain pientä ruutua, paperikartasta (merikarttasarja vastaa noin tätä minun 24'' 1920*1200 tietsikkanäyttöä) näkee kerralla isomman alueen ja uusissa kartoissa saarten korkeuskäyriäkin.
Plotterikarttoihin ei saa helposti uusia merkintöjä. Monet ovat lisäksi raportoineet plottereiden joskus näyttäneen mitä sattuu, yksikin virhenäyttämä tai puuttuva kivi saaristossa kryssiessä on liikaa.Eli sinulla ei ole enempää kokemusta plotterin käytöstä kuin olet jostain kaverin kaverilta raporttia kuullut. Minulla on, ja olen kisassa netonnut sillä kokemuksella monta sijaa, mutta en ehkä sitten olekaan tosipurjehtija. Plotterista ja kartasta katsotaan eri asioita.
- t0dsf04tfnfdsåofe+
0ooijjh kirjoitti:
Purjehtia, joka luovii, ei tee plotterilla mitään. Reittisuunnitelma vaihtuu koko ajan esim sihftien mukaan. Parhain mahdollinen karttatieto myöskin pitää olla jos saaristoissa luovii, paperikarttaan on helpoin lisätä uudet kivet.
Avomerellä perus gps riittää korvaamaan sekstantin.
Saaristossa kahdennettu navigointi tapahtuu suuntimilla ja matkamittaamisella. Avomerellä matkamittaamisella ja gps:llä.Saaristossa kahdennettu navigointi tapahtuu suuntimilla ja matkamittaamisella. Avomerellä matkamittaamisella ja gps:llä.
Korskea väite, jolla on hyvin vähän tekemistä useimpien veneilijöiden todellisen toiminnan kanssa. Matkamittaamisella on hyvin vähän käyttöä, koska lokit eivät näytä ikinä tarkasti oikein. Ja suuntimistakin puhuttaessa täytyy väljentää käsite kattamaan kaikki maastohavainnot, jotta se olisi tosi. Hyvin harva ottaa varsinaisesti suuntimia koskaan. Minä en ole tainnut tositarkoituksella tehdä sitä ikinä liikkuvassa veneessä, vaikka kymmeniä vuosia olen veneillyt. Laiturissa on joskus alkanut jokin näköpiirissä oleva kohde, vaikkapa matkapuhelinmaston valo kiinnostaa sen verran, että siihen on ottanut kompassisuuntiman vilkaistakseen kartasta, mikä se on.
Taitaa olla nykyään niin, että useimmat ajavat pelkällä plotterilla. Sitten varovaisemmat (kuten minä) pitävät lisäksi paperikarttaa käsillä, jotta siihen voi nopeasti siirtyä, jos plotteri pimenisi. Mitä ei ole ikinä tapahtunut itselleni. Plotteria olen käyttänyt kuusi vuotta ja perus-gps-vehjettä sitä ennen lähes 10 vuotta.
Ja kyllä juuri luovijalle siitä plotterista on eniten hyötyä juuri siksi, että luoviessa ei pysytä tarkasti väylällä. Jos vain väyliä pitkin ajaa, ei plotteria tarvitse lainkaan, niillä pysyminen onnistuu kyllä ilmankin. - gtt7689
t0dsf04tfnfdsåofe+ kirjoitti:
Saaristossa kahdennettu navigointi tapahtuu suuntimilla ja matkamittaamisella. Avomerellä matkamittaamisella ja gps:llä.
Korskea väite, jolla on hyvin vähän tekemistä useimpien veneilijöiden todellisen toiminnan kanssa. Matkamittaamisella on hyvin vähän käyttöä, koska lokit eivät näytä ikinä tarkasti oikein. Ja suuntimistakin puhuttaessa täytyy väljentää käsite kattamaan kaikki maastohavainnot, jotta se olisi tosi. Hyvin harva ottaa varsinaisesti suuntimia koskaan. Minä en ole tainnut tositarkoituksella tehdä sitä ikinä liikkuvassa veneessä, vaikka kymmeniä vuosia olen veneillyt. Laiturissa on joskus alkanut jokin näköpiirissä oleva kohde, vaikkapa matkapuhelinmaston valo kiinnostaa sen verran, että siihen on ottanut kompassisuuntiman vilkaistakseen kartasta, mikä se on.
Taitaa olla nykyään niin, että useimmat ajavat pelkällä plotterilla. Sitten varovaisemmat (kuten minä) pitävät lisäksi paperikarttaa käsillä, jotta siihen voi nopeasti siirtyä, jos plotteri pimenisi. Mitä ei ole ikinä tapahtunut itselleni. Plotteria olen käyttänyt kuusi vuotta ja perus-gps-vehjettä sitä ennen lähes 10 vuotta.
Ja kyllä juuri luovijalle siitä plotterista on eniten hyötyä juuri siksi, että luoviessa ei pysytä tarkasti väylällä. Jos vain väyliä pitkin ajaa, ei plotteria tarvitse lainkaan, niillä pysyminen onnistuu kyllä ilmankin.Tuskin kryssitte väylien ulkopuolisessa saaristossa plotterilla ja jos niin teette, niin olette aloittanee veneilyn noin 10 vuotta sitten, jolloin gpsleluja alkoi olla jokamiehen saatavilla.
Jos on 30 vuotta purjehtinut suomessa tuskin käyttää saaristossa muuta elektroniikka kuin kaikua ja meitä on paljon, esim suuret ikäluokat vaikka en itse niihin kuulukaan. - g5578990
rusinat talteen kirjoitti:
Eli sinulla ei ole enempää kokemusta plotterin käytöstä kuin olet jostain kaverin kaverilta raporttia kuullut. Minulla on, ja olen kisassa netonnut sillä kokemuksella monta sijaa, mutta en ehkä sitten olekaan tosipurjehtija. Plotterista ja kartasta katsotaan eri asioita.
Missäs olet kisannut, jossain avomeren äärellä;-)
Tiheässä saaristossa skabatessa ei todellakaan ole aikaa tihrustella plottereita vaan ympäristöön ja purjeisiin. - joka paikassa
g5578990 kirjoitti:
Missäs olet kisannut, jossain avomeren äärellä;-)
Tiheässä saaristossa skabatessa ei todellakaan ole aikaa tihrustella plottereita vaan ympäristöön ja purjeisiin.Ei kun suurin hyöty on nimenomaan saaristossa ja väylän ulkopuolisilla vesillä, avomerellä ei missään tarvita sitä tarkkuutta. Usein on huomattava hyöty tietää paikkansa vähän tarkemminkin kuin kartta.
- t0dsf04tfnfdsåofe+
gtt7689 kirjoitti:
Tuskin kryssitte väylien ulkopuolisessa saaristossa plotterilla ja jos niin teette, niin olette aloittanee veneilyn noin 10 vuotta sitten, jolloin gpsleluja alkoi olla jokamiehen saatavilla.
Jos on 30 vuotta purjehtinut suomessa tuskin käyttää saaristossa muuta elektroniikka kuin kaikua ja meitä on paljon, esim suuret ikäluokat vaikka en itse niihin kuulukaan.Katsos kun kaikki ei ole niin luupäisiä, etteivät osaisi ottaa käyttöön tekniikan edistysaskelia. Plotterin turvin uskaltaa luovia paremmin, koska varmuus sijainnista on merkittävästi parempi vaikkei toki täydellinen.
Tunnen melkoisen monta yli 30 vuotta Suomen saaristossa purjehtinutta, joilla on reilusti enemmän elektroniikkaa veneessä ja käytössä kuin minulla. Tutkasta alkaen. t0dsf04tfnfdsåofe+ kirjoitti:
Katsos kun kaikki ei ole niin luupäisiä, etteivät osaisi ottaa käyttöön tekniikan edistysaskelia. Plotterin turvin uskaltaa luovia paremmin, koska varmuus sijainnista on merkittävästi parempi vaikkei toki täydellinen.
Tunnen melkoisen monta yli 30 vuotta Suomen saaristossa purjehtinutta, joilla on reilusti enemmän elektroniikkaa veneessä ja käytössä kuin minulla. Tutkasta alkaen.Tutka ja plotteri ovat kaksi täysin eri asiaa. Tutkalla pystyy liikkumaan turvallisesti vaikka näkyvyys olisi nollassa, plotterista on iloa silloin kun näkyvyyttä on tarpeeksi sijainnin varmentamiseen näkähavainnoin. Sumussa paras yhdistelmä on merikortti ja tutka. Merikortista näkee tarpeeksi suuren alueen kerralla, ja tutkasta näkee missä ollaan.
- vfffdd
joka paikassa kirjoitti:
Ei kun suurin hyöty on nimenomaan saaristossa ja väylän ulkopuolisilla vesillä, avomerellä ei missään tarvita sitä tarkkuutta. Usein on huomattava hyöty tietää paikkansa vähän tarkemminkin kuin kartta.
Plotterit voivat näyttää mitä sattuu, silloinhan ne ovatkin erittäin tarkkoja ja hyödyllisiä saaristossa.
- gvvccccc
t0dsf04tfnfdsåofe+ kirjoitti:
Katsos kun kaikki ei ole niin luupäisiä, etteivät osaisi ottaa käyttöön tekniikan edistysaskelia. Plotterin turvin uskaltaa luovia paremmin, koska varmuus sijainnista on merkittävästi parempi vaikkei toki täydellinen.
Tunnen melkoisen monta yli 30 vuotta Suomen saaristossa purjehtinutta, joilla on reilusti enemmän elektroniikkaa veneessä ja käytössä kuin minulla. Tutkasta alkaen.Katsos kun kaikki eivät ole niin luupäitä, etteivät tietäisi, että elektroniikka meriolosuhteissa voi bugata hyvinkin helposti.
- 11
gvvccccc kirjoitti:
Katsos kun kaikki eivät ole niin luupäitä, etteivät tietäisi, että elektroniikka meriolosuhteissa voi bugata hyvinkin helposti.
Heko heko. Jokaista merellä sattunutta elektroniikkaviasta johtunutta navigointivirhettä kohden löytyy kymmeniä karttojen virheistä tai yksinkertaisesti välineriippumattomasta käyttäjän virheestä johtunutta.
Jopa kauppamerenkulussa ollaan muuten luopumassa paperikarttavaatimuksesta. Toki siellä käytettävä kalusto on tässäkin suhteessa eri sarjaa kuin huviveneissä. - 1. tollo
vfffdd kirjoitti:
Plotterit voivat näyttää mitä sattuu, silloinhan ne ovatkin erittäin tarkkoja ja hyödyllisiä saaristossa.
Jälleen yksi todiste siitä, ettet ikinä ole plotteria käyttänyt. SIlti tiedät sen hyödyttömyydet. Sen kun ei todista mitään hyödyttömyydestä, ettei jotain osaa käyttää.
- xyz59ö
gvvccccc kirjoitti:
Katsos kun kaikki eivät ole niin luupäitä, etteivät tietäisi, että elektroniikka meriolosuhteissa voi bugata hyvinkin helposti.
Elektroniikka voi bugata, falli voi katketa ja vanttiruuvi pettää. Elektroniikkavekottimia vajavaisen käsitykseni mukaan ovat loki ja kaikukin, ellei satu omistamaan historiallista Sumlogia ja naruluotia. Niistäkin Sumlogin vaijeri bugaa jopa useammin kuin elektroniikka.
Mutta jos plotteri bugaa, otetaan varalaitteena käyttöön käsi gps pienine ruutuineen. Jos siitäkin loppuvat ja viimeiset varaparistot tyhjenevät, jatketaan perinteisin menetelmin, jotka on opittu liki 50 v sitten. As simple as that. xyz59ö kirjoitti:
Elektroniikka voi bugata, falli voi katketa ja vanttiruuvi pettää. Elektroniikkavekottimia vajavaisen käsitykseni mukaan ovat loki ja kaikukin, ellei satu omistamaan historiallista Sumlogia ja naruluotia. Niistäkin Sumlogin vaijeri bugaa jopa useammin kuin elektroniikka.
Mutta jos plotteri bugaa, otetaan varalaitteena käyttöön käsi gps pienine ruutuineen. Jos siitäkin loppuvat ja viimeiset varaparistot tyhjenevät, jatketaan perinteisin menetelmin, jotka on opittu liki 50 v sitten. As simple as that.Miksi otat käyttöön tuon käsigepsin, kun navigointi olisi helpompaa perinteisin menetelmin jo siinä vaiheessa?
P.S. Kahdehdin kyllä näkökykyäsi, harva 65 vuotias kykynee lukemaan käsigepsiä ilman lukulaseja! :)- xyz59ö
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Miksi otat käyttöön tuon käsigepsin, kun navigointi olisi helpompaa perinteisin menetelmin jo siinä vaiheessa?
P.S. Kahdehdin kyllä näkökykyäsi, harva 65 vuotias kykynee lukemaan käsigepsiä ilman lukulaseja! :)Jos plotterin käytöstä on etua perinteiseen verrattuna, sitä etua on edelleen, vaikka ruutu pienenisi. Perille olen päässyt joka kerta perinteisillä sekä moderneilla menetelmillä, moderneilla vain entistä helpommin ja varmemmin. Kiveen olen kopsahtanut kolme kertaa. Kaksi kertaa perinteisen menetelmän hitauden takia ja kolmannen kerran kartan puutteiden takia. Plotterilla olisi kaksi kertaa säästynyt, siksi sille kannattaa olla varajärjestelmäkin. Se vain tietysti suorastaan harmittaa, että navigoinnista on tullut niin helppoa. Se oli ennen toisinaan hyvin antoisa haaste, josta sai todellista onnistumisen iloa.
P.S. En ole ihan vielä 60 v päiviä viettänyt, vain aikaisin aloittanut. Ja lukulasit ovat jo riesakseni tulleet. Niitä taas tarvitsee menetelmästä riippumatta. - visual c++
1. tollo kirjoitti:
Jälleen yksi todiste siitä, ettet ikinä ole plotteria käyttänyt. SIlti tiedät sen hyödyttömyydet. Sen kun ei todista mitään hyödyttömyydestä, ettei jotain osaa käyttää.
Junttisuomalaisille:
http://www.rya.org.uk/cruising/navigation/Pages/chart-plotter-friend-or-foe.aspx - visual c++
11 kirjoitti:
Heko heko. Jokaista merellä sattunutta elektroniikkaviasta johtunutta navigointivirhettä kohden löytyy kymmeniä karttojen virheistä tai yksinkertaisesti välineriippumattomasta käyttäjän virheestä johtunutta.
Jopa kauppamerenkulussa ollaan muuten luopumassa paperikarttavaatimuksesta. Toki siellä käytettävä kalusto on tässäkin suhteessa eri sarjaa kuin huviveneissä.Jopa ilmailussa onnettomuustutkijat ovat sitä mieltä, että perinteiset lentotaidot olisivat saattaneet pelastaa esim lento 447:n 228 ihmistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Air_Francen_lento_447 - ffgrrt557889
xyz59ö kirjoitti:
Jos plotterin käytöstä on etua perinteiseen verrattuna, sitä etua on edelleen, vaikka ruutu pienenisi. Perille olen päässyt joka kerta perinteisillä sekä moderneilla menetelmillä, moderneilla vain entistä helpommin ja varmemmin. Kiveen olen kopsahtanut kolme kertaa. Kaksi kertaa perinteisen menetelmän hitauden takia ja kolmannen kerran kartan puutteiden takia. Plotterilla olisi kaksi kertaa säästynyt, siksi sille kannattaa olla varajärjestelmäkin. Se vain tietysti suorastaan harmittaa, että navigoinnista on tullut niin helppoa. Se oli ennen toisinaan hyvin antoisa haaste, josta sai todellista onnistumisen iloa.
P.S. En ole ihan vielä 60 v päiviä viettänyt, vain aikaisin aloittanut. Ja lukulasit ovat jo riesakseni tulleet. Niitä taas tarvitsee menetelmästä riippumatta.Osaat siis navigoida perinteisin menetelmin ja plotteri on viihde-elektroniikan asemassa. Hauskempia lelujakin veneeseen löytyy kuten tehokas peli pc ja cdoncomista 5 räiskintäpeliä 10 eurolla.
- Homerossi
Eipä ole minulla simahtanut ja kokemusta kahdeksan vuotta ensin raymarinen ja sittemmin garminin plottereista. Tosin en kannata tuollaista vain plotterilla navigointia. Tosin eihän kukaan Suomessa 3o vuoden purjehduksen jälkeen tarvitse karttoja mutta plotteri on väylien ulkopuolella hyvä. Eikö narulla voi mitata solmuja?
- Perinteisin perille
No ainakin omasta systeemistä hajosi ensimmäinen GPS vastaanotin takuuaikana , seuraava alkanut pykimään 6 vuoden käytön jälkeen...
Onneksi on veneessä perinteinen kompassi ja karttakin mukana - ja osaan niitä käyttääkin.
- 457378
Iso osa suomen rannikosta on saaristoa, ei millään voi muistaa ulkoa joka rantakiveä vaikka olisi 50 vuotta purjehtinut pitki suomen rannikkoa. Plotterikartoissa taas ei ole kaikkein tuorempia kiviä, jotka paperikarttoihin saa helpostin webistäkin.
http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttojen_paivityspalvelu/tiedonantojamerenkulkijoille/tm_2011- 50 vuotta seilannut
Ehkä se "3o vuotta" rannikoamme kolunnut tarkoitti ainoastaan jotain tiettyä reittiä tai aluetta. Kyllä karttoja tarvitaan joka tapauksessa - kuten myös perinteisiä navigointimenetelmiä kuten näkökavaintoja.
Väylien ulkopuolella ei muuten kannata liikaa luottaa plotteriinkaan. Viime kesänä tömäytin 1.7m syväykselläni kivikkoon kohdassa, jossa plotterin mukaan oli syvyyttä 3.3 metriä! Kun vene oli kivellä, huomasin matalikon näkyvän myös paljain silmin. Törmäyshetkellä vastavalo kimalteli ja haittasi näkymistä. - 5tyegw4
50 vuotta seilannut kirjoitti:
Ehkä se "3o vuotta" rannikoamme kolunnut tarkoitti ainoastaan jotain tiettyä reittiä tai aluetta. Kyllä karttoja tarvitaan joka tapauksessa - kuten myös perinteisiä navigointimenetelmiä kuten näkökavaintoja.
Väylien ulkopuolella ei muuten kannata liikaa luottaa plotteriinkaan. Viime kesänä tömäytin 1.7m syväykselläni kivikkoon kohdassa, jossa plotterin mukaan oli syvyyttä 3.3 metriä! Kun vene oli kivellä, huomasin matalikon näkyvän myös paljain silmin. Törmäyshetkellä vastavalo kimalteli ja haittasi näkymistä.Tod. näk. ko. kivi oli päivitetyissä paperikartoissa ja ehkä myös kansalaisen karttapalvelun merikartoissa.
- liki 50 v seilannut
5tyegw4 kirjoitti:
Tod. näk. ko. kivi oli päivitetyissä paperikartoissa ja ehkä myös kansalaisen karttapalvelun merikartoissa.
Kohtuullisella todennäköisyydellä on näin, jos alue on luodattu uudestaan nykyisin käytössä olevalla kalustolla. Kai sitä luodattua aluetta tulee pari prosenttia pinta-alasta vuodessa lisää. Eivät kuulemma mielellään luotaile niitä matalampia alueita, koska kartoittamattomien kivien takia. Tulee niin paljon kalustovaurioita, siis kuluja ilman vastaavaa taloudellista hyötyä.
Kutsuisin kyllä yltiöoptimistiksi sitä, joka tarkoituksella edes yrittää 3,3 m merkinnästä yli. - klonkotiklonkoti
liki 50 v seilannut kirjoitti:
Kohtuullisella todennäköisyydellä on näin, jos alue on luodattu uudestaan nykyisin käytössä olevalla kalustolla. Kai sitä luodattua aluetta tulee pari prosenttia pinta-alasta vuodessa lisää. Eivät kuulemma mielellään luotaile niitä matalampia alueita, koska kartoittamattomien kivien takia. Tulee niin paljon kalustovaurioita, siis kuluja ilman vastaavaa taloudellista hyötyä.
Kutsuisin kyllä yltiöoptimistiksi sitä, joka tarkoituksella edes yrittää 3,3 m merkinnästä yli.Vähän kohtuuton tuo "yltiöoptimistiksi" väittäminen, jos tarkoituksella yrittää 3,3 merkinnästä yli. Esimerkiksi täällä Stadin suunnalla on paljon paikkoja, joissa on tuollaisia tai matalampiakin merkintöjä ja niistä vedetään yli täysin rutiininomaisesti. Yksinkertaisesti luottaen siihen, että liikennettä on niin paljon, että karttavirheet väylien tuntumassa kyllä on aika kattavasti jo oikaistu.
- kolin kalin
klonkotiklonkoti kirjoitti:
Vähän kohtuuton tuo "yltiöoptimistiksi" väittäminen, jos tarkoituksella yrittää 3,3 merkinnästä yli. Esimerkiksi täällä Stadin suunnalla on paljon paikkoja, joissa on tuollaisia tai matalampiakin merkintöjä ja niistä vedetään yli täysin rutiininomaisesti. Yksinkertaisesti luottaen siihen, että liikennettä on niin paljon, että karttavirheet väylien tuntumassa kyllä on aika kattavasti jo oikaistu.
No voihan siitä 3, 3 m paikastakin mennä, jos paikallistuntemus riittää, minullakin on yksi sellainen paikka Sipoon selällä. Toisaalta toisessa samanlaisessa Mustan Hevosen eteläpuolella kolahtaa. Eli ilman sitä parempaa tietoa sellaisesta menoa sanoisikin minäkin yltiöoptimismiksi.
- sdfg
Höpö höpö.
Totta, jokainen tehköön miten haluaa, perustelkoon sen vaikka perinteellä.
Itse teen asiat niinkuin parhaaksi ja kätevimmäksi näen.
Ei varpaita ole pakko potkasta veneen keulaan sinisiksi, vaikka joku perinne niin sanoisikin, ellei se itsestä tunnu hyvältä.
Antaa kaikkien kukkien kukkia, ja tehköön jokainen miten haluaa.
Mutta ei myöskään tuputeta muille sitä omaa "uskontoa".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2574151Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2643391Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541768Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251625Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961406Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?131907Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235850en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115806anna hänen mennä
Jos rakastat jotakuta, anna hänen mennä. Jos hän palaa, hän oli aina sinun. Jos ei, hän ei koskaan ollut. Tällaiseen rakkauteen tämä mies uskoo.54769