Marsun nopea kuolema

Entisen marsuni kuolemasta tuli eilen 2 vuotta, sairastui myös ja kuoli nopeasti, tosin oli jo 8-vuotias, mikä saattoi vaikuttaa asiaan. Sairastui siis vkonloppuna, lopetti syömisen ja näin, maanantaina oli tarkoitus mennä lääkärille, mikäli marsu kestäisi niin pitkälle. Ei kestänyt, vaan kuoli samana päivänä sairastumisen havaitsemisesta. Sai marsuille tyypillisen kuolinkouristuksen ja lähti. Onneksi nopeasti. Täyttäisi torstaina 10 vuotta.

Toinen marsuni lähti viime lokakuussa vain 8,5 kuukauden ikäisenä. Sairastui myös ja kuoli matkalla lääkäriin. Oli koko lyhyen ikänsä ollut pieni ja heiveröisen oloinen.

Samoin ovat tuttujen marsut kuolleet samana tai seuraava päivänä, kun merkkejä sairastumisesta on ilmennyt. Kerran leikkasin tutun marsulta kynsiä ja ihmettelin, miksi marsu on niin vaisu ja pyrki leikkaamisen jälkeen kantokopan nurkkaan, vaikka oli aiemmin pirteä. Kuoli seuraava päivänä.

Eli aika nopeasti kuolevat sairastumisen jälkeen, harvoin mitään ehtii tekemään. Vaikkakin olisivat olleet aiemmin täysin terveitä.

Mitä tulee yksin jääneeseen marsuun, niin tällä hetkellä 6-vuotias marsuni oli pitkään yksin tuon 8-vuotiaan kaverinsa kuoltua. Ei yksinkertaisesti hyväksynyt muita marsuja. Reilu vuosi sitten hankin 2 marsunpoikasta lisää (joista toinen tuo nuorempi kuollut), eipä huolinut. Toisen poikasen kuoltua jäi kaksi yksinäistä marsua eri häkkeihin, joten pakko oli totuttaa toisiinsa. Ja nykyään ovatkin hyvässä sovussa samassa häkissä. Tämä 6-vuotias on selvästi pehmennyt iän myötä, koska hyväksyy myös pari itseään nuorempaa marsua, joiden kanssa ei aiemmin tullut toimeen.

Sinänsä ei siis ole myöhäistä hankkia 3,5-vuotiaalle kaveria, mutta koska kyseessä on poika, saattaa olla hankalampaa. Tosin pärjäisi varmaan yksinkin, kun sille pitäisi tarpeeksi seuraa

Sanon tässä vain marsujen viemisestä eläinlääkäriin oman mielipiteeni verran. Jos marsu sairastuu, oli kyse mistä taudista tai tilanteesta tahansa, ja vaikka "kotieläinlääkäristä" tuntuisi ettei sille voi mitään eikä se enää parane, minun mielestäni omistajan velvollisuus on kaikesta huolimatta viedä sairas marsu lääkäriin, jos ei hoitoa saamaan niin ainakin lopettamaan kärsimykset. Marsu ei saaliseläimenä näytä kipuaan ja vaivojaan kuin vasta juuri kuolemaa ennen, joten se on varmasti jo hyvin kipeä ja onneton kärsiessään sen 1-2 päivää ennen kuin kuolema korjaa. Tunnollinen omistaja veisi marsunsa heti oireita huomatessaan lääkäriin, hoidettavaksi tai -viimeisenä mahdollisuutena- lopetettavaksi asianmukaisesti.

Itse vein 9kk sitten rakkaan marsuni lääkäriin, ensin vain tutkittavaksi kivuttomien pattien takia, sen jälkeen saadakseni diagnoosin lisääntyneille pateille ja hoidettavaksi, ja viimeisenä, vaikka olisin vielä useamman päivän voinut sivusta sen kuihtumista seurata - viimeiselle piikille. Olihan se hemmetin raskas päätös, mutta vielä raskaampaa olisi ollut sivusta seurata monta päivää pikkuisen kipua, tuskaa ja kuihtumista. Täytin lupaukseni rakkaalleni ja lopetin sen kärsimyksen inhimillisellä tavalla, mitään niin pahaa se ei ollut minulle tehnyt että olisi ansainnut yhtään kurjempaa elämää, edes päivän verran.

Komppaan täysin edellistä kirjoittajaa. Täälläkin palstalla saa usein lukea kirjoittelua tyyliin " marsuni on jotenkin outo,se ei syö, on kipeän tuntuinen,kouristelee jne." Mitähän silloin pitäisi tehdä? Täällä harvemmin eläinlääkärit käyvät lukemassa viestejä ja vaikka kävisivät, eivät eläintä näkemättä ja tutkimatta osaa neuvoa kyselijää.

Yleensä marsunkaan kuolema ei tule yllättäen.Se pyrkii salaamaan tilansa,mutta mitä paremmin eläimensä tuntee,sen helpommin erottaa,kun tulee niitä pieniä ennakoivia merkkejä ennen kuin sairaus näkyy kunnolla. Monessa tapauksessa silloin on liian myöhäistä..

Jos marsuja jää yllättäen kuolleen eläimen jälkeen kotiin, olisi hyvä lähettää marsu kuolinsyyn tutkimukseen.Ja olisihan se varmasti omistajallekin hyvä saada selville lopullinen kuolinsyy.Tämä on erityisen tärkeää,jos marsulla on jälkeläisiä.Tietyt taudit kun periytyvät.

Mulla oli kaksi marsua, toinen kuoli ja oon vieläkin tosi surullinen. Se yksi jäljellä oleva marsu ei vaikuttanut mitenkään apaattiselta mutta musta tuntuu silti että sillä ois tylsää ja mulla on ihan hirvee olo siitä. Ja sekin jäljellä oleva on sairas ja on ollut jo jonkin aikaa ja saattaa kuolla. Mä en kestä katella kun se vaan kyhjöttää nurkassa se tuntuu niin pahalta. Se siis aloitti tämän kyhjöttämisen sairastumisen jälkeen. Se näytti sietävän sitä toista marsua vaan just ja just niin ei olla uskallettu kokeilla kaveria. Sen toisen marsun kuoleman jälkeen en ollut niin paljon enää sen jäljellä olevan kanssa ku olin nii surullinen sen toisen puolesta. Nyt oon alkanu olla sen kaa enemmän ja nyt se sairastuu. En oikeesti kestäis sitä jos mun molemmat marsut kuolee sairauteen liian aikaisin:'(

Meilläkin kuoli noin 2kk sitten meidän naarasmarsu Papu.
Sekin edellisenä päivänä vaa ahmi kaiken herkun ja yhtäkkiä seuraavana päivänä ei edes kävellyt minnekkään.
Oli painoa menettänyt ja ihan outo. Meillä tällä hetkellä on kuolemassa toinen marsu Pörrö.
On se kyllä inhottavaa miten tuntuu että olisi minun syy että kuolivat/kuolevat koska halusin ne pois minun huoneesta kun vain meluavat😔
Tuntuu niin syylliseltä.

Näissä tapauksissa missä kuolema tulee nopeasti ja tarina alkaa sanoilla "vielä aamulla/illalla se söi tosi reippaasti..." on taustalla melkein aina vakava kaasuuntuminen ja siitä seuraava vatsalaukun kiertyminen. Kuolema on äärimmäisen tuskallinen ja se vie marsun alle vuorokaudessa.

Marsun ruoansulatuselimistö on äärimmäisen herkkä ja ne ruoat joita marsu on vuosia syönyt ongelmitta, saattavat eräänä päivänä aiheuttaa kaasuuntumisen. Marsu on muutenkin rakenteltaan pullukka joten sitä ei välttämättä huomaa erityisesti kun tilanne eskaloituu nopeasti.

Tämän takia niitä marsuja pitäisi pitää silmällä joka päivä ja puuttua käytösmuutoksiin nopeasti. Valitettavasti usein kun marsu on kaasuuntunut, annetaan sille eläinlääkärissä suoliston liikkumista edesauttavaa lääkettä joka on kohtalokasta näissä tilanteissa.

Nämä tosi kivuliaat ja surulliset marsukuolemat voi ehkäistä niin helposti sillä kaasuuntumiseen on lääke nimeltä Disflatyl. Se on vauvojen ilmavaivalääkettä joka poistaa kaasun marsun suolistosta parissa tunnissa ja se on ihana näky nähdä kun täysin raato, kuolemaa tekevä marsu herää eloon. Ostakaa sitä aina kotiapteekkiin. Omat marsuni se on pelastanut monet kerrat. 1 ml muoviruiskulla annettuna auttaa. Ruiskuja pitäisi ostaa myös kotiin tätä varten, maksavat 20senttiä.

meidän marsu kuoli juuri eilen 3,5vuotiaana myös ja hänen paraskaverimarsu on nyt niin masentunut kun hänellä ei ole kaveria. hän oli niin tottunut kun hän pääsi aina syömään sen kanssa ja kaikkea..

Jep

Itselläni kokemusta kahden marsun kohdalla tästä: käyttäytyminen ollut vähän poikkeavaa, seurailtu tilannetta ja viety ell, mutta hoitoyrityksistä huolimatta kuollut älyttömän nopeaa. jokin pöpö varmaan, mikä aiheutti äkillisen kuoleman molemmille. siskokset elänyt samassa häkissä, siksi pöpö päässyt varmaan leviämään. ikävä on kova, molemmat menetetty 2kk sisään.