Ollaan reilu parikymppinen pari. Ollaan ajateltu elää kymmenen vuotta nuoruutta ennen kuin edes mietitään lapsien tekoa.
Se, miltä säästytään, kun ei tässä iässä lapsia tehdä on:
- Vapaus, tehdä asioita, päättää asioita, mennä millon haluaa ja tulla millon haluaa
- Saadaan nukkua niin pitkään kuin halutaan(työt/opiskelun rajoituksessa)
-Ei tarvitse 24h olla viihdyttämässä vauvaa, vaihdella vaippoja, syöttää, hoitaa, vaan ollaan vapaita ja saadaan keskittyä vain omaan elämään ja toisiimme.
- Kaupasta ainoat ostokset ei ole piltit, vaipat, ruuat, yms, vaan voidaan mennä ostaa saunasiideriä, kuluttaa vaikka 3h aikaa leipomiseen, ruuanlaittoon ihan rauhassa, ilman että joku keskeyttää tai häiritsee sitä.
- Voidaan lähteä maailmalle matkailemaan, näkemään maailmaan ja kokemaan oikean elämän elämisen iloa, sillä maailmalla on upeita nähtävyyksiä ja saa maistaa elämää oikein kunnolla ja eri kulttuureita, ilman että olisi lapsi esteenä.
- Saadaan elää omille ehdoillamme, rakastella kotona ilman kenenkään keskeyttämistä, saadaan päättää milloin minäkin ajankohtana mitäkin teemme.
-Voimme elää spontaanista elämää täysin omilla ehdoillamme
- Me emme elä täysin kaksistaan, vaan meillä on ihanat itsenäiset kissamme, joita saamme hoivata, ja me saamme heille hoitajan aina, jos haluamme kun lähdemme jonnekkin pidemmälle.
- Kukaan ei uhmaile meitä, eikä koettele meidän hermojamme, vaan olemme vapaa lapseen liittyvissä tuomista vastuista.
-Nautimme elämästä ja saamme keskittyä vain ja ainoastaan toisiimme.
ELämä on onnellista ja ihanaa, kun ei ole lapsen aiheuttamia velvoitteita.
Olemme nuoria ja elämme täysillä ja koemme elämän ihmeellisyyksiä ja näemme maailmaa.
Elämme oikeata elämää, eikä perusarjen pyörittämistä, sillä rahaa on tehdä asioita.
Vanhemmat ostavat meille ison asunnon hyvältä alueelta pääkaupunkiseutua ja meillä on hyvät eväät tuleviasuuden rakentamista varten.
Lapset saavat tulla vasta kymmenen vuoden kuluttua noin. Ja olemme sitä ennen saaneet kokea ja nauttia elämän ihanista asioista muuallakin kuin suomessa :)
Emme ole kateellisia teini-vanhemmille, joilla elämä on aika ykspiippuista esim. mieheni kaverilla. EI ole rahaa mihinkään, äiti on vaan pirttipirkkona kotona, mies bilettää kavereiden kanssa. parisuhde paskassa jamassa. Kummatkin me huokaistaan onnesta, ettei olla sorruttu tollasiin valintoihin. Elämä ois niin onnetonta....
Hyvää elämää ja päivää kaikille :)
Se, miltä säästytään, kun ei tässä iässä lapsia tehdä on:
- Vapaus, tehdä asioita, päättää asioita, mennä millon haluaa ja tulla millon haluaa
- Saadaan nukkua niin pitkään kuin halutaan(työt/opiskelun rajoituksessa)
-Ei tarvitse 24h olla viihdyttämässä vauvaa, vaihdella vaippoja, syöttää, hoitaa, vaan ollaan vapaita ja saadaan keskittyä vain omaan elämään ja toisiimme.
- Kaupasta ainoat ostokset ei ole piltit, vaipat, ruuat, yms, vaan voidaan mennä ostaa saunasiideriä, kuluttaa vaikka 3h aikaa leipomiseen, ruuanlaittoon ihan rauhassa, ilman että joku keskeyttää tai häiritsee sitä.
- Voidaan lähteä maailmalle matkailemaan, näkemään maailmaan ja kokemaan oikean elämän elämisen iloa, sillä maailmalla on upeita nähtävyyksiä ja saa maistaa elämää oikein kunnolla ja eri kulttuureita, ilman että olisi lapsi esteenä.
- Saadaan elää omille ehdoillamme, rakastella kotona ilman kenenkään keskeyttämistä, saadaan päättää milloin minäkin ajankohtana mitäkin teemme.
-Voimme elää spontaanista elämää täysin omilla ehdoillamme
- Me emme elä täysin kaksistaan, vaan meillä on ihanat itsenäiset kissamme, joita saamme hoivata, ja me saamme heille hoitajan aina, jos haluamme kun lähdemme jonnekkin pidemmälle.
- Kukaan ei uhmaile meitä, eikä koettele meidän hermojamme, vaan olemme vapaa lapseen liittyvissä tuomista vastuista.
-Nautimme elämästä ja saamme keskittyä vain ja ainoastaan toisiimme.
ELämä on onnellista ja ihanaa, kun ei ole lapsen aiheuttamia velvoitteita.
Olemme nuoria ja elämme täysillä ja koemme elämän ihmeellisyyksiä ja näemme maailmaa.
Elämme oikeata elämää, eikä perusarjen pyörittämistä, sillä rahaa on tehdä asioita.
Vanhemmat ostavat meille ison asunnon hyvältä alueelta pääkaupunkiseutua ja meillä on hyvät eväät tuleviasuuden rakentamista varten.
Lapset saavat tulla vasta kymmenen vuoden kuluttua noin. Ja olemme sitä ennen saaneet kokea ja nauttia elämän ihanista asioista muuallakin kuin suomessa :)
Emme ole kateellisia teini-vanhemmille, joilla elämä on aika ykspiippuista esim. mieheni kaverilla. EI ole rahaa mihinkään, äiti on vaan pirttipirkkona kotona, mies bilettää kavereiden kanssa. parisuhde paskassa jamassa. Kummatkin me huokaistaan onnesta, ettei olla sorruttu tollasiin valintoihin. Elämä ois niin onnetonta....
Hyvää elämää ja päivää kaikille :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
No mutta sehän on hienoa jos olette noin perusteellisesti asian ajatelleet, teette aivan oikein kun odottelette rauhassa asian kanssa kun siltä kerran tuntuu. Ehditte vielä kymmenenkin vuoden päästä lapsia saamaan ja asettumaan aloillenne, hienoa. Näin olen oliakin lapsiani aina neuvonut, että ensin eletään kahdestaan ja koetaan kahdestaan asioita, sitten kun sille tuntuu niin perustetaan perhe. Hyvää kesää!
No juu, noin minäkin ajattelin silloin parikymppisenä. Ja elin sitä vapaata elämää ja nautin siitä. Kun mittariin tuli kolmekymmentä, tuli tyhjä olo "tätäkö tämä loppuelämä on" ja sitten iski vauvakuume, ja tässäpä sitä eletään pienen lapsen äidin elämää, kaikkine rajoituksineen ja velvollisuuksineen. Ja nautitaan :-)
mutta ei se vanhemmuus silti kolmikymppisenäkään tarkoita että oma elämä ois nurkkaan heitetty, vaan pitää myös tehdä asioita ja olla myös nainen/vaimo miehelle, eikä vain äiti.äidin rooli on siinä mukana kokoajan, mutta on elämässä muutakin kuin lapsi. esim. oma rakas ja suhte ja muut läheiset.
lapsen kasvaessa voi sitten elää välillä omaakin elämää rakkaan kanssa.
Sama täällä! Nyt on puolivuotias vauva, oma talo, kaksi autoa ym. ja ikää reilu kolmekymppiä. Toki velkaakin on, mutta saatiinpahan matkustella, luoda työuraa, varmistua "kumppanivalinnasta" ym... :) Ja onnellisia ollaan ja elämästä nautitaan edelleen, uusilla arjen rytmeillä ja rutiineilla. Ainut harmi on se, että kaverit jotka tekivät lapset silloin parikymppisenä, ovat nyt vapaampia menemään ja matkustelemaan kun heidän lapset ovat jo kouluiässä.. Mutta riittäpäähän innokkaita lastenhoitajia :) Nauttikaa toisistanne, vauva muuttaa arjen 110%:sti!
siinä iässä kypsyneenä nuoruuden eläneenä on vapaa nauttimaankin ;)
Näin parisuhteessa ja yhden lapsen vanhempana tuon hieman toista näkökantaa asiaan:
- Vapaus, tehdä asioita, päättää asioita, mennä millon haluaa ja tulla millon haluaa
Olemme aikuisia mieheni kanssa ja edelleen saamme näin tehdä kun emme ole alaikäisiä ja vanhempiemme kontoilla :o).
- Saadaan nukkua niin pitkään kuin halutaan(työt/opiskelun rajoituksessa)
Teille työt/opiskelu rajoittaa...koska olen kotona,minua ei rajoita kuin lapseni päivällä hereillä olo aika :o)
-Ei tarvitse 24h olla viihdyttämässä vauvaa, vaihdella vaippoja, syöttää, hoitaa, vaan ollaan vapaita ja saadaan keskittyä vain omaan elämään ja toisiimme.
Vauvaa ei viihdytetä 24 h...johan siinä lapsikin kärsii jos ei välillä saa nukkua ja olla rauhassa ja levätä :oD. Vaippaa vaihdetaan silloin kun se on märkäja syötöt tapahtuu silloin kun lapsella on nälkä. Keskitymme mieheni kanssa vain omaan elämäämme,emme muiden elämiin sekä toisiimme.
- Kaupasta ainoat ostokset ei ole piltit, vaipat, ruuat, yms, vaan voidaan mennä ostaa saunasiideriä, kuluttaa vaikka 3h aikaa leipomiseen, ruuanlaittoon ihan rauhassa, ilman että joku keskeyttää tai häiritsee sitä.
Joskus kotoota loppuu joku ihan muun tavara kuin piltit,vaipat ja ruuat...silloin lähdemme ostamaan vaikka sen saunasiiderin sekä vaikka vähän siihen kylkiäisiksi poppareita :oD. Leipominen ja ruuanlaitto onnistuvat lapsen nukkuessa vaikka 4 h tai vaikka lapsen ollessa sitterissä ja katselemassa vanhempien touhuja.
-kokemaan oikean elämän elämisen iloa, sillä maailmalla on upeita nähtävyyksiä ja saa maistaa elämää oikein kunnolla ja eri kulttuureita, ilman että olisi lapsi esteenä.
Mikä on oikea elämä ja mikä on elämän elämisen ilo? Itse kavahdan upeita nähtävyyksiä ja kulttuurilomia. Beachille,lapsi varpaisiltaan on yksiä elämän kohokohtia.
- Saadaan elää omille ehdoillamme, rakastella kotona ilman kenenkään keskeyttämistä, saadaan päättää milloin minäkin ajankohtana mitäkin teemme.
Edelleen olemme aikuisia ja saamme onneksi päättää milloin minäkin ajankohtana mitäkin teemme. Koska olemme vanhempia ja aikuisia! Ainut rakastelun keskeytykselle on tullut asennon vaihdos :oD.
-Voimme elää spontaanista elämää täysin omilla ehdoillamme
Jep,edelleen koska aikuisia,omillaan tulevia ihmisiä olemme mieheni kanssa
- Me emme elä täysin kaksistaan, vaan meillä on ihanat itsenäiset kissamme, joita saamme hoivata, ja me saamme heille hoitajan aina, jos haluamme kun lähdemme jonnekkin pidemmälle.
Emme mekään elä kolmistaan vaan meillä on 5 ihanaa kissaa :oD. Näitä saamme hoivata ja ja me saamme heille hoitajan aina,jos haluamme kun lähdemme jonnekin pidemmälle.
- Kukaan ei uhmaile meitä, eikä koettele meidän hermojamme, vaan olemme vapaa lapseen liittyvissä tuomista vastuista.
Vainko lapsi uhmaa,koettelee teidän hermoja ja tuo vastuuta? Kyllä meillä hermoja koettelee ja meitä uhmaa meidän jästipää kollikissa! Siinä on sitten piru ollakseen kissa. Tekee juuri sen mitä ei saisi tehdä ja tietää varsin hyvin mitä ei saisi tehdä! Eikö lemmikkieläimet tuo vastuuta? Ruokkiminen,ulkoileminen,jätösten siivoaminen,madottaminen,eläinlääkärille viennit?
-Nautimme elämästä ja saamme keskittyä vain ja ainoastaan toisiimme.
Mihin unohdit kissat? Me nautimme elämästämme ja saamme vain ja ainoastaan keskittyä toisiimme,lapseemme ja lemmikkieläimiimme :oD
Tästä ei tarvitse nyt mitään hämminkiä ottaa. Tälläinen hauska vastakompa alkuperäisille. Koska kirjoituksesta nyt ennemmin vain tuli mieleen aikuistuminen ja omillaan tuleminen,ilman vanhempia. Ei niinkään lapsen tuomat vastuullisuudet.
pakko sanoo, että kyllä minä mielummin menisin ulkomaille kahdestaan mieheni kanssa ja ottaisin aurinkoa rauhassa uneksi asti, kuin viihdyttäisin samassa lasta tai että joutuisin keskeyttämään auringonoton lapsen kitinän ansiosta. onneksi ei oo lapsia, niin voi tehdä valintoja ja pitää niitä oikeina.
minä teen lapsia sillon ku siltä tuntuu, ja puolustan lapsetonta elämää niinkauan ku niitä lapsia ei ole. eikä niitä kannatakkaan hankkia jos ei ole valmis siihen..eli teen siis ihan oikeat ratkaisut, eikä iske vauvakuume vaikka näkis lapsia tai vauvoja, päinvastoin. kuulee juttuu monilta tuttavilta, että voiku ne vois tehdä asioita ku lapsen kanssa aina niin hankalaa ku pitää huomioida niin monta asiaa ja tekijää. ja ku on 2v lapsi, ni sitä pitää valitettavasti viihdyttää ja huomioida kaikenaikaa. ei se osaa olla rauhassa tai antaa vanhemmille rauhaa. joten ei kiitos :) ollaan onnellisia näin, ja nuoruutemme vuoksi ihan sallittua ja ansaittuakin :)
Outoa tulla tälläiselle palstalle sitä toitottamaan.
Kyllä minäkin 20 v. olin sitä mieltä että ei lapsia kiitos. Mutta enpä sitä millekään lapsi palstalle tullut huutelemaan.
Jos ei ole vauvakuume,hyvä sinulle. Ja puolustat lapsetonta elämään,hyvä sinulle. Ja meitä lapsellisia se pitäisi miten kiinnostaa?
Sinulla on omat mieltymyksesi,hyvä sinulle. Itse voin kertoa että aurinkoa ottaessa voi se mieskin kitistä ;o).
Ennemmin nyt tuli huoli teidän lemmikeistä jos sinulla on vastuuseen ja huolehtivaisuuteen tuollainen käsite?
Kyllä meillä enemmän hommaa teettää lemmikit. Niiden kalloon kun ei taota sanaa EI,eivätkä todellakaan ota vastaan käskyjä. Ja sitä huutoa kun eivät pääse pihalle tai ei ehdi antaa heti ruokaa kun herrasväki sitä tahtoo.
Mutta hienoa että olet(te) päättäneet olla hankkimatta vielä lapsia. Hienoa teille! Mutta suoraan sanottuna minua ei se kiinnosta h****'n vertaa.
Tämä palsta on tarkoitettu lapsen hoitoon liittyviin asioihin. Ei siihen että 20 v. pikkulikka toitottaa elämän ihanuuksia ilman lapsia.
Juu,minäkin olin 20 v,. lapseton ja elämä oli niin halvatun ihanaa kun en ollu enää vanhempien palvovan silmän alla enkä tod halunnu lapsia.
Tällä palstalla on vähän muut tuulet kuin 20 vuotiaan ihana kevyt elämä. Täällä puhutaan ja kysytään apua ja ohjeita lapsille.
Huomasitko ;o)?
Voi voi, jos sua meidän onni noin koville ottaa, ja jos sua ei kiinnosta pätkän hevon vertaa niin miksi vastaat mun kirjoituksiiin :D kyllä taitaa edes vähän kiinnostaa ku vastaat kerta.
Ei muakaan lapsia omaavan perheen elämä kiinnosta, eli en kadehdi millään tavalla.
Älä vastaa näihin mun kirjoituksiin, niin sillä jo osoitat sen, että sulla on parempaain tekemistä.
Ja meillä hoidetaan eläimet hyvin, kiitos huolen otosta ;)
Kyllähän sitä rahaa riittää matkusteluun yms,jos ei itse tarvitse asumisesta huolehtia (vanhemmat ostaa asunnon)...
Mutta hienoa ettei lapsenteko vielä kiinnosta