vainoharhaisuudet

Teen "tutkielmaa" vainoharhaisuudesta eli paranoidiasta. Aihe on todella mielenkiintoinen mutta en löydä mistään kunnollista kertomusta siitä millaista on vainoharhaisuutta sairastavan elämä oikeasti. Haluaisin kuulla jos teillä olisi kokemuksia tuttavista jotka sairastavat/ovat sairastaneet vainoharhaisuutta. Millaista elämä on ollut, mistä on saatu apua, mikä on ollut paras apu? Aihe ei välttämättä ole kesäisin mutta kiitoksia niille jo etukäteen jotka jaksavat kertoa omia kokemuksiaan! Aihettani saa vapaasti kommentoida joko tänne tai lähettämällä sähköpostia!
2283
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Lievä vainoharhaisuus on hyvinkin yleistä. Esim. että sinun pitää käydä 5 kertaa katsomassa että hellan levy varmasti on poissa päältä, kun juuri sen kävit laittamassa. Tai että jääkaappi kiinni, ovi lukossa, kissa ruokittu, jne.

Tuollaista on itsellänikin ollut. Eroon olen päässyt tajuamalla ongelman turhuuden ja kohtaamalla sen. Luulisin että sama juttu on ratkaisu vaikeampiinkin vainoharhaisuuksiin. Elämä voi olla todella hankalaa jos esim. epäilee jokaisen ihmisen suunnittelevan jotain juuri sinun pääsi menoksi.

Mutta tällaisesta ei itselläni ole kokemusta. Valitan.

Äänestä
  • Kiitos kommentistasi. Itse en aluksi lievää vainoharhaisuutta tullut edes ajatelleeksi vaikka olisihan minun pitänyt. vaikeampikin vainoharhaisuus todennäköisesti lähtee kehittymään jostain pienemmästä. Hassua kyllä on se kuinka paljon jokin vainoharha saattaa elämää häiritä. Itse en koe olevani avun tarpeessa vaikka iltaisin juoksen portaat ylös ettei kukaan tarraa jalkaani..pöljää mutta häiritsevää..olen onnistunut pääsemään siitä pikkuhiljaa ohi. vakuutan itselleni "kukaan ei tarkkaa jalkaani" :)
    lisää saa kommentoida aihetta. itse pidän sitä varsin mielenkiintoisena!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ansu kirjoitti:

Teen "tutkielmaa" vainoharhaisuudesta eli paranoidiasta. Aihe on todella mielenkiintoinen mutta en löydä mistään kunnollista kertomusta siitä millaista on vainoharhaisuutta sairastavan elämä oikeasti. Haluaisin kuulla jos teillä olisi kokemuksia tuttavista jotka sairastavat/ovat sairastaneet vainoharhaisuutta. Millaista elämä on ollut, mistä on saatu apua, mikä on ollut paras apu? Aihe ei välttämättä ole kesäisin mutta kiitoksia niille jo etukäteen jotka jaksavat kertoa omia kokemuksiaan! Aihettani saa vapaasti kommentoida joko tänne tai lähettämällä sähköpostia!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu