talosta ja spv:sta

selitäppä uudestaan, nyt ei ummarra.

Eli kun sukupolvenvaihdos tehdään, maatilan mukana myytävä talo myös myydään jatkajalle ja vaimolle. Miehelle talon hinnaksi tulisi kuitenkin esim 20.000e ja vaimolle 40.000e, mutta ositus talosta olisi 50/50.

Siinä on takana ajatus siitä, että poika saisi ennakkoperintönä talon edullisempaan hintaan ja koska en ole rintamaperillinen talo olisi minulle hintavampi. Minun päähän tämä ei mahdu mutta koska ei ole aiempaa kokemusta maatiloista ja niiden asuinrakennuksista niin kyselen siksi.

Onko sinun vanhempasi valmiit antamaan sinun perintö osuutesi samalla lasku kaavalla miehellesi

Vaihtoehtona on , kauppahinta markkina hintaiseksi. Molemmat on tasavertaisia velallisia. Pojan vanhemmat antaa kaupan jälkeen ennakko perinnän pojalle , joka lyhentää velkaa kyseisellä hinnalla. Erossa ennakko perintä on pojan omaisuutta , joka otetaan huomioon.

eli lopputulos on sama.

En suunnittele eroa, enkä halua miettiä mahdollisia voittoja vaan haluan tasa-arvoisen alun yhteiselle tulevalle kodille. Enkä todellakaan ole ollut aiemin tällaisessa tilanteessa joten siksi kyselen ja hyvä kun tulee vastauksia, jotta asia avautuu mullekin. En missään nimessä halua myöskään ajatella että mulla pitäisi samat oikeudet olla perintöön, mutta yhteiseen kotiin pitäisi olla samat mahdollisuudet. Enkä myöskään halua hyötyä miehen rahoista.

oikeasti vai vain paperilla, jos oikeasti niin kuitti talteen. Jos osuutesi on 40 tonnin arvoinen niin ei siinä mitään jekkua ole.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Tilanjohtaminen/Sukupolvenvaihdos

Esimerkki
http://www.farmit.net/talous/sukupolvenvaihdos/tilaesimerkki-peltolan-tilalta

http://www.nordea.fi/sitemod/upload/root/fi_org/appx/fin/yri/maatal/Jatkajan_muistilista.pdf

Jos noin pienistä summista kyse, niin ei se ainakaan elinkelpoinen maatila voi olla. Kyseessä on siis niin sanottu "maatila" peltoa 6ha ja metsää 15ha vai?

Miten muuten teillä noin tehdään? Meillä tila on ainoastaan minun nimissäni, koska kyseessä on minun sukutilani ja sama asia kaikissa -80 luvun jälkeen tehdyissä sukupolvenvaihdos kaupoissa jotka tiedän. Ja jokaisella on myöskin avioehto. No meillä päin onkin todellisia sukutiloja, elikä vähintän 500 vuotta tila ollut samalla suvulla. Sitä nuoremmilla tiloilla ei pahemmin merkitystä ole, eivätkä ne minun mielestäni ansaitse sukutilan statusta.

Törkeätä toimintaa vaimolta mennä ronkkimaan toisen suvun omaisuuteen. Jos minun vaimoni olisi tuollaista edes ehdottanut, niin olisin varmasti osoittanut ovea.

olisi, että molemmat maksaisivat saman hinnan. Omistussuhde on aina maksetun hinnan suhteesa, joten ehdotetussa tapauksessa taloon tulisi määräysvalta miniälle, mitä vanhemmat tuskin tarkoittavat. Kaupanteon jälkeen vanhemmilla on tietysti mahdolisuus lahjoittaa osa rahoista pojalleen erillisellä lahjakirjalla.

Samoin on myös ale-hintaan myynnistä, kun on kyse sukulaisesta.

Vois olla viisaampi, että annat miehesi ostaa talon yksin, pääset ikäänkuin sanomaan viimeisen sanan itse. Älä myöskään sijoita rahojasi tilakauppaan, jos niiden osuutta eitule selvästi paperilla osoitettua. Saa vanha polvi rauhan. Voit silti myöhemmin ostaa tilalle esim. lisämaata, mutta osta se silloin 100% omiin nimiisi.

"Luovutusten yhdistäminen
Lahjaverottaja yhdistää erillisten luovutusten
lahjaverolaskelmat silloin kun
jatkajalle siirretään varallisuutta useammalla
luovutuksella, jotka ovat lahjoja
tai lahjanluonteisia kauppoja. Sen
sijaan luovutuksia, joissa vastike on yli
75 % käyvästä arvosta, ei yhdistetä.
Jos jatkajalle siirretään esim. kiinteä
omaisuus lahjanluonteisella kauppakirjalla
ja irtaimisto lahjakirjalla, laskee
verottaja vastikkeen ja saadut varallisuudet
yhteen. Tämän vuoksi vastikkeen
ja varallisuuden suhde on arvioitava
tarkkaan, jos pyritään välttämään
lahjavero vastikkeella, joka on hieman
yli 50 % omaisuuden käyvästä arvosta.
Ennakkoratkaisun pyytäminen verotta
Silloin kun tila lahjoitetaan tai myydään
lahjanluontoisella kaupalla omalle
lapselle ja tämän puolisolle yhteisesti,
määräytyy lahjavero ensimmäisen
veroluokan mukaan ja yhtenä lahjana.
Jos luovutus tapahtuu molemmille erikseen,
esim. puoliksi kummallekin, verotetaan
lapsen puolisoa toisen veroluokan
mukaan.
Jos luovutuksensaajina ovat oma
lapsi ja hänen avopuolisonsa yhteisesti,
verotetaan heitä toisen veroluokan mukaan.
Jos taas tila luovutetaan puoliksi
kummallekin, verotetaan omaa lasta
ensimmäisen ja hänen avopuolisoaan
toisen veroluokan mukaan."
https://www.op.fi/media/liitteet?cid=151505972&srcpl=4

Menkää yhdessä miehesi kanssa pankkiin , ja hakekaa se tilan hinta lainaa
ja maksakaa sillä tila itsellenne silloin teillä on molemmilla yhtäsuuri osuus
tilasta velkana , velan voitte sitten maksaa yhdessä pois jolloin olette tasavertaisia
kaupan suhteen.

Kiitos paljon! Täällä onkin tulltu hyviä ideoita. todennäköisin vaihtoehto on se, etten osallistu talokauppoihin illään tavalla. Ja kyllä, kyse oli pelkästään talosta, asuinrakennuksesta, ei maatilasta sillä mieheni siell ätöitä tekee ja hänelle se kuuluu velkoineen ja tuottoineen. Toinen vaihtoehto mistä keskustelemme nyt on se, että maksamme talosta saman hinnan ja miehen vanhemmat sitten huomioivat tämän maatilan hintaa määrätessään jolloin miehelleni ei tulisi maatilasta lainaan yhtä paljon kuin aiemmin olisi ollut tarkoitus.
Harmillista jos joku näki asian niin, että haaun toisen rahoihin päästä käsiksi. Ei, haluan vain turvata myös oman selustan etten ymmärtämättömyyttäni osallistu sellaiseen joka vaakakupissa tarkoittaa helpotusta pelkästään miehelleni. Esim. maksan enemmän talosta jotta hän pystyy vähentämään maatilna lainaa ja silti minulla ei siihen osuutta, Selkeintä mieestäni onkin etten osta talosta osuutta. Silloin ei kukana voi vaatia mitään jälkikäteen, en minä eikä mieheni.

kuitenkin avioehto ettei tule kiusausta ottaa talosta puolet jos sukset menee ristiin..