Applella menee lujaa

Maccien tietoturvasta yritetään kai nyt tehdä tarpeettoman suurta härkästä "virus riehuu" tyyliin vaikka eikös tuo "riehuja" ollut varsin helppo nitistää.

Siitä huolimatta Applella menee suhteellisesti hyvin ja mikä tärkeintä, kaikki on pois mikkiksen kassasta, jihuu!

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article630462.ece
3983
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 39

Vanhimmat

minusta tuollainen harhaanjohtava uutisointi on kyllä rikos!

kyseessä kun ei ole mikään haitta/virus tms. ohjelma vaan ihan käyttäjän itse asentama rahastus ohjelma.

Äänestä
  • iilasit toimii, valevirustorjunta ei ole haittaohjelma!!!

    Windowsin haittaohjelmista ylivoimaisesti suurin osa on troijalaisia jotka pitää itse asentaa.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    iilasit toimii, valevirustorjunta ei ole haittaohjelma!!!

    Windowsin haittaohjelmista ylivoimaisesti suurin osa on troijalaisia jotka pitää itse asentaa.

    Matoja on, matoja on. Mato leviää itsekseen ilman käyttäjän toimenpiteitä vaikkakin oletkin oikeassa että hölmöt käyttäjät tekevät itselleen eniten ongelmia juuri trojaneiden kanssa.

    Mutta esim. Confickerin tapauksessa sotkettiin asia siihen että se levisi usb-tikkujen mukana ja vaati käyttäjän toimenpiteen. Väärin, se levisi myös verkossa turva-aukkojen avulla ilman että käyttäjä teki mitään.

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    Matoja on, matoja on. Mato leviää itsekseen ilman käyttäjän toimenpiteitä vaikkakin oletkin oikeassa että hölmöt käyttäjät tekevät itselleen eniten ongelmia juuri trojaneiden kanssa.

    Mutta esim. Confickerin tapauksessa sotkettiin asia siihen että se levisi usb-tikkujen mukana ja vaati käyttäjän toimenpiteen. Väärin, se levisi myös verkossa turva-aukkojen avulla ilman että käyttäjä teki mitään.

    Kyllä, conficker levisi firmojen omissa verkoissa, ei internetin välityksellä ja sitä on ihmetelty jokapuolella miksi onnistui leviämään vaikka confickerin käyttämä aukko oli paikattu kuukausi pari aiemmin ennen confickeriä.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    iilasit toimii, valevirustorjunta ei ole haittaohjelma!!!

    Windowsin haittaohjelmista ylivoimaisesti suurin osa on troijalaisia jotka pitää itse asentaa.

    no ei kuule toimi.. tämä osx on loppujen lopuksi aika paska. tosin parempi se on käyttää, kuin gnome. Lisäksi siitä ei paista läpi amatöörimäinen ulkoasu, kuten gnmessa. KDE:tä nyt ei voi käyttää enää kukaan, kun se vaatii vissiin supertietokoneen samalla lailla kuin windows.

    tuota uutisointia voisi sanoa yhtälailla harhaanjohtavaksi, kuin se linuxin "nolo" turva-aukko joka kaataa x:n.. sehän ei todellisuudessa edes toimi, paitsi exergyllä :D.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    Kyllä, conficker levisi firmojen omissa verkoissa, ei internetin välityksellä ja sitä on ihmetelty jokapuolella miksi onnistui leviämään vaikka confickerin käyttämä aukko oli paikattu kuukausi pari aiemmin ennen confickeriä.

    Tarkistin: Paikka oli saatavana 1kk 1pv ennen confickeriä.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    Tarkistin: Paikka oli saatavana 1kk 1pv ennen confickeriä.

    syy päivittämättömyyteen on se, että windowsia ei parane komentaa päivittymään automaagisesti isossa mittakaavassa ja yritykset testaavat ensin paikat ennen "tuotantoon" sijoitusta. windowsin kanssa pitää olla yhtä tarkkana, kuin ripulin parantamisessa piereskelemällä.
    monet paikat kun kusaisevat järjestelmien kokonaistoiminnan hyvin herkästi ja se maksaa ihan helvetisti sitten.

    Äänestä

  • puusilima____grgergw kirjoitti:

    no ei kuule toimi.. tämä osx on loppujen lopuksi aika paska. tosin parempi se on käyttää, kuin gnome. Lisäksi siitä ei paista läpi amatöörimäinen ulkoasu, kuten gnmessa. KDE:tä nyt ei voi käyttää enää kukaan, kun se vaatii vissiin supertietokoneen samalla lailla kuin windows.

    tuota uutisointia voisi sanoa yhtälailla harhaanjohtavaksi, kuin se linuxin "nolo" turva-aukko joka kaataa x:n.. sehän ei todellisuudessa edes toimi, paitsi exergyllä :D.

    "sehän ei todellisuudessa edes toimi, paitsi exergyllä"

    Kaikki eivät kuitenkaan kokeilleet ja ne jotka kokeili ja joilla kaatusi eivät kertoneet paitsi minä, oletan näin.

    Olen samaa mieltä tuosta KDE:stä, kun Slackwaressa vielä oli kde 3.5 niin se oli nopea ja hyvä mutta asensin Slackwaren kun siihen tuli kde4 (11,12?) niin se suhde päättyi ennenkuin alkoikaan. Kammottavan raskas enkä tiiä oliko se edes hyvän näköinenkään, minulle sopii amatööri-look-gnome oikein mainiosti. Aina kun olen asentanut johonkin koneeseeni esim. debianin niin pidän sitä oletus-lookia joskus hyvinkin kauan ennenkuin teen sille mitään, ei se minua häiritse vaikka onkin työpöytäjakeluiden köyhimpiä ulkoasuja, ei se kuitenkaan koneen toimintaa haittaa.

    Äänestä

  • puusilima____fuehwif kirjoitti:

    syy päivittämättömyyteen on se, että windowsia ei parane komentaa päivittymään automaagisesti isossa mittakaavassa ja yritykset testaavat ensin paikat ennen "tuotantoon" sijoitusta. windowsin kanssa pitää olla yhtä tarkkana, kuin ripulin parantamisessa piereskelemällä.
    monet paikat kun kusaisevat järjestelmien kokonaistoiminnan hyvin herkästi ja se maksaa ihan helvetisti sitten.

    " windowsin kanssa pitää olla yhtä tarkkana, kuin ripulin parantamisessa piereskelemällä"

    hahhahhah!!!

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    "sehän ei todellisuudessa edes toimi, paitsi exergyllä"

    Kaikki eivät kuitenkaan kokeilleet ja ne jotka kokeili ja joilla kaatusi eivät kertoneet paitsi minä, oletan näin.

    Olen samaa mieltä tuosta KDE:stä, kun Slackwaressa vielä oli kde 3.5 niin se oli nopea ja hyvä mutta asensin Slackwaren kun siihen tuli kde4 (11,12?) niin se suhde päättyi ennenkuin alkoikaan. Kammottavan raskas enkä tiiä oliko se edes hyvän näköinenkään, minulle sopii amatööri-look-gnome oikein mainiosti. Aina kun olen asentanut johonkin koneeseeni esim. debianin niin pidän sitä oletus-lookia joskus hyvinkin kauan ennenkuin teen sille mitään, ei se minua häiritse vaikka onkin työpöytäjakeluiden köyhimpiä ulkoasuja, ei se kuitenkaan koneen toimintaa haittaa.

    juu, tuo ulkoasu nyt on oikeastaan sivuseikka kun tärkeintä kuitenkin on ohjelmistojen toiminta.

    oikeastaan kaipaisin linux distroihin sellaista mahdollisuutta että kaikkien distrojen softat saisi asennettua ja toimimaan. tarkoitan sellaista viritystä, että softan mukana tulisi kaikki tarvittavat kirjastot ja sen toiminta olisi suht riippumaton itse järjestelmään asennnettujen pakettien versioista sun muista.
    tässä on tietysti omat vaaransa, mutta hyvin suunniteltuna voisi olla ihan hyväkin asia.

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    " windowsin kanssa pitää olla yhtä tarkkana, kuin ripulin parantamisessa piereskelemällä"

    hahhahhah!!!

    no eikö muka ole?

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    "sehän ei todellisuudessa edes toimi, paitsi exergyllä"

    Kaikki eivät kuitenkaan kokeilleet ja ne jotka kokeili ja joilla kaatusi eivät kertoneet paitsi minä, oletan näin.

    Olen samaa mieltä tuosta KDE:stä, kun Slackwaressa vielä oli kde 3.5 niin se oli nopea ja hyvä mutta asensin Slackwaren kun siihen tuli kde4 (11,12?) niin se suhde päättyi ennenkuin alkoikaan. Kammottavan raskas enkä tiiä oliko se edes hyvän näköinenkään, minulle sopii amatööri-look-gnome oikein mainiosti. Aina kun olen asentanut johonkin koneeseeni esim. debianin niin pidän sitä oletus-lookia joskus hyvinkin kauan ennenkuin teen sille mitään, ei se minua häiritse vaikka onkin työpöytäjakeluiden köyhimpiä ulkoasuja, ei se kuitenkaan koneen toimintaa haittaa.

    niin tosiaan.. itsekin kokeilin useammallakin distrolla, mutta en saanut jumitettua :(
    pitää testata sen compizin kanssa kunhan ehtii ja kattoo kuinka käy.

    Äänestä

  • puusilima____fuehwif kirjoitti:

    syy päivittämättömyyteen on se, että windowsia ei parane komentaa päivittymään automaagisesti isossa mittakaavassa ja yritykset testaavat ensin paikat ennen "tuotantoon" sijoitusta. windowsin kanssa pitää olla yhtä tarkkana, kuin ripulin parantamisessa piereskelemällä.
    monet paikat kun kusaisevat järjestelmien kokonaistoiminnan hyvin herkästi ja se maksaa ihan helvetisti sitten.

    No, valinta se oli tuokin. Korjaus ei koskaan rikkonut mitään ja harvoin ne epäonnistuvat.
    Ehkä örkin kanssa turhaan pelleileminen oli sitten taloudellisesti kannattavampaa kuin asentaa kriittinen tietoturvapäivitys jonka tärkeyttä korosti sekin että julkaistiin päivitysaikataulun ulkopuolella.

    Siinäpähän pelleilivät, oma moka.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    No, valinta se oli tuokin. Korjaus ei koskaan rikkonut mitään ja harvoin ne epäonnistuvat.
    Ehkä örkin kanssa turhaan pelleileminen oli sitten taloudellisesti kannattavampaa kuin asentaa kriittinen tietoturvapäivitys jonka tärkeyttä korosti sekin että julkaistiin päivitysaikataulun ulkopuolella.

    Siinäpähän pelleilivät, oma moka.

    kyllä se monesti on taloudellisesti kannattavaa jättää pois hämärät patchit.
    tosin windowsin kanssa on se ja sama patchaakö sitä vai ei. kuitenkin homma kusee jossain vaiheessa kun on kyseessä maailman turvattomin käyttöjärjestelmä.

    Äänestä

  • puusilima___dfhthj kirjoitti:

    kyllä se monesti on taloudellisesti kannattavaa jättää pois hämärät patchit.
    tosin windowsin kanssa on se ja sama patchaakö sitä vai ei. kuitenkin homma kusee jossain vaiheessa kun on kyseessä maailman turvattomin käyttöjärjestelmä.

    "..jättää pois hämärät patchit."
    Toki. Ainakin sellaiset jotka ovat kriittisiä tietoturvapäivityksiä.

    No, minä nyt olen kuitenkin aina asentanut ne hämärät tietoturvapatchit aina ja ainakin örkkitartuntojen osalta Windows NT on maailman turvallisin käyttöjärjestelmä.
    En tiedä onko muita yhtä turvallisia mutta turvallisempia ei voi olla kun Windows NT koneissani kautta aikojen on ollut 0 örkkiä.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    "..jättää pois hämärät patchit."
    Toki. Ainakin sellaiset jotka ovat kriittisiä tietoturvapäivityksiä.

    No, minä nyt olen kuitenkin aina asentanut ne hämärät tietoturvapatchit aina ja ainakin örkkitartuntojen osalta Windows NT on maailman turvallisin käyttöjärjestelmä.
    En tiedä onko muita yhtä turvallisia mutta turvallisempia ei voi olla kun Windows NT koneissani kautta aikojen on ollut 0 örkkiä.

    " Windows NT on maailman turvallisin käyttöjärjestelmä. "

    Jo tämä kertoo ettet tiedä asioista tuon taivaallista.

    tiesit varmaan myös sen ettei firmojen työasemille anneta lupaa asentaa mitään ja etteivät ne edes välttämättä tarvitse tuollaisia paikkoja, kun ne toimivat sisäverkossa jota hallitsee linux serverit.

    vain mielipuoli käyttää verkon hallintaan windows järjestelmiä. kertoohan sen jo sekin että virusturva ohjelmiakin tuolle matolaarille on pilvin pimein.

    Äänestä

  • puusilima___sgdfsh kirjoitti:

    " Windows NT on maailman turvallisin käyttöjärjestelmä. "

    Jo tämä kertoo ettet tiedä asioista tuon taivaallista.

    tiesit varmaan myös sen ettei firmojen työasemille anneta lupaa asentaa mitään ja etteivät ne edes välttämättä tarvitse tuollaisia paikkoja, kun ne toimivat sisäverkossa jota hallitsee linux serverit.

    vain mielipuoli käyttää verkon hallintaan windows järjestelmiä. kertoohan sen jo sekin että virusturva ohjelmiakin tuolle matolaarille on pilvin pimein.

    Sen verran tajuan että Windows serverit ovat ylivoimaisesti paras ratkaisu Windows työasemille koska kaikki hallintasoftat ovat
    1 olemassa
    2 ne toimivat kunnolla
    3 ne ovat helppokäyttöisiä
    4 valmistaja tekee tarpeen mukaan korjauksia eikä olla joidenkin peräkammaripoikien harrastesoftien varassa

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    "..jättää pois hämärät patchit."
    Toki. Ainakin sellaiset jotka ovat kriittisiä tietoturvapäivityksiä.

    No, minä nyt olen kuitenkin aina asentanut ne hämärät tietoturvapatchit aina ja ainakin örkkitartuntojen osalta Windows NT on maailman turvallisin käyttöjärjestelmä.
    En tiedä onko muita yhtä turvallisia mutta turvallisempia ei voi olla kun Windows NT koneissani kautta aikojen on ollut 0 örkkiä.

    "No, minä nyt olen kuitenkin aina asentanut ne hämärät tietoturvapatchit aina ja ainakin örkkitartuntojen osalta Windows NT on maailman turvallisin käyttöjärjestelmä."

    Höpöhöpö. Maailmalla on satoja miljoonia saastutettuja Windows NT koneita.

    Äänestä

  • UPDATE_9452388 kirjoitti:

    Sen verran tajuan että Windows serverit ovat ylivoimaisesti paras ratkaisu Windows työasemille koska kaikki hallintasoftat ovat
    1 olemassa
    2 ne toimivat kunnolla
    3 ne ovat helppokäyttöisiä
    4 valmistaja tekee tarpeen mukaan korjauksia eikä olla joidenkin peräkammaripoikien harrastesoftien varassa

    Höpöhöpö. Ovat varsin sekavia ja valmistaja ei jaksa korjailla. Laatukin on markkinointifirman laatutasoa eikä ammattitaitoisen IT-yrityksen laatutasoa. Nykypäivänä joihinkin 10 hengen yrityksiin ei edes kannata asentaa mitään servereitä, koska infran voi ostaa palveluna. Mitä sitä nyt turhaan hommaa nurkkiin ylimääräisiä koneita möykkäämään mitkä maksaa monia tuhansia euroja, ja ylläpitokulutkin on korkeammat.

    Äänestä

  • puusilima____grgergw kirjoitti:

    no ei kuule toimi.. tämä osx on loppujen lopuksi aika paska. tosin parempi se on käyttää, kuin gnome. Lisäksi siitä ei paista läpi amatöörimäinen ulkoasu, kuten gnmessa. KDE:tä nyt ei voi käyttää enää kukaan, kun se vaatii vissiin supertietokoneen samalla lailla kuin windows.

    tuota uutisointia voisi sanoa yhtälailla harhaanjohtavaksi, kuin se linuxin "nolo" turva-aukko joka kaataa x:n.. sehän ei todellisuudessa edes toimi, paitsi exergyllä :D.

    Perus Gnomeen en ota kantaa mutta kyllä Canonicalin patchaama Gnome on käytettävyydessä huippua tällä hetkellä, eikä edes ole ruma. OS X:n käytettävyys on aika karmiva mm. Finderin takia.

    Äänestä

  • puusilima___gewgew kirjoitti:

    juu, tuo ulkoasu nyt on oikeastaan sivuseikka kun tärkeintä kuitenkin on ohjelmistojen toiminta.

    oikeastaan kaipaisin linux distroihin sellaista mahdollisuutta että kaikkien distrojen softat saisi asennettua ja toimimaan. tarkoitan sellaista viritystä, että softan mukana tulisi kaikki tarvittavat kirjastot ja sen toiminta olisi suht riippumaton itse järjestelmään asennnettujen pakettien versioista sun muista.
    tässä on tietysti omat vaaransa, mutta hyvin suunniteltuna voisi olla ihan hyväkin asia.

    No onhan sellainen. Sitä kutsutaan LSB standardiksi. On muuten ainoa standardi jolla saadaan natiivikoodi toimimaan eri käyttöjärjestelmissä. Sellainen puute kyllä, että installereissa standardointi ontuu, että pitää olla joku custom installeri tai käsipelillä tapahtuva asennus.

    Vastaavaa juttuja voi myös tehdä esim. Javalla. Silloin käytännössä oikein tehty softa toimii joka paikassa vähintään missä on sama Javajulkaisu, ja todennäköisesti lähes aina missä vaan missä on Java, koska deprekoidut kutsut raahataan mukana.

    Muuten tietysti on ihan normaalia, että ohjelmistoista käännetään versiot eri käyttöjärjestelmille. Ei siinä Windowsissakaan toimi Mac OS X:n ohjelmistot noin esimerkiksi.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Höpöhöpö. Ovat varsin sekavia ja valmistaja ei jaksa korjailla. Laatukin on markkinointifirman laatutasoa eikä ammattitaitoisen IT-yrityksen laatutasoa. Nykypäivänä joihinkin 10 hengen yrityksiin ei edes kannata asentaa mitään servereitä, koska infran voi ostaa palveluna. Mitä sitä nyt turhaan hommaa nurkkiin ylimääräisiä koneita möykkäämään mitkä maksaa monia tuhansia euroja, ja ylläpitokulutkin on korkeammat.

    Kuitenkin Windows server 2008 oli vuoden tuote.

    Ja

    http://bit.ly/cC92G1
    http://bit.ly/ETn0M

    Ja tässä syy
    http://www.winsupersite.com/article/product-review/windows-server-2008-review

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    "No, minä nyt olen kuitenkin aina asentanut ne hämärät tietoturvapatchit aina ja ainakin örkkitartuntojen osalta Windows NT on maailman turvallisin käyttöjärjestelmä."

    Höpöhöpö. Maailmalla on satoja miljoonia saastutettuja Windows NT koneita.

    Höpö Höpö .......... Ei niitä satojamiljooniaole ! Sinä viskot noita numeroita kun helppoheikki !

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    No onhan sellainen. Sitä kutsutaan LSB standardiksi. On muuten ainoa standardi jolla saadaan natiivikoodi toimimaan eri käyttöjärjestelmissä. Sellainen puute kyllä, että installereissa standardointi ontuu, että pitää olla joku custom installeri tai käsipelillä tapahtuva asennus.

    Vastaavaa juttuja voi myös tehdä esim. Javalla. Silloin käytännössä oikein tehty softa toimii joka paikassa vähintään missä on sama Javajulkaisu, ja todennäköisesti lähes aina missä vaan missä on Java, koska deprekoidut kutsut raahataan mukana.

    Muuten tietysti on ihan normaalia, että ohjelmistoista käännetään versiot eri käyttöjärjestelmille. Ei siinä Windowsissakaan toimi Mac OS X:n ohjelmistot noin esimerkiksi.

    no eihän ole kun ei toimi ja tarkoitin, että nuo tarvittavat kirjastot ängetään "pakettiin" mukaan jotka ohjelma tarvitsee ja joita se myös käyttää ilman että järjestelmän omiin kirjastoihin kosketaan.

    vertaa nyt vaikka crossoveriin osx:ssä eli siinä luodaan yhteen hakemistoon kaikki yhden ohjelman tarvitsemat härpäkkeet(windowsin) ja se ohjelma käyttää sitten niitä välittämättä itse järjestelmään asennetuista asioista.
    vähän tuohon tyyliin..

    viehän se tietenkin levytilaa, mutta aika vähäistä se hävikki on nyky gigatavuilla.

    nykyiset lsb standarsit ja ties mitkä on sellaisia l-distroissa, että ne ohjelmiston tarvitsemat kirjastot lykätään koko järjestelmän laajuisesti yhteen kasaan ja tämä taas saattaa aiheuttaa toimimattomuutta jossain toisessa softassa(riippuvuudet!) kun kirjaston versio muuttuu.

    johan on kumma jos et ole koskaan joutunut ihmettelemään näiden riippuvuuksien kanssa? itku-potku-raivareita ainakin itse olen saanut asian kanssa, kun on ne päivät.

    tästä nyt voisi ottaa hyvän esimerkin(unohda levytilat jne. tämä on vain esimerkki), että et voi asentaa kaikkia softia mitä ubuntun pakettivarastoista löytyy, vaikka kuinka yrittäisit. jokin kohta valittaa aina ettei onnistu.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Perus Gnomeen en ota kantaa mutta kyllä Canonicalin patchaama Gnome on käytettävyydessä huippua tällä hetkellä, eikä edes ole ruma. OS X:n käytettävyys on aika karmiva mm. Finderin takia.

    höh.. ei finderissa mitään vikaa ole. ihan hyvin se hoitaa tehtävänsä. ei sillä tarvitse videopuheluita pystyä tekemään.

    Äänestä


  • puusilima___adsgh kirjoitti:

    no eihän ole kun ei toimi ja tarkoitin, että nuo tarvittavat kirjastot ängetään "pakettiin" mukaan jotka ohjelma tarvitsee ja joita se myös käyttää ilman että järjestelmän omiin kirjastoihin kosketaan.

    vertaa nyt vaikka crossoveriin osx:ssä eli siinä luodaan yhteen hakemistoon kaikki yhden ohjelman tarvitsemat härpäkkeet(windowsin) ja se ohjelma käyttää sitten niitä välittämättä itse järjestelmään asennetuista asioista.
    vähän tuohon tyyliin..

    viehän se tietenkin levytilaa, mutta aika vähäistä se hävikki on nyky gigatavuilla.

    nykyiset lsb standarsit ja ties mitkä on sellaisia l-distroissa, että ne ohjelmiston tarvitsemat kirjastot lykätään koko järjestelmän laajuisesti yhteen kasaan ja tämä taas saattaa aiheuttaa toimimattomuutta jossain toisessa softassa(riippuvuudet!) kun kirjaston versio muuttuu.

    johan on kumma jos et ole koskaan joutunut ihmettelemään näiden riippuvuuksien kanssa? itku-potku-raivareita ainakin itse olen saanut asian kanssa, kun on ne päivät.

    tästä nyt voisi ottaa hyvän esimerkin(unohda levytilat jne. tämä on vain esimerkki), että et voi asentaa kaikkia softia mitä ubuntun pakettivarastoista löytyy, vaikka kuinka yrittäisit. jokin kohta valittaa aina ettei onnistu.

    "no eihän ole kun ei toimi ja tarkoitin, että nuo tarvittavat kirjastot ängetään "pakettiin" mukaan jotka ohjelma tarvitsee ja joita se myös käyttää ilman että järjestelmän omiin kirjastoihin kosketaan."

    LSB standardoi keskeisimmät kirjastot ja niille on viralliset testit, että käyttöjärjestelmävalmistajat voi testata, että binääriyhteensopivuus ei mene rikki ja softakehittäjät voi testata, että toimii puhtaalla LSB alustalla.

    "nykyiset lsb standarsit ja ties mitkä on sellaisia l-distroissa, että ne ohjelmiston tarvitsemat kirjastot lykätään koko järjestelmän laajuisesti yhteen kasaan ja tämä taas saattaa aiheuttaa toimimattomuutta jossain toisessa softassa(riippuvuudet!) kun kirjaston versio muuttuu."

    LSB standardin mukainen softa ei tee näin. Käyttöjärjestelmien omat ohjelmat tietysti jakaa kirjastoja mahdollisimman tehokkaasti, että käytetään muisti, levytila, cachet yms. mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Käyttöjärjestelmäkohtaiset käännökset voi tietysti ilmoittaa haluavansa alustasta halutut kirjastot jotka sitten tulee käyttöjärjestelmän puolesta.

    Tuollaisista riippuvuussotkuista nyt olisi kiva kuulla ihan käytännön esimerkkiä, eli käyttöjärjestelmän julkaisu, siihen asennettu sovellus yms. ja miten tämä ilmeni.

    "johan on kumma jos et ole koskaan joutunut ihmettelemään näiden riippuvuuksien kanssa?"

    En tietenkään. Luulen, että teet jotain väärin.

    "tästä nyt voisi ottaa hyvän esimerkin(unohda levytilat jne. tämä on vain esimerkki), että et voi asentaa kaikkia softia mitä ubuntun pakettivarastoista löytyy, vaikka kuinka yrittäisit. jokin kohta valittaa aina ettei onnistu."

    En ole tälläiseen ilmiöön törmännyt. Kai käytät LTS:ää etkä kehitysversiota? Tuohan nimittäin on bugi mitkä on tavallisia kehitysversioissa.

    Äänestä

  • puusilima___fdwgdg kirjoitti:

    höh.. ei finderissa mitään vikaa ole. ihan hyvin se hoitaa tehtävänsä. ei sillä tarvitse videopuheluita pystyä tekemään.

    Pitäisi onnistua sujuvasti hallitsemaan tiedostoja.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    "no eihän ole kun ei toimi ja tarkoitin, että nuo tarvittavat kirjastot ängetään "pakettiin" mukaan jotka ohjelma tarvitsee ja joita se myös käyttää ilman että järjestelmän omiin kirjastoihin kosketaan."

    LSB standardoi keskeisimmät kirjastot ja niille on viralliset testit, että käyttöjärjestelmävalmistajat voi testata, että binääriyhteensopivuus ei mene rikki ja softakehittäjät voi testata, että toimii puhtaalla LSB alustalla.

    "nykyiset lsb standarsit ja ties mitkä on sellaisia l-distroissa, että ne ohjelmiston tarvitsemat kirjastot lykätään koko järjestelmän laajuisesti yhteen kasaan ja tämä taas saattaa aiheuttaa toimimattomuutta jossain toisessa softassa(riippuvuudet!) kun kirjaston versio muuttuu."

    LSB standardin mukainen softa ei tee näin. Käyttöjärjestelmien omat ohjelmat tietysti jakaa kirjastoja mahdollisimman tehokkaasti, että käytetään muisti, levytila, cachet yms. mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Käyttöjärjestelmäkohtaiset käännökset voi tietysti ilmoittaa haluavansa alustasta halutut kirjastot jotka sitten tulee käyttöjärjestelmän puolesta.

    Tuollaisista riippuvuussotkuista nyt olisi kiva kuulla ihan käytännön esimerkkiä, eli käyttöjärjestelmän julkaisu, siihen asennettu sovellus yms. ja miten tämä ilmeni.

    "johan on kumma jos et ole koskaan joutunut ihmettelemään näiden riippuvuuksien kanssa?"

    En tietenkään. Luulen, että teet jotain väärin.

    "tästä nyt voisi ottaa hyvän esimerkin(unohda levytilat jne. tämä on vain esimerkki), että et voi asentaa kaikkia softia mitä ubuntun pakettivarastoista löytyy, vaikka kuinka yrittäisit. jokin kohta valittaa aina ettei onnistu."

    En ole tälläiseen ilmiöön törmännyt. Kai käytät LTS:ää etkä kehitysversiota? Tuohan nimittäin on bugi mitkä on tavallisia kehitysversioissa.

    no kun siinä taas alat viisastelemaan niin annapa mennä ja asenna kaikki ohjelmat mitä varastosta löytyy.. silleen merkkaa kaikki asennettavaksi. ja ihan varmasti ei asenna niitä.
    johan sanoin tämän esimerkin ja en todellakaan tee mitään väärin.. olet vain jänkkä joka ei osaa ajatella mitään linuxiin liittyvää epätäydellisenä tai suhtautua asioihin kriittisesti.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Pitäisi onnistua sujuvasti hallitsemaan tiedostoja.

    noniin, nyt meni taas ihan plörinäksi nuo sinun jutut.. pitkäänhän tuota jaksoitkin, paitsi tuossa Canonical Gnomessa jo alkoi mennä huuhaaksi...

    Äänestä

  • puusilima-___arhse kirjoitti:

    noniin, nyt meni taas ihan plörinäksi nuo sinun jutut.. pitkäänhän tuota jaksoitkin, paitsi tuossa Canonical Gnomessa jo alkoi mennä huuhaaksi...

    Mulla ei varsinaisesti ole vertailupohjaa mutta kiinnostaisi silti tietää mikä puusiliman mielestä on gnomessa vikana? KDE:tä olen joskus 3.5 - aikaan viimeksi käyttänyt mutta silloinkin pidin enemmän gnomesta, sopivan yksinkertainen minulle. Että mikä siinä sun mielestä on vialla?

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    Mulla ei varsinaisesti ole vertailupohjaa mutta kiinnostaisi silti tietää mikä puusiliman mielestä on gnomessa vikana? KDE:tä olen joskus 3.5 - aikaan viimeksi käyttänyt mutta silloinkin pidin enemmän gnomesta, sopivan yksinkertainen minulle. Että mikä siinä sun mielestä on vialla?

    kyllähän se toimii, mutta ulkoasu on silti varsin amatöörimäinen ja käyttöliittymän tuntuma muutenkin jotenkin lässähtänyt. sille ei vain yksinkertaisesti voi mitään. eihä se käyttöä estä, mutta kuitenkin.
    gnomea ja xfce:tä minäkin käytän, mutta jotain omituista kankeutta niissä kuitenkin on kummassakin.
    Lisöksi siinä esiintyy omituisia bugeja esim. nuo appletit vai mitä lie mitä voi sijoitella siihen palkkiin kuten virranhallintaa varten jne. niin ne katoilevat itsekseen välillä ja välillä joutuu koko asetus homman "nollaamaan"..

    tuossa niitä "vikoja".

    Äänestä

  • puusilima___regsdfgh kirjoitti:

    kyllähän se toimii, mutta ulkoasu on silti varsin amatöörimäinen ja käyttöliittymän tuntuma muutenkin jotenkin lässähtänyt. sille ei vain yksinkertaisesti voi mitään. eihä se käyttöä estä, mutta kuitenkin.
    gnomea ja xfce:tä minäkin käytän, mutta jotain omituista kankeutta niissä kuitenkin on kummassakin.
    Lisöksi siinä esiintyy omituisia bugeja esim. nuo appletit vai mitä lie mitä voi sijoitella siihen palkkiin kuten virranhallintaa varten jne. niin ne katoilevat itsekseen välillä ja välillä joutuu koko asetus homman "nollaamaan"..

    tuossa niitä "vikoja".

    "appletit vai mitä lie mitä voi sijoitella siihen palkkiin kuten virranhallintaa varten jne. niin ne katoilevat itsekseen välillä"

    Hyvin harvinaista ainakin minulla vaikka jokunen ylimääräinen applettikin on tullut asennettua. Äärimmäisen harvoin ilmoittaa jotakin että jonkin appletin lataaminen epäonnistui ja kysyy yritetäänkö uudestaan vai poistetaanko paneelista.

    KDE on tietysti huomattavasti säädettävämpi työpöytäympäristönä mutta minua ei olennaisesti haittaa kun en tuota työpöytää erityisemmin säätele.

    No, makuja on monia, minulle kyllä kelpaa ihan mainiosti.

    Äänestä

Miten veikkaat jatkossa;
Lisääntyvätkö vai vähenevätkö mac haittaohjelmat?
Onko jatkossakin yhtä helppo poistaa?
Tuleeko muunlaisia haittaohjelmia kuin huijausyrityksiä?

Äänestä
  • Lisääntyvät, poistaminen vaikeutuu, tulee myös muunlaisia haittaohjelmia etenkin kun macci leviää yrityksiin jossa ei tuollaiseen helppoon jujuun mennä.

    Haittaohjelmien toimintakyky sitten on eri asia ja paljastunee myöhemmin.

    Äänestä

Applen nurjapuoli on lyhytikäisyys. Apple pyrkii lyhyeen elinkaareen laitteissa, sitä en hyväksy! Tapa jolla uusikin laite halutaan saada tuntumaan vanhanaikaiselta ja on pakko ostaa se uusin i-jotain... phyi saatana! Brändit = suuri hiilijalanjäki ja valtavat voitot eettisyydellä ja moraalilla persettä pyyhkien.

Äänestä
  • Yksi "kupru" applelta lisää ja "MacIntosh" on polvillaan ja todennäköisesti tälläkertaa ei Microsoft annakkaan rahallista apua montusta nousuun ?

    Äänestä

  • Appletti kirjoitti:

    Yksi "kupru" applelta lisää ja "MacIntosh" on polvillaan ja todennäköisesti tälläkertaa ei Microsoft annakkaan rahallista apua montusta nousuun ?

    Niin, Mikkiksen kassahan on törkeän kalliin Skype-kaupan jälkeen enää jotain neljännes Applen kassasta ellei vähemmän. Totisesti Apple on menossa konkkaan ja Mikkis kovassa nousussa!:P

    Äänestä

"Kaikki eivät kuitenkaan kokeilleet ja ne jotka kokeili ja joilla kaatusi eivät kertoneet paitsi minä, oletan näin."

Ongelmathan ei häviä sillä, että ne lakaistaan maton alle. Kuten tiedetään niin Macille ei haittaohjelmia ole, tai ehkä pari vaan ja ainakaan ne ei tartu.. tai jos tarttuu niin se on käyttäjän oma vika kun meni asentamaan.Kielletään viimeiseen asti Jos leikitään, että joku onnistuisi kehittämään linuxille tehokkaasti leviävän viruksen, niin veikkaan että linuxin maine tietoturvallesena alustana johon viruksia ei ole auttaa virusta leviämään laajasti. Sellaistahan ei tapahdu linuxissa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


exergy kirjoitti:

Maccien tietoturvasta yritetään kai nyt tehdä tarpeettoman suurta härkästä "virus riehuu" tyyliin vaikka eikös tuo "riehuja" ollut varsin helppo nitistää.

Siitä huolimatta Applella menee suhteellisesti hyvin ja mikä tärkeintä, kaikki on pois mikkiksen kassasta, jihuu!

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article630462.ece

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu