Nyt kun katson
näitä korkeita vuoria
sinisiä järviä, niin kristallinkirkkaita
muistan nuoruuteni rakkauden
taas taivaaseen kohoavan
niin sen muiston
sädehtivän spiraalin
miksi aika on niin julma meille
näemme kaiken kuolevan
laskemme rakkaamme hautaan
päivien päättyen
kirjainten ikuisiksi sulkeutuen
olenhan jo vanha
mutta silti rakkauteni vanki
tässä valkoisessa vuoteessa
vain unelmat seuranani
näitä korkeita vuoria
sinisiä järviä, niin kristallinkirkkaita
muistan nuoruuteni rakkauden
taas taivaaseen kohoavan
niin sen muiston
sädehtivän spiraalin
miksi aika on niin julma meille
näemme kaiken kuolevan
laskemme rakkaamme hautaan
päivien päättyen
kirjainten ikuisiksi sulkeutuen
olenhan jo vanha
mutta silti rakkauteni vanki
tässä valkoisessa vuoteessa
vain unelmat seuranani
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olipa erilainen aihe, kuin katsoisit tulevaisuuteen mutta kovin surumielinen
silti pidin runostasi tästä "raskaasta aiheesta huolimatta.
Kyllä... tässä oli vähän kuin tarina. Mukava kuin pidit. Minäkin pidän sinun runoistasi, niissä on ripaus elämää ja sen liekkiä.
joku sua kurkistaa saa.