Miten meni pääsykoe? Mihin yliopistoon hait?
Itse olen Itä-Suomen yliopistoon, Joensuun kampuselle hakemassa jo toista kertaa. En osaa oikein sanoa miten tuo koe nyt meni, viimeksikin tuntui helpolta mutta en päässyt sisään. Ja pari mokaa tuli ainakin tehtyä, esim. viimeisessä tehtävässä en älynnyt, että typen kertyminen lehtiin kertoo puutostilasta (horisin vaan jotain että ne avomaan puut tarvitsee enemmän typpeä. Fail.). Mendelismipoikkeustehtävässä unohdin mainita leimautumisen ja kerroin vain kytkeytyneistä geeneistä ja mainitsin että myös se, mikä kromosomi on kyseessä vaikuttaa (Eli onko sp.kromosomissa vai kenties jopa mtDNA:ssa). Riskillä heitin myös intermediaanisen periytymisen vaikken siitä oikein mitään muistakkaan :P
Mitä kaikkea te vastailitte?
Itse olen Itä-Suomen yliopistoon, Joensuun kampuselle hakemassa jo toista kertaa. En osaa oikein sanoa miten tuo koe nyt meni, viimeksikin tuntui helpolta mutta en päässyt sisään. Ja pari mokaa tuli ainakin tehtyä, esim. viimeisessä tehtävässä en älynnyt, että typen kertyminen lehtiin kertoo puutostilasta (horisin vaan jotain että ne avomaan puut tarvitsee enemmän typpeä. Fail.). Mendelismipoikkeustehtävässä unohdin mainita leimautumisen ja kerroin vain kytkeytyneistä geeneistä ja mainitsin että myös se, mikä kromosomi on kyseessä vaikuttaa (Eli onko sp.kromosomissa vai kenties jopa mtDNA:ssa). Riskillä heitin myös intermediaanisen periytymisen vaikken siitä oikein mitään muistakkaan :P
Mitä kaikkea te vastailitte?
Vastaukset 63
Vanhimmat
Mitä siihen viitostehtävään noin yleisesti ottaen olis pitäny vastata? Mikä oli haettu abioottinen tekijä? typpi?
Ite vastasin 5 kysymykseen että typpi, mutta varsinainen abioottinen tekijä on happamuus (jonka vertailuna tutkimuksessa käytettiin typpeä). Tämän tajusin vasta kotona, mut ei aina voi voittaa. Ei se typpi ihan väärinkään ole koska sehän aiheuttaa happamuutta. Muuten vaan sitten puhuin happamuuden (liiallisen typen) ja kuivuuden vaikutuksista puihin.
Mendelisminpoikkeustehtävässä (ainakin itse käsitin niin) haluttiin nimenomaan tietää intermediaanisesta peritymisestä, letaalitekijöistä ja yhteisvallitsevasta periytymisestä. Nämä itse ainakin kirjotin eikä tilaa jäänyt muuhun.
Ainoa tehtävä joka itselläni tuotti vaikeuksia oli ensimmäinen. Mulla ei ole mitään hajua minkä takia lepän lehdet ei ruskistu ruskan aikaan. Lepän ravinteiden saaminen meni arvonnaksi. Samalla selitin veden saannista vaikkei se kai suoranaisesti ravinne ole, mutta on asia jota ilman leppä ei selviä.
Minkäköhän takia kasveille tarjotaan eri olosuhteet (avokattoinen kasvihuone, jossa kosteus ja valon määrä on eri kuin avomaalla), jos testataan typpeä/happamuutta. Kokeen kaikki tuloksethan olisivat epävalideja, koska kasvihuoneen luomat olosuhteet vaikuttavat runsaasti kasvin kasvuun. Luulisi, että testissä ainoa muuttuja olisi testattava asia, jotta olisi selvää, mitä tekijää on tutkittu.
Vai mietinkö nyt vain liian monimutkaisesti? Oliko avomaa/ kasvihuoneolosuhteet ilmoitettu vain hämäykseksi?
Miten ihmeessä katoltaan avonainen kasvihuone vaikuttaisi typen määrän kasvissa? Maaperä on kokeessa sama molemmilla ryhmillä ja ilma vaihtuu vapaasti lasikammiossa...
Ainoa abioottinen tekijä mitä vitoskysymykseen järkeväksi koin oli tuuli. Se kuivattaa puun maanpäällisiä osia ja aiheuttaa myös lämmön hukkaa.. Sitä kautta se vaikuttaa kaikkiin tehtävässä kysyttyihin vasteisiin kasvissa..
Olenko nyt ihan hakoteillä? Epäilen...
Tuulta minäkin mietin, mutta toistaalta tuulihan myös vaikuttaa typen kuivalaskeuman leviämiseen. Jotenkin en osannut perustella itselleni miksi pelkkä tuuli vaikuttaisi noin paljon puiden kasvuun.
Ehkä 5 tehtävä oli vaan paskasti kirjotettu.
Typpilaskeuma toki leviää tuulen mukana mutta käsittääkseni lasiset kammiot olivat vain hyvin pieniä lasikoppeja, ja katoltaan avoimia sellaisia.
Tällöin sama laskeuma pääsee kattoaukosta yhtä hyvin kuin muillekin puille.
Vain tuulen fysikaalinen liikevoima blokataan lasiseinillä.
Aineiden kiertoa ne eivät muuta...
Tai korjaan vielä että veden kiertoa tuuli muuttaa. Kuivattaa kasvia jolloin kasvi joutuu ottamaan enemmän vettä maasta ja kasvattamaan juuristoaan.
Minusta et mieti liian monimutkaisesti, koska minäkin mietin kokeessa, mikä olisi ollut ainoa muuttuva tekijä. Erikseen kuitenkin ilmoitettiin se lehtien typpipitoisuus niin arvelin tutkimuksen perustuvan siihen. Nämähän on kuitenkin vain tehtäviä eikä oikeita tilanteita, mutta olisihan se kiva että tehtävät joissa puhutaan tutkimuksista olisivat edes jollain tasolla valideja.
Mäkin laitoin siihen vitostehtävään tuuli, vaikka en oikeen edes ymmärtänyt koko tehtävän ideaa. Sitten laitoin siihen jotain että tuuli lisää veden haihtumista tms. Mut en oo tosiaankaan varma onko se niin...
Siihen periytymiseen selitin letaalitekijän, kytkeytyneet geenit ja polygeenisen periytymisen. Suttupaperiin laitoin myös intermediaanisen ja yhteisvallitsevan periytymisen, mutta sitten olin muistavinani, että ehkä Mendelin kokeisiin kuului niitäkin. Jäi siis iso osa käsittelemättä kun en niitä varsinaiseen vastaukseen kumminkaan laittanut:(
Mullakaan ei ollut mitään hajua lepän ruskistumattomista lehdistä:( En ollut kuullutkaan moisesta.
Sitten se lajiutumistehtävän vastaus jäi tositosi lyhyeksi niin en varmastikaan selittänyt sitä tarpeeksi tarkasti.
Virustehtävästä sen sijaan jouduin karsimaan paljon tietoa, koska se ei olisi mahtunut siihen tilaan! Lopulta siihen taisi kumminkin jäädä pari riviä tyhjää kun en sitten viitsinyt tehdä todella epäjohdonmukaisesti etenevää vastausta enkä jaksanut tekstiäni kumatakaan.
Ehkä siihen vitostehtävään käy useampi vastaus jos on osannut perustella :D Oli kyllä niin paskasti kirjotettu tehtävä...
Mulla taas jäi lajiutumisesta paljon pois, ois voinut selittää vaikka kuinka paljon.
Viruksista osasin selittää kaiken muun hyvin (mielestäni) paitsi niiden soluun pääseminen ja lisääntyminen jäi mulla aika yleiselle tasolle.
Ite en tajunnut mistään kytkeytyneistä geeneistä puhua tai polygeenisestä periytymisestä vaikka nuo kyllä tiedossa oli...ärsyttää kun näitä keksii sitten kotona.
Vielä enemmän paineita syntyy ku kuulee näitä eri vastauksia tohon 5 tehtävään.
"Ehkä siihen vitostehtävään käy useampi vastaus jos on osannut perustella :D "
Entä jos tila ei riittänyt kunnon perusteluihin?? Mahtaako pisteet jäädä saamatta?
Minusta 5 -tehtävä oli paras koko kokeessa. Se oli ainoa joka ei kysynyt vain ulkoa muistamisen ja kirjojen pänttäämisen kykyä, vaan oli aidosti soveltava! Yliopisto on kuitenkin tutkimuslaitos ja tällaista eri tietojen tulkitsemista ja yhdistämistä tarvitaan tutkijan ammatissa...
Lehtien typpipitoisuuden ero johtuu siitä, että vähemmän vettä kuluttavilla typpeä siirtyy vähemmän itse kasviin ja typpi jakautuu suuremman biomassan kesken. Typpi on usein rajoittava tekijä maaperässä jotan sen hankintaa voi olla hankala lisätä. Vielä kun vähemmän vettä tarvitsevilla eli huoneessa kasvaneilla oli pienemmät juurisot, niin pienempi typen suhteellinen osuus on mielestäni selviö?
Ainakin sain omasta mielestäni kaikki tekijät hyvin mätsäämään poistuneen tuulen vaikutukseen.
No voihan perse, noin se menee. Noh, sinne meni sitten yhden tehtävän pisteet. Taitaa tulla kielteinen vastaus kirjeitse.
entäs voisko olla valo? paitsi ettei liity ehkä typpeen mitenkään :D Vaikuttaa kyllä biomassaan ja omalta osaltaan vedenkulutukseen. Kun valoa on paljon, kuluttaa paljon vettä, jolloin jää vähemmän typpeä.
Ehkä jos aattelee et sieltä seinistä heijastuis enemmän valoa niille koivuille. Voishan se sit oikeestaan olla lämpökin? Paha sanoo kun ei tiiä.
Jos lasit on tasaisina levyinä tasaisesti aseteltuna koivun ympärille, pitäisi valon heijastua yhtälailla poispäin kuin kasviinkin päin.
Lämmön kanssa taas ollaan mielestäni siinä mielessä oikeassa, että tuulen haihduttaessa vettä koivun pintasolukoilta sitoo haihtuminen valtavasti lämpöä ja viilentää kasvia. Niinpä kasvin pinnalla lämpötila on luultavasti suurempi tuulettomassa tilassa vaikka itse ilman lämpötilaan se ei vaikuttaisikaan. Keväällä aikaistunut silmujen puhkeaminen voisi liittyä tähän.
Mainitsin myös silmuje aikaistumeseen että syynä voi olla keväisen jäisen maan ja pienentyneen vedentarpeen yhteys...
Hirmuista spekulointia :)
Mä olin kanssa ykköstehtävän ja vitosen kanssa eniten ulalla.
Mun abioottinen tekijä oli myös tuuli. Mutta alkuun mietin, että mikä se sellanen kasvihuone on, kasvaako ne ruukuissa vai onko se siis ihan vaan aidattu puu.. Tähän sitten päädyin. En osannut kanssa liittää typpeä siihen oikein. Siihen b-kohtaan kerroin, mitä sille on tapahtunut. Muuten vetosin siihen veden saamiseen (isommat juuret = enemmän pinta-alaa saada vettä) ja tuulen aiheuttamaan haihduttamiseen ja siihen, että kasvuun jää energiaa..
Mitäs laitoitte siihen, että Mikä tekijä AINAKIN näkyy niistä tunturikoivutuloksista?
Minäkään en tiennyt lepistä tosiaan hevon vittua, mutta taisi mennä tuurilla oikein se lehtijuttu! Kirjoitin nimittäin, että kasvi saa bakteeriseuralaisensa avustuksella niin paljon typpeä, että lehdet "pysyy" vihreinä kauan.
..Oikea vastaus on ilmeisesti ettei kasvin TARVITSE imeskellä lehdistä typpeä yms talteen koska se saa runsaasti sitä maasta (=ei ruskaa)
Mutta joo, mä laitoin tohon abioottiseksi tekijäksi tuulen myös, ja perustelin sillä sitten juurisuhdetta ja muuta (joutuu allokoimaan vahvojen juurten kasvatukseen, pituutta tulee vähemmän jne..), taisi mennä pieleen :/
Ei tullut mieleenkään mikään typpi tai vesi tuossa..
Ja tuosta lehtien typpipitoisuuden erosta, minä olen tosiaan lukenut, että kun kasvilla on puutostila niin typpi ja muut ravinteet menevät nuoriin lehtiin -> eli suurempi typpipitoisuus kielisi puutostiloista näillä avomaan puilla. En tosin muistanut tuota kokeessa, vaan nyt kun katselin nuita kasvifysiologian papereita, niin niin siellä sanotaan xP
Koska mallivastaukset on tullut tuonne biohaku.fi:hin? Siellähän on jo linkit, mutta tiedostot vielä puuttuu..
Viidenteen kysymykseen vaikuttavasta abioottisesta tekijästä vastasin lämpötilan. Aineistossahan on tutkittu miten koivujen kasvu avokattokammioissa, eräänlaisissa kasvihuoneissa verrattuna koekentällä, vaikuttaa vastemuuttujiin. Kasvihuoneessahan lämpötila on aina ympäristön lämpötilaa korkeampi. Korkeampi lämpötila tehostaa puiden kasvua, fotosynteesiä ja aientaa sekä pidentää niitten kasvukautta. Tällöin kokonaisbiomassa on suurempi ja puu kasvattaa maanpäällisiä osiaan suhteessa enemmän. Ero lehtien typpipitoisuudessa taas selittyy kasvihuoneissa kasvaneiden koivujen tehokkaammalla fotosynteesillä ja biomassan tuotannolla. Tällöin hiilipitoisten yhdisteiden määrä puussa suurenee suhteessa typpipitoisiin. Hiilidioksidia puu saa yllin kyllin kun taas typpeä ei.
Kommentoikaahan joku olenko täysin väärässä? :D
BTW, kasvihuone jossa ei ole kattoa ei saa aikaan kasvihuoneilmiötä, jotenka lämpötila ei nouse
Itse olen sitä mieltä, että avokattokammiohin oltiin lisätty fosforia. Fosfori on usein minimiravinne joka lisää mm. kasvien kukintoa(siksi silmut puhkesivat avokammioissa aikaisemmin) ja kasvua. Fosfori lisää kasvua--->Isommat lehdet, mikä jo itsessään lisää yhteyttämistä ja kasvattaa kasvia lisää.
Huomioikaa, että avokattokammiot eivät olleet vain pleksit kasvien ympärillä. Ne olivat kasvihuoneita joissa katto oli vain auki. Tällä haluttiin rajata maaperä kasvihuoneen omaksi, mutta ei haluttu nostaa lämpötilaa koekenttää korkeammaksi. Lisä todiste, että maaperään lisättiin jotain minkä ei haluttu karkaavan?
Lisäksi typpeä oli aikalailla samanverran kaikissa kasveissa. Jos typpeä oltaisiin lisätty, eikö suhteellinen typpipitoisuus pitäis olla sama molemmissa ryhmissä? Sillä kasvihuoneen kasvien biomassa on suurempi, ei pienempi typpipitoisuus (%) tarkoita, että typpeä olisi vähemmän kuin koekentän kasveissa.
Edellistä logiikkaa hyödyntäen ottakaa huomioon, että koekentän kasveilla ei ollut isommat juuret, kasvihuoneen kasveilla oli vain isommat versot. Täten kasvit eivät kokeneet kuivuutta?
Kukaan muu miettinyt tuota fosforia?
Kamalaa, mulla ei juossut ajatus sitten yhtään vitostehtävää tehdessä. Laitoin, että abioottinen tekijä on ihan vaan vesi. Mainitsin kyllä tuulenkin jossain kohtaa.. Selitin jotain, että helposti vettä saavan ei tarvitse kasvattaa yhtä laajaa juuristoa -> saa kerättyä vähemmän typpeä. Ja heitin jotain niinkin typerää, että koska vettä on saatavilla paljon, sen osuus lehdissä suhteessa typpeen nousee ja senkin takia typpeä on pienempi prosenttiosuus. :s
"Itse olen sitä mieltä, että avokattokammiohin oltiin lisätty fosforia."
No aika kiero tehtävä olisi jos jätettäisiin kertomatta oleellinen osa koejärjestelyistä, eikä tämä osa edes olisi varsinaisesti kysyttävä asia :P
"Tällä haluttiin rajata maaperä kasvihuoneen omaksi, "
Ei kai niitä kammioita oltu maan sisään kaivettu? Eiväthän ne rajaa maaperää kasvien omaksi, koska kammiot ovat vain pinnalla ja maa ihan sitä samaa mitä muillakin puilla.
"Sillä kasvihuoneen kasvien biomassa on suurempi, ei pienempi typpipitoisuus (%) tarkoita, että typpeä olisi vähemmän kuin koekentän kasveissa."
No eikös pienempi prosentuaalinen pitoisuus nimenomaan kerro sen, että typpeä on vähemmän kuin koekentän kasveissa, koska kyse on nimenomaan _prosenteista_, ei mistään konkreettisesta määrän yksiköstä (grammoista, mooleista..)
Fosfori on abioottinen tekijä.
Useissa kasvihuoneissa on perustukset eli maaperä ei ole sama kuin sen ulkopuolella. Tosin ei kauheen tarkkaan kerrottu millanen kasvihuone se on, sanottiin vain: "avokattokammioissa, jotka ovat nimensä mukaisesti avokattoisia kasvihuoneita"
Miltäs kuullostaa tälläinen:
10 kg kasvi josta 10% typpeä ja 20 kg kasvi josta 5% typpeä. Kummassa on enemmän typpeä? ^^
Lisäksi kyseessä on muutaman gramman painoisista kasveista. Kukkaruukussakin noita voisi kasvattaa.
Lol unohtakaa toi idioottinen kommentti hahaha
Vai väitetäänkö tossa tosiaan, että kokeessa 1 kasvit painasivat vain muutamia grammoja? Kokeessa 2 tietenkin omat kasvinsa ja tietenkin vanhempia
Jep näköjään. Avokattoisiakukkaruukkuja taisi olla
Mä siis mietin pitkään, että sanotaanko missään, että ne kasvaa samassa maassa. Musta avokattokammio, joka tarkottais oikeesti sitä, että on menty pistämään seiniä joidenkin puiden ympärille kuullosti vaan niin tyhmältä. Missä se kammio on?!
Mutta sitten päätin, että ei ne voi haluta mitään niin monimutkasta, joten totesin, että mun versiossa ne kasvaa maassa ja niillä vaan on tuulen pitävät seinät. Mietin kyllä, että onko toi "avokattokammio" joku ihan yleinen sana, että onko mun yleissivistys hyvin puutteellinen.. ehkä se on..
Itse päättelin tuohon vitoseen abioottiseksi tekijäksi lämmön sillä perusteella ,että muistin jostakin lukeneeni Koivun ajoittavan lehtien kasvuun lähdön kevään lämpökertymän mukaan.
Lisäksi tuollaisessa kasvihuoneessahan on periaatteessa hieman samankaltaiset olot, kuin esimerkiksi jossakin suojaisalla sisäpihalla, jossa kaikki ovat varmaan huomanneet olevan lämpimämpää ja kasvien kasvavan paremmin kuin avomaalla.
Viimeisimmässä Tiede-lehdessä kerrottiin nuista koivuista, ne mittaavat nimenomaan kylmäjakson pituutta ja talven ajan kasvihormonit kuten abskisiinihappo pitää puun lepotilassa, ettei koivu vain rupea aukomaan silmujaan esim. jo syksyllä jos tulee lämmintä (Koivu tekee silmunsa valmiiksi jo edellisen vuoden loppukesästä). Vaan riittävän pitkä viileä kausi saa lepotilan raukeamaan ja siihen viileään kauteen koivu "laskee" ne päivät, joiden lämpötila on nollan ja 10 välissä. Kovia pakkasia se ei ota lukuun (eli pakkasta ei tarvii välttämättä olla, kunhan vähintään nuin viileä kausi on.)
Silmut aukeaa kun lepotila loppuu (eli viileät päivät on täynnä) ja lämpö loihtii ne esiin (kasvunopeus riippuu lämpösummasta, siksi ei joka paikassa koivut puhkea ihan samaan aikaan, vaan lämpimämmissä ensin) ja tähän osallistuu sitten fytokromi (väripigmentti). Sytokiniinit ajavat silmujen kasvua.
Varmaan tuohon prosessiin vaikuttaa fosforikin, mutta sanoisin, että aika kaukaa haettua. Silmut puhkesivat kammioissa ensin, koska niissä oli lämpimämpi (avokatosta huolimatta, jokainen voi itse kokeilla mennä kesällä seisomaan ensin lasikoppiin josta vain katto on auki, ja sitten tuuliselle pellolle) ja lämpösumma oli siellä suurempi.
"Silmut puhkesivat kammioissa ensin, koska niissä oli lämpimämpi (avokatosta huolimatta, jokainen voi itse kokeilla mennä kesällä seisomaan ensin lasikoppiin josta vain katto on auki, ja sitten tuuliselle pellolle) ja lämpösumma oli siellä suurempi. "
Mutta täällä kiistellään nyt ihan väärästä asiasta! Se syy miksi lasiseinien sisällä tuntuu lämpimämmältä johtuu nimenomaan tuulen osuudesta. Vettä haihduttaessaan se sitoo valtavia määriä lämpöenergiaa ns. latentiksi lämmöksi. Eli tuuli on ultimaattinen tekijä ja lämpö vasta siitä seuraava sekundaarinen tekijä. Lasiseinät tehtävässä eivät suojanneet kylmältä vaan tuulen viilentävältä vaikutukselta.
"Edellistä logiikkaa hyödyntäen ottakaa huomioon, että koekentän kasveilla ei ollut isommat juuret, kasvihuoneen kasveilla oli vain isommat versot. Täten kasvit eivät kokeneet kuivuutta?"
Tähän taas: Juurten absoluuttinen koko ei olekaan tärkeää vaan nimenomaan niiden suhteellinen koko verson kokoon nähden. Suurempi lehvästö tarvitsee enemmän vettä kuin pieni joten tämä juuri/verso suhde pitäisi pysyä jotenkuten samana...
Joku täällä sanoi, että kaupungissa sisäpihalla on lämpimämpää, joten puut kasvavat paremmin ja kukkivat aikaisemmin. Ei näitä asioita oikein voi rinnastaa, taloista kuitenkin karkaa lämpöä ulos, jostain muovi/lasi(?)seinistä ei.
Onko tässä kuvassa muuten niitä mystisiä avokattokammioita?
http://www.helsinki.fi/tutkimus/tiedeuutiset/2006/vk24.shtml
Jaa-a en tiiä, mutta ite kuvittelin ihan erilaisiks:D
Onks ne tosiaan tollasia, kuin ylläolevan linkin kuvassa? Kuvittelin et se ois ollu joku yhtenäinen kasvihuone, jossa on vaan katto auki. Mutta noh, enpä tainnut kyseistä tehtävää sisäistää muutenkaan. Tuo tuuli tuntuu nyt loogisimmalta, ei vaan tietenkään kokeessa tullut mieleen. Laitoin abioottiseksi tekijäksi veden. TOSIN täällä mainittuja veden, lämmön, typen/fosforin osuutta on saatettu yhtä lailla tutkia, mutta epäonneksemme kysymys (muistaakseni) kuului, mitä tekijää ENNEN KAIKKEA tutkittiin... :/ Ja voi hyvänen aika, aika lailla saa olla asian harrastaja että tuollaisista asioista voi syvemmin tietää! Ei näköjään perusälykkyys biologian kokeen laatijoille riitä... Ikävä juttu, jos sinne halutaan vaan jotain neropatteja. Karsii kyllä muuten luontoa rakastavat ja biologiaan haluavat aika tehokkaasti. Sinne meni pisteet.
Voisiko joku ystävällisesti valaista mua seuraavassa asiassa:
miten halvatussa tuota juuri/versosuhdetta kuuluu tulkita??
En tajua. Mitä se edes tarkoittaa? Niiden kokoa suhteessa toisiinsa? TÄ.
Kiitos.
Niinpä, mitä vittua se tarkottaa? Miten sen ois muka voinu tietää?
juuri/lehti
Onko toi niinku jakoviiva tossa välissä?
vai mikä hiton verso se nyt oli
Siis oliko avomaan koivuilla vai avokattokammion koivuilla suuremmat juuristot?
avomaan koivuilla oli suhteessa isommat
Avomaan koivuilla oli suuremmat juuret suhteessa versoon (oliko se verso..?).
Minä perustelin sen juuri tuolla tuulella, suuremmat juuret ovat tukevammat ja puu ei siellä tuulen ja tuiverruksen armoilla muuten kasva niin suureksi :P
TOSIN nyt tuo vesiselitys alkaa tuntua huomattavasti paremmalta.. Ja varsinkin kun vika tehtävä vähän vihjaili siit vedestä.. Voi voi :/
Inhottavaa kun tuo koe olikin nuin hankala noiden puutehtävien osalta. Olen tähän asti päässyt kaikki bilsan kurssit yliopistolla läpi nelosella, ja on "hieman" idioottiolo kun ei vieläkään osannut pääsykokeessa niin, että pääsisi oikeasti sisään.
Mä niin toivon että se abioottinen tekijä on vesi...
Meikäläisen hatarat perustelut:
Seinien sisällä tuule >>> enemmän vettä saatavilla >>> pienempi juuristo >>> saa vähemmän typpeä >>> typen %osuus pienenee, ehkä veden suurenee? >>> kuivuudessa tunturikoivut joutuu panostamaan juuristoon ja siksi kasvaa hitaammin
Eihän tossa mitään ristiriitaista ja tehtävän antoon sopimatonta ole?
Hups, siis siellä seinien sisällä tuuli nimenomaan ei pääse haihduttamaan vettä :D
Jepu jee... Mul meni toi tehtävä ja "perustelut" ihan reisille ku en tajunnu tota juuri/versosuhdetta... :D Et mitä se tarkottaa jne. Ja muutenkin tila loppu kesken, sekä siinä että muissakin tehtävissä. En tajua, ihan ku ne kokeet ei olis jomuutenki tarpeeks haastavia, ni sit tarvii stressata ja huonontaa suoritustaan sen tilan vähyyden vuoks!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Murrrrrrr.
Koskakohan mallivastaukset julkastaan?
"Koskakohan mallivastaukset julkastaan? "
10.6 näillä näkymin: http://www.biohaku.fi/
Meniköhän ihan ohi aiheen kun aloin selittämään Mendeltehtävässä kaikista erilaisista mutaatioista? :s
"Meniköhän ihan ohi aiheen kun aloin selittämään Mendeltehtävässä kaikista erilaisista mutaatioista? :s "
Ei se nyt kai varsinaisesti ohi aiheen, mutta mutaatioiden osuus on kyllä häviävän pieni kaikista lukusuhteisiin heittoja aiheuttavista tekijöistä. Kytkeytyneisyys ja leimautuneisuus kai ne kuitenkin on suurimmat häikkää aiheuttavat jutut, mutta toki voi joku mutaatiokin iskeä yllättäen :)
Mitä on kytkeytyneisyys ja leimautuneisuus?
"Mitä on kytkeytyneisyys ja leimautuneisuus?"
..Ihan pakko kysyä; eikö olisi nopeampi katsoa googlesta tai vaikka bilsan kirjasta, kuin kirjoittaa tänne ja venailla vastausta?
Mutta niin, Mendelismi pätee vain jos geenit ovat eri kromosomeissa, ja jos ne ovat samassa, niin niitä kutsutaan kytkeytyneiksi ja ne siis ilmenevät usein yhdessä (riippuen kytkennän vahvuudesta). Niinpä lukusuhteet ovat päin helvettiä kun ominaisuudet periytyykin yhdessä, eikä yhdisty vapaasti.
Esim. nyt vaikka ruusuilla punakukkaisuus ja pitkävartisuus ovat ominaisuuksia jotka ovat kytkeytyneet, ja on hankalaa tuottaa valkoisia pitkävartisia ruusuja. Kytkentä voi kuitenkin purkautua (tai tapahtua) crossing overilla.
Leimautumisessa geenin aktiivisuus (=ilmeneminen) riippuu siitä, kummalta vanhemmalta se on saatu.
Ootteko huomanneet, että mallivastaukset on nähtävillä. Perskule, se vitostehtävän abioottinen tekijä olikin lämpö. :(
oho, kerkesit ennen mua
Oikeet vastaukset on jo julkaistu! Yritin vähän laskea omia pisteitä ja luulen, että jää kyllä opiskelupaikka saamatta:(
No älä, niin varmaan minullakin. :(
Milläköhän pistemäärillä on viime vuosina menty sisään?
Jostain jo tilastoja löysin aiemmin mut nyt en enää löydä! Riippuu varmaan siitäkin mihin kouluun hait. Ite hain Turkuun.
Ai perkele kun oli tyhmiä unohduksia.... mutta jos en kouluun pääse se johtuu kyllä täysin 5 tehtävästä. Laskin pisteitä ja toivottavasti olis vähän alemmat pisterajat kuin viime vuonna.... sitten olisi mahdollisuus.
Viime vuonnahan pisterajat nousivat aikalailla. Mutta tehtävätyypit muuttuivatkin ehkä hiukan yleisimmiksi ja sama linja tavallaan taisi jatkua tänä vuonna. Vaikea sanoa.
Oli näköjään lämpö sittenkin se tekijä, sentään. Meni kyllä muuten niin huonosti, että en pääse edes Joensuuhun. No eipä tarvii tätä enää jännittää :D
Kuinka teillä kävi?
Pääsin Helsinkiin nyt toisella yrittämällä ja fiilikset ovat kyllä mitä mahtavimmat :). Varsinki kun voin vihdoin toivottaa hyvästit kokopäiväisille hanttihommille, joita tuli väännettyä lukion lopusta kolmisen vuotta tähän kesään. Pitänee englantia alkaa kertailemaan oppikirjojen vuoksi. Kirjoitteli 22-vuotias tuleva biologian opiskelija Helsingistä