Bodomin ja Ulvilan esitutkinnan olivat siltä osin samankaltaisa, että poliisi väitti valheellisesti oikeudenkäynnin aikana molempien juttujen epäiltyjen tunnustaneen rikoksen esitutkinnan aikana.
Selvittämättä oikeudenkäynnissä jäi, saiko soluutettu peitehenkilö "poikaystävä Seppo" Ulvilan jutussa epäillyltä "piparia".
Selvittämättä oikeudenkäynnissä jäi, saiko soluutettu peitehenkilö "poikaystävä Seppo" Ulvilan jutussa epäillyltä "piparia".
Vastaukset 5
Vanhimmat
AIVAN oikeassa olet, kummassakin tapauksessa syylliset ovat "pimahtaneet" psykologisesti, että, mitään muuta tekijää ei ole olemassa.
Ihmisen aivot toimivat tuolla tavoin, että sattuu joku shokeeraava juttu, niin aivot sulkevat sen kokonaan pois sitten sen tapahtuman.
NÄIN ON.
Kun ihmisen aivot ovat sellaisessa psykoosi-suojelutilassa silloin, kun on tullut tehtyä jotain järkyttävää, mitä mieli ei kestä...
Ei auta mikään muu kuin joku sähköshokki-psykoosi sitten tuollaiseen hoitoon.
Mutta nyt olisi tuo tärkeää että olisi jotain järkiä toisesta tekijästä siellä, mitä ei ole löytynyt Ulvilasta, eikä Bodomistakaan...
Eli Teräsmies ne murhasi kaikki.
Yhteistä tapauksille on myös se, että poliisi möhli molempien rikospaikkatutkimukset aika täydellisesti. Bodomin tapauksetahan tiedetään, että poliisi päästi rikospaikalle ihmisiä sotkemaan jälkiä. Eikä Ulvilassakaan syyttäjä ollut kovin tyytyväinen poliisin tutkintaan. Eli typerät poliisit ovat yksi näitä rikostutkintoja yhdistävä asia. Eikä kyse ole ihan pienestä mokasta.
Samaa mieltä.
Kerrankin täytyy olla venkulan kanssa samaa mieltä siitä, että sekä Bodomissa, että Ulvilassa poliisi tyri tutkinnan pahemman kerran. Molemmissa oli tekijä vielä
rikospaikalla poliisin saapuessa.
Ainoastaan Helsingin ´murharyhmä´ ja KRP pystyy pätevään henkirikostutkintaan.
Muualla Suomessa se on lähinnä maalaispoliisin alkeellista tutkintatasoa.
Mikäköhän Ulvilan keississä on tilanne epäiltynä olevan rouvan suhteen siinä mielessä, että eikö rouva muista puukottiko hän vai ei? Jos ajattelisi että ihmisen defenssimekanismit torjuisi järkyttävät teot kieltämällä, luulisi kuitenkin, että rouva muistaisi edes sen onko ennen puukotus-tapahtumaa ollut vakavaa riitaa ja jos niin mistä aiheesta ja onko aihe niin herkkä, että se voisi johtaa veritekoon. Psykiatri Lauerma joskus kertoi telkkarissa että suomen vankiloissa on paljon ihmisiä, jotka juridisesti ja teknisesti kiistattomista tutkimustuloksista huolimatta eivät pysty myöntämään tekemäänsä henkirikosta ja kokevat olevansa vankilasa syyttöminä.
Jos on niin että riitaa on ollut, tuntuisi aika epätodennäköiseltä, että riidan aikana kotiin tunkeutuu tuntematon joka tappaa ja katoaa jälkiä jättämättä. Olisi myös vaikeasti uskottavaa että ulkopuolinen tappaja olisi uskaltanut puukottaa peräti 70 kertaa ja vielä jäädä taloon viipyilemään niin kauaksi aikaa että uhrin varmuudella voi todeta kuolleeksi. Jos talossa on ollut ulkopuolinen tappaja, hän ilmeisesti on viipynuyt talossa vielä hätäpuhelun kestäessä. Ei kuullosta uskottavalta. Jos ulkopuolinen tekijä olisi ollut täysissä järjissään, hänen olisi voinut luulla huolestuvan kiinnijäämisestä ja nähdyksi tulemisesta. Pikainen poistuminen muutaman iskun jälkeen olisi ollut enemmän kuin luultavaa.
Lehtitietojen mukaan rouva ei ole juuri puhunut kaipaavansa kuollutta miestään. Olisi aika normaalia kaivata miestänsä, varsinkin jos joku tuntematon olisi puukottanut miehen hengiltä. Vaikka avioliitto olisi ollut loppuviimeisillään, siitä huolimatta äkillinen poismeno aiheuttaa epäjatkuvuuskohdan elämään. Muutos parisuhteessa on dramaattinen kun puoliso kuolee yhtäkkisesti ja vieläpä väkivallan seurauksena. Päällisin puolin rouva vaikuttaa terveeltä. Kuitenkin jopa mielisairaat tervehdyttyään yleensä muistavat paljon yksityiskohtia ja tunnetiloja sairasajaltansa, jopa kohtaustensa ajalta.
Kuolleella miehellä oli eräiden lehtitietojen mukaan joap 70 pistohaavaa. Iskujen määrä kielii määrätietoisuudesta ja syvästä vihantunteesta uhria kohtaan. Voisi kuvitella että riidan seurauksena tapahtunut äkillinen tappo ei olisi päätynyt 70 pistoon. On kaiken kaikiaan ihme että 2000-luvulla rikospaikan jäljitä ei saada tutkittua onko epäilty syyllinen vai ei. On verta, on jalanjälkiä, on dna:ta, on tekovälineitä ja edes ikkunan rikkomista ei ole saatu selvitettyä luotettavasti.