Naisen etäisyys ja haluttomuus suhteessa

Kotoa saatu esimerkki seuraa vahvana pitkälle aikuisikään. Jos puolisosi kotona ei hellyyttä eikä läheisyyttä ole osoitettu,ei puolisosikaan osaa sitä luontevasti. sinulta vaaditaan kärsivällisyyttä. Puolisosi saattaa kaivata jonkinlaista terapiaa,koska kokee että ei kelpaa (seksuaalisesti?) kenellekään.
Voisit yrittää keskustellla.mistä riittämättömyyden tunne johtuu. Et voi kaataa hetkessä muureja,joita puolisosi on kasannut ympärilleen vuosien ajan puolustaakseen itseään. Mutta jos todella välität hänestä,sinun on alettava keskustelemalla ja varovaisella lähestymisellä purkamaan niitä muureja. Jos liian päällekäyvästi vaadit seksiä tai läheisyyttä,puolisosi menee vain lukkoon eikä pysty toiveitasi toteuttamaan. Puolisosi luotettavuutta en lähtisi epäilemään. Jos hänellä on tunnepuolella noin vahvat "lukot",en usko hänen pystyvän suhteeseen toisen miehen kanssa.

Kyllähän tuossa on terapian paikka. Älä nyt ihmeessä ainakaan odottelemaan jää, voi olla että saat odottaa loppuelämäsi ja mitään muutosta ei tule koska hän on ns. valintansa tehnyt tuon suhteen joka taas kovin kertoo siitä että kun hän on siipeensä ottanut (takana voi olla aivan mitä tahansa seksuaalisesta hyväksikäytöstä lähtien) ja on tuommoiset muurit kasannut itsensä ja muiden välille. Klassinen esimerkki miten hänen itsetuntonsa on olematon ja hän ei rakasta edes itseään kun ei salli itselle nautintoja.

Keskustele asiasta ja sano haluavasi yhdessä terapiaan missä voitte käydä kumpikin läpi näitä asioita ja mitä haluatte parisuhteelta. Näin hän toivottavasti ymmärtää että haluat oikeasti panostaa parisuhteeseen ja että välität hänestä.

Mikäli asia ei etene niin valitettavasti hän saa juuri sitä mitä tilaa eli omalla käytöksellään karkoittaa myös mahdolliset hyvät asiat elämässään. En ehkä uhraisi omaa elämääni useita vuosia ja koittaisi tämmöistä ihmistä "parantaa".

Herää myös kysymys että miksi hän on sinun kanssasi jos hän ei rakasta ja välitä sinusta? Rakkauteen kuuluu olennaisena osana parisuhteessa myös toisen läheisyys ja tunteiden osoittaminen sekä säännöllinen ja molempia tyydyttävä seksielämä. Kun jossain osassa mättää niin lähes poikkeuksetta toinen osapuoli on onneton.

Kiitos vastauksista,

niin, ilmeisesti tunteiden osoittamisen oppiminen on vaikeaa? Itsellä läheisyys haamisineen ym. on niin luonnollista, että en ymmärrä miksi toinen ei tosiaan ymmärrä "mitä hänen kuuluisi ja mitä ei kuuluisi tehdä"!

Olen vaivihkaa yrittänyt ehdottaa hänelle ammattilaisen kanssa juttelemista, koska hehän ovat vuosikausia opiskelleet ja opetelleet ymmärtämään ja avaamaan kaikkinaisia ongelmia ja mieleen syntyneitä lukkoja. Mutta hän kokee ettei siitä olisi hyötyä ja kokee moiset puheet jopa loukkaavina, vaikka yritän parhaimpani mukaan selittää että ajattelen hänen ja meidän parasta... ;/ Enkä sitäpaitsi usko, että hän uskaltaisi avautua vastaanotollakaan, koska oma ylpeys/epäonnistumisen pelko on niin kova.

Kiitos Nainen2x, haluaisin toivoa että kärsivällisellä työllä ja hän pystyisi avautumaan, "löytämään itsensä" ja olemaan sinut itsensä kanssa. En epäilekään että hän pettäisi, vaan hänen tunteidensa olemassa oloa ja onko kaikki tähänastinenkin vain "ulkoa opeteltua matkimista", koska hän ei ilmeisesti ymmärrä koko läheisyyden käsitettä? =/

Voi mikäpä neuvoksi, tekisi mieleni hankkia haluille estolääkitys, koska hyviä puolia on kuitenkin niin paljon...

Itselläni ovat myös halut tyystin kadonneet sen jälkeen, kun ymmärsin olevani ruma ja vastenmielinen. En pidä itsestäni, joten en kiinnostu läheisyydestäkään.