Nyt viimeistään menin sekaisin omega-rasvahapoista, kun yritin saada selvää mitä niistä pitäisi ja mitä ei pitäisi käyttää. Siis omegoita kun on 3, 6 ,7 ja 9, niin mitä niistä pitäisi syödä kapseleina? Syön kalaa ehkä kerran viikossa, auringonkukan- ja pellavansiemeniä melkein joka päivä n. ruokalusikallisen yhteensä ja muutaman pähkinän tai mantelin päivässä.
omegat?
3,6,7,9?
6137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rypsiöljyä ja pehmeetä margariinia vielä ja muuta et tarvitse. Jätä kapselit ja pillerit kauppaan ja osta sillä rahalla hyvää ruokaa.
Margariini on terveysriski. Katso ympärillesi, mitä sen syöminen on saanut aikaan.
Kalaa täytyy syödä taikka kalanmaksaöljyä.
Hyviä rasvoja:
Kala, pähkinät, siemenet, avokado, kylmäpuristetut öljyt (oliivi, pellavansiemen, camelina, rypsi, kookos). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalastuksen_loppu.htm
Tämän systeemin http://bit.ly/Kotikaupungin-tarjoukset avulla sain tietää tarjouksessa olevista Omega 3 kapseleista saman tien. Mulla ei aina ole aikaa syödä niin hyvin ja terveellisesti kuin haluaisin, ja sen takia joskus on turvauduttava ravintolisiin.
Maaseudun Tulevaisuudessa oli 20.5. uutinen ”Kolesteroliteoriaa vaikea kumota”. Siinä viitattiin professori Timo Strandbergin esitykseen.
”Kolesteroliteoriaa”, tai kuten sitä kansainvälisesti kutsutaan ”rasvahypoteesia”, on tietyssä mielessä vaikea kumota, koska sitä ei koskaan ole tieteellisesti edes osoitettu oikeaksi.
Esimerkiksi käy Strandbergin väite, että tyydyttyneellä rasvalla ja sepelvaltimotaudin välillä vallitsisi yhteys. Todistukseksi hän esittää 1960-luvulla tehdyn suomalaisen mielisairaalatutkimuksen.
Strandberg on tällä hetkellä eräs harvoista, joka enää kehtaa viitata tähän tieteellisesti epäpätevään ja epäeettiseen tutkimukseen. Yksikään tutkimuslautakunta ei antaisi tällaiseen tutkimukseen enää edes lupaa.
Strandberg toteaa myös, ”ettei päteviä tutkimuksia tiedetä tai muisteta”. Tämä todellakin pitää paikkansa, osuvasti ainakin hänen suhteensa. Hän ei tunne tuoreita, vuosina 2009 ja 2010 julkaistuja laajoja tutkimuksia. Niissä on kiistattomasti osoitettu, ettei tyydyttyneellä rasvalla ja sydän- ja verisuonitautitapahtumilla ole yhteyttä.
Hän ei myöskään näytä muistavan kansanterveyslaitoksen ja Harvardin yliopiston huippupätevää, vuonna 1997 julkaistua Setti-tutkimusta. Siinä osoitettiin selkeästi, ettei tyydyttyneellä rasvalla ja sydäntautikuolleisuudella ole yhteyttä.
Tutkimus on aktiivisesti unohdettu ja vaiettu meillä, mutta ei muualla.
Johtavat asiantuntijat toteavat nykyisin kaikkialla, että vanha käsitys tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta on virheellinen. Tieteellisen maineensa vuoksi Strandberginkin olisi nyt aika myöntää tosiasia.
Suomalainen kolesterolikonklaavi, jonka keskeinen kellokas Standberg on, koettaa epätoivon vimmalla pelastaa kasvonsa ja puolustaa vanhentuneita käsityksiä rasvoista, kolesterolista ja sydänterveydestä.
On valitettavaa, että juuri nämä kolesterolilääketeollisuuteen ja -kauppaan sitoutuneet henkilöt voivat yksinoikeudella sanella virallisen leiman saavat suositukset statiinilääkkeiden yhä laajemmaksi käytöksi.
Niiden hyödyistä sydänpotilaille, mutta myös haitoista niitä täysin tarpeettomasti käyttäville on keskusteltava avoimesti. Lienee niin, että maallikotkin jo tietävät haittavaikutukset paremmin kuin kolesterolikonklaavi.
Todellista harvainvaltaa käyttävän konklaavin sitoutuminen lääkebusinekseen käy ilmi Duodecim-seuran netissä olevilta dyslipidemioiden Käypä hoito -sivuilta.
On tragikoomista, että tämä pieni tieto-osio hävisi näiltä laajoilta sivuilta syksyllä kuuluisuutta saaneen MOT-ohjelman edellä. Huomautuksen jälkeen se palautettiin epäuskottavin selityksin ”tapahtuneesta ohjelmavirheestä”.
Toistan jälleen useasti esittämäni ehdotuksen. Käypä hoito -suositus tulisi antaa virkamiesvastuulla sen sijaan,että nyt maineestaan kamppailevat yksityishenkilöt sitä varjelevat ja toistavat. Heidän tulisi antaa tilaa riippumattomille asiantuntijoille, jotka valmistelisivat ehdotuksen. Lopullinen suositus tulisi antaa sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Miksi näin ei voisi menetellä, pelätäänkö jotain?
Kari Salminen
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/05/fi_FI/strandberg__rasva_ja_kole
steroli/
Joskus ihmettelen, keille nuo Omega 3-6-7 ja 9 -valmisteet ovat tarkoitettu. Paastoajilleko? Käsittääkseni tietyt Omega-3:set, EPA ja DHA voivat olla tarpeen lisäravinteina, etenkin, jos on kyse henkilöstä, joka ei syö rasvaista kalaa. Itse käytän niitä, koska rasvaisen kalan syönti tarkoittaa käytännössä norjalaista kassilohta, joka on äärettömän epäekologista sen vuoksi, että yhden lohikilon tuottamiseen tarvitaan 2,5 kg hyvää ruokakalaa.
Omegoiden suhde on myös huomattava asia. Normaali ihminen saa liikaa Omega-6 -rasvahappoja jo normaalista ravinnosta, joten kaikkia Omegoita ei todellakaan tarvitse saada lisäravinteista, ellet sitten tosiaankin paastoa.
Kannattaa muistaa, että etenkin omega-3 rasvahappo ohentaa verta ja heikentää veren hyytymistä. Eli jos on edessä leikkaus tai veri tuppaa muutenkin hyytymään erittäin heikosti, niin kannattaa välttää ravintolisien käyttöä