Minne lääkikseen?

Viro tulee ensin mieleen, mutten osaa sanoa, että kuinka helppo sinne on päästä. Sitten tiedän, että Tsekeissä, Romaniassa ja Unkarissa on englanninkielistä lääkisopetusta sekä paljon ulkomaalaisia ja koska EU-maissa suoritettu lääkis kelpaa sellaisenaan muissa EU-maissa, ongelmia ei siis pitäisi tulla tutkinnon tunnustamisen kanssa. Näissä maissa pääsee mielestäni suht helposti, mutta lukukausimaksut voivat olla aika korkeita, esim. 10000 euroa vuodessa. Hinnat nousevat sitä mukaa kuin ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvaa. Arvostettavuudesta en osaa sanoa mitään, nämä tiedot on kerätty eräältä ei-englanninkieliseltä ulkomaalaiselta opiskelufoorumilta.

Tässä Unkarista tietoa: http://www.studyhungary.hu/index.php?show=men&mid=30

Tsekki: http://www.med.muni.cz/ Charles University Prague

Romania: http://www.medicineinromania.com/

Kiitos avusta. Romania ensiajatuksena kuullostaa vähän hurjalta, mutta Tsekkiä olen ajatellut maana, missä olisi kiva asua. Unkarin lääkiksestä taitaakin olla keskusteluketjuja.

Viroon on melko helppo päästä, kun sinne otetaan SAT:sien perusteella ja sisäänpääsyprosentti on kai jotain 15-20.

Miten muuten saa pankeilta lainaa opintoja varten? Riittääkö vaan, että on takaaja?

Miten olisi Kelan opintolaina, jota saa ensi lukuvuodesta alkaen 600e/kk. Jos sulla ei kuitenkaan oo siihen oikeutta, niin silloin tosiaan tarvitaan muita lainoja, joita voi pankeilta kysellä.

Tsekin pääsykokeet vaikuttaa aika... helpoilta. 'Mikä on leukemia?' Jaa-a. Varteenotettava vaihtoehto siis.

Tietääkö kukaan Sveitsin ja Itävallan lääkiksistä? Siellä on niitä aika useita.

Käsittääkseni Sveitsiin ei voi hakea ulkomaalaisena lääkikseen, siis pitää olla Sveitsin kansalainen. Sveitsin kansalaisuutta ei taida saada kovin helposti.

Jos Suomen pääsykokeet tuntuu ylivoimaselta haasteelta, niin suosittelen toisen alan harkintaa.

Vaikea sanoa, että kuinka Suomen pääsykokeet on ylivoimaiset, kun en ole vielä hakenut. Kuullostavat katkerilta kaikki ulkomaalaisten lääkisten halveksujat, mutta tilastot puhuvat puolestaan.
Jos on kaksi vaihtoehtoa, päästä 99% varmasti suoraan sisään jonnekin englannin tai saksan kieliselle linjalle ulkomaille tai yrittää lukuisten preppauskurssien jälkeen Suomessa eikä sisäänpääsystä voi olla lainkaan varma, niin se on vähän niin kuin käytännön älykkyyden testi. Erikseen ovat sitten kaikki fysiikkanerot, joille vastaavat pääsykokeet eivät ole turhauttavia. Enkä sitäpaitsi halua viettää elämääni Suomessa, joten miksi edes opiskelisin täällä.

Olen muuttamassa Sveitsiin töihin, niin kaipa tuo lääkisasia siellä vielä selvenee, siis että voiko sinne edes hakea.

voihan sitä mennä mihin maahan tahansa. jotkut suomalaiset on kouluttautuneet saksassa.
Kerran näin ylioppilas lehdessä koko sivun mainoksen jostain Barbadoksen lääketieteellisestä. Kiinnostuin ja katsoin kotisivut. Kallista lystiä. Jo pelkkä hakuprosessi maksoi maltaita. Pitäisi olla miljonääri että uskaltaisi edes haaveilla.Voi tulla pikkusen kalliiksi.Kannattako velkaantua korviaan myöten?

Viron eli Tarton yliopiston lääkikseen ei enää kävellä sisään. SAT- pisteet ainakin viime vuonna jo lähes 800!

Ruotsissa on lisätty koulutuspaikkoja ja nyt on ollut aiempaa paljon helpompi päästä sisään.

Minne Ruotsin yliopistoista kannattaisi yrittää?

Miten olisi USA? Ensin sinun pitaa pasta yliopistoon ja siella opiskella 4 vuotta ennekuin voit edes yrittaa pyrkia laakikseen.
Kylla minulle kelpaa takalainen laakari paremmin kuin suomalaien joka on aina mennyt siita missa aita on matalin.
Potilaana huomaa valtavat erot vaikka suomalaiset itse ovat sita mielta etta ovat mailman parhaita kaikessa.

Jenkkien koulutusjärjestelmä on erilainen, eikä tutkintoja voi ihan suoraan rinnastaa.

Usan high school käännetään usein Suomessa lukioksi,
kun 3 vuotisesta high schoolista tyypillisesti valmistutaankin 18-vuotiaina.
Tosisasiassa high school vastaa vaativuudeltaan ja curriculumiltaan
lääkiksen kannalta oleellisissa aineissa enemmän suomalaista yläastetta.

High Schoolin jälkeen suoritetaan collegessa nelivuotiset kandiopinnot, ja valmistutaan kandeiksi (Bachelor’s degree), mutta joukossa on runsaasti lukiotasoisia opintoja ja näiden lisäksi suomen kandivaihetta vastaavia opintoja.

Jenkeissä kandin saa tehdä miltä allta vaan, mutta vaaditut kurssit biologian, kemian, fysiikan, matematiikan ja englannin alalta pitää olla suoritettuina (vrt. lukio)ja keskiarvon huipputasoa. Lääkikseen tähtääville monet colleget järjestävät myös premed-kandiohjelmia, jotka painottavat lääkiksessä tarvittavia aineita, mutta yhtä kaikki kandiksi näistäkin valmistutaan.

Seuraava askel on nelivuotinen lääketieteen peruskoulutus yliopistossa
eli nk. Undergraduate Medical Education, josta valmistutaan lääkäriksi eli Medical Doctoriksi (M.D. ), vaikka tutkinto ei tohtorin väitöskirjatyötä sisällä.
Undergraduate-paikat ovat valtavan kilpailtuja, eikä sisäänpääsy ole itsestäänselvyys huippuarvosanoillakaan.

Lääkärin perustutkintoon usassa siis highschool 3v. BA 4v MD 4v = 11.v.

Vertailun vuoksi suomessa käydään ensin kolmivuotinen lukio,
Lukion jälkeen haetaan kuusivuotiseen lääketieteen lisensiaatin LL koulutukseen suorittamaan lääkärin perustutkintoa, joka jakaantuu
- kaksivuotiseen prekliiniseen vaiheeseen (vrt premed)
- nelivuotiseen kliiniseen vaiheeseen(vrt Undergraduate Medical Education)

Molemmissa maissa perustutkinnon (MD tai LL) suorittanuton oikeutettu toimimaan lääkärinä.

Perustutkinnon jälkein useimmat suorittavat jonkun tietyn alan erikoislääkärikoulutuksen (Usassa Graduate Medical Education), jonka kesto
- Suomessa 6v. ja
- jenkeissä 3-7 vuotta kestävä erikoistumisjakso harjoitteluna sairaalassa. Harjoittelujakson pituus riippuu omasta erikoistumisalasta.
(Residency on yleisnimi erikoistumisjaksolle, resident on apulaislääkäri, joka suorittaa erikoistumisjaksoaan.)

Itse asiassa kemiaa ja fysiikkaa opiskellaan suomalaisissa peruskouluissa ja ala-asteen viidenneltä luokalta alkaen aina yhdeksännelle luokalle asti.
Ala-asteella eli 5. ja 6. luokalla kemiaa ja fysikkaa opiskellaan yhtenä aineena, yläasteella erikseen.

Fysiikan ja kemian opetusta on peruskoulussa tarjottava
vähintään 10 vuosiviikkotuntia x38 h/vuosiviikkotunti =380h.
Jossain kouluissa peruskouluissa opetusta on tarjolla enemmän.

Peruskoulun opetussuunnitelmaan ja tuntijakoon voit tutustua
opetushallituksen sivuilla :
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus
http://www.oph.fi/download/46678_pops_liite4.pdf

Algebraa opiskellaan sekä yläasteella että lukiossa,
ei omana erillisenä aineenaan vaan osana matematiikan opetusta.