Suomen systeemi ei oikein houkuttele, että pitäisi opiskella toivottomat määrät tietoa pääsykokeeseen ja keskimäärin 3 kerralla vasta pääsee sisään. Lisäksi opin kieliä salamana, niin ulkomaille muutto houkuttelee tässä asiassa.
Missä maassa pääsee suhteellisen helpolla lääkikseen? Ja missä on arvostetut lääkikset?
Minne lääkikseen?
epätiedossaoleva
20
5674
Vastaukset
- pfemflesef
Viro tulee ensin mieleen, mutten osaa sanoa, että kuinka helppo sinne on päästä. Sitten tiedän, että Tsekeissä, Romaniassa ja Unkarissa on englanninkielistä lääkisopetusta sekä paljon ulkomaalaisia ja koska EU-maissa suoritettu lääkis kelpaa sellaisenaan muissa EU-maissa, ongelmia ei siis pitäisi tulla tutkinnon tunnustamisen kanssa. Näissä maissa pääsee mielestäni suht helposti, mutta lukukausimaksut voivat olla aika korkeita, esim. 10000 euroa vuodessa. Hinnat nousevat sitä mukaa kuin ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvaa. Arvostettavuudesta en osaa sanoa mitään, nämä tiedot on kerätty eräältä ei-englanninkieliseltä ulkomaalaiselta opiskelufoorumilta.
Tässä Unkarista tietoa: http://www.studyhungary.hu/index.php?show=men&mid=30
Tsekki: http://www.med.muni.cz/ Charles University Prague
Romania: http://www.medicineinromania.com/ - epätiedossaoleva
Kiitos avusta. Romania ensiajatuksena kuullostaa vähän hurjalta, mutta Tsekkiä olen ajatellut maana, missä olisi kiva asua. Unkarin lääkiksestä taitaakin olla keskusteluketjuja.
Viroon on melko helppo päästä, kun sinne otetaan SAT:sien perusteella ja sisäänpääsyprosentti on kai jotain 15-20.
Miten muuten saa pankeilta lainaa opintoja varten? Riittääkö vaan, että on takaaja? - psekrpwoawkd
Miten olisi Kelan opintolaina, jota saa ensi lukuvuodesta alkaen 600e/kk. Jos sulla ei kuitenkaan oo siihen oikeutta, niin silloin tosiaan tarvitaan muita lainoja, joita voi pankeilta kysellä.
- epätiedossaoleva
Tsekin pääsykokeet vaikuttaa aika... helpoilta. 'Mikä on leukemia?' Jaa-a. Varteenotettava vaihtoehto siis.
Tietääkö kukaan Sveitsin ja Itävallan lääkiksistä? Siellä on niitä aika useita. - Jostain just luin
Käsittääkseni Sveitsiin ei voi hakea ulkomaalaisena lääkikseen, siis pitää olla Sveitsin kansalainen. Sveitsin kansalaisuutta ei taida saada kovin helposti.
- .....gg
Jos Suomen pääsykokeet tuntuu ylivoimaselta haasteelta, niin suosittelen toisen alan harkintaa.
- epätiedossaoleva
Vaikea sanoa, että kuinka Suomen pääsykokeet on ylivoimaiset, kun en ole vielä hakenut. Kuullostavat katkerilta kaikki ulkomaalaisten lääkisten halveksujat, mutta tilastot puhuvat puolestaan.
Jos on kaksi vaihtoehtoa, päästä 99% varmasti suoraan sisään jonnekin englannin tai saksan kieliselle linjalle ulkomaille tai yrittää lukuisten preppauskurssien jälkeen Suomessa eikä sisäänpääsystä voi olla lainkaan varma, niin se on vähän niin kuin käytännön älykkyyden testi. Erikseen ovat sitten kaikki fysiikkanerot, joille vastaavat pääsykokeet eivät ole turhauttavia. Enkä sitäpaitsi halua viettää elämääni Suomessa, joten miksi edes opiskelisin täällä.
Olen muuttamassa Sveitsiin töihin, niin kaipa tuo lääkisasia siellä vielä selvenee, siis että voiko sinne edes hakea.- kasp
Itä-Euroopan maissa on monissa paha korruptio (=kokeet pystyy, jotkut jopa täytyy maksaa). Opit ovat myös 20-vuotta sitten olleita ja monesti vanhentunutta ja jo väärää tietoa. Anatomian opetus on tosin yleensä hyvää (ellei maksa kokeita). Usea suomalainen lääkäri sanonut, että unkarilaiset, latvialaiset, liettualaiset, romanialaiset ja venäjäläiset lääkärit eivät osaa juurikaan mitään. Sen sijaan virolaisia lääkäreitä on kehuttu, myös tsekkiläiset lääkärit ovat ihan hyviä kuulemma. Mitkään Itä-Euroopan maan lääkikset eivät kansainvälisesti ole arvostettuja kylläkään (vaikka sivuillaan näin väittäisivätkin, lääkisten sivuilla väitetään monenlaista mikä ei yleensä pidä paikkaansa edes). Sveitsin ja Itävallan lääkikset sen sijaan ovat arvostettuja, mutta Suomeen on luultavasti helpompi päästä sisälle.
- potilas1
kasp kirjoitti:
Itä-Euroopan maissa on monissa paha korruptio (=kokeet pystyy, jotkut jopa täytyy maksaa). Opit ovat myös 20-vuotta sitten olleita ja monesti vanhentunutta ja jo väärää tietoa. Anatomian opetus on tosin yleensä hyvää (ellei maksa kokeita). Usea suomalainen lääkäri sanonut, että unkarilaiset, latvialaiset, liettualaiset, romanialaiset ja venäjäläiset lääkärit eivät osaa juurikaan mitään. Sen sijaan virolaisia lääkäreitä on kehuttu, myös tsekkiläiset lääkärit ovat ihan hyviä kuulemma. Mitkään Itä-Euroopan maan lääkikset eivät kansainvälisesti ole arvostettuja kylläkään (vaikka sivuillaan näin väittäisivätkin, lääkisten sivuilla väitetään monenlaista mikä ei yleensä pidä paikkaansa edes). Sveitsin ja Itävallan lääkikset sen sijaan ovat arvostettuja, mutta Suomeen on luultavasti helpompi päästä sisälle.
"Usea suomalainen lääkäri sanonut, että unkarilaiset, latvialaiset, liettualaiset, romanialaiset ja venäjäläiset lääkärit eivät osaa juurikaan mitään."
Just päinvastoin - Anonyymi
Korjaan tuota sinun katkeraa huutelua.
Suomessa vaaditaan tietty ÄO raja ja aivojen kypsyystaso = mittaa kokonaisuuksien hallintaa. Ihan näin Suomessa lääkiksen käyneenä niin valitettavasti työelämässä huomasin melko nopeasti tietyistä maista tulleiden lääkäreiden koulutuksen.
Fakta on se, että jos et pääse Suomessa lääkikseen - et lähtökohtaisesti ole samantasoinen ÄO(vaikkakin hyvin kapea-alaisella ÄO alueella)/kokonaisuuksien hallinnan tasolla. Se että teetkö sitten enemmän töitä ja olet valmis käyttämään energiaa, aikaa, rahaa on täysin eri keskustelu.
Pääsykoe on pääsykoe, jonka on tarkoitus raakata pois ne, jotka todennäköisesti tulisi pärjäämään Suomen opinnoissa.
Aivojen kypsyyteen et voi vaikuttaa juuri ollenkaan, ne kypsyvät tahdissa jossa kypsyvät. Samoin potentiaaliin ÄO:sta et voi vaikuttaa kun peritään käytännössä äidiltä potentiaali. Sen sijaan mitä saadulla potentiaalilla teet - on täysin eri asia.
Otan vielä toisen esimerkin. Voit lukea vaikka kuinka kauan haluat klassista fysiikkaa, mutta jos et vain meinaa saada ymmärrystä esim. tensorilaskennasta niin voit saman tien unohtaa teoreettisen fysiikan opiskelun ja ns. laajennetun suhteellisuusteorian opiskelun.
Itseä olisi kiinnostanut lähteä lukemaan fysiikkaa, mutta ÄO tuli ehdottomasti vastaan. En olisi mitenkään tullut pärjäämään alkutaivalta pidemmälle etenkään kun oltaisiin lähdetty pohtimaan kvanttifysiikan ihmeellistä maailmaa.
Mainittakoon vielä yksi asia. Se että pääsetkin opiskelemaan lääketiedettä ja läpäiset tutkinnon, mutta et sitten jaksa työelämää vaan joudut jatkamaan osa-aikaisena tms. todennäköisesti tarkoittaa että kuormitat jollakin tavalla itseäsi liikaa ja taas tullaan siihen, että alavalinta ei välttämättä ole pitkässä juoksussa kovin optimaalinen.
Minusta ei myöskään tullut lentäjää kun ei riittävän hyvät ominaisuudet fyysisesti, joten minkäs teet.
- 44432
voihan sitä mennä mihin maahan tahansa. jotkut suomalaiset on kouluttautuneet saksassa.
Kerran näin ylioppilas lehdessä koko sivun mainoksen jostain Barbadoksen lääketieteellisestä. Kiinnostuin ja katsoin kotisivut. Kallista lystiä. Jo pelkkä hakuprosessi maksoi maltaita. Pitäisi olla miljonääri että uskaltaisi edes haaveilla.Voi tulla pikkusen kalliiksi.Kannattako velkaantua korviaan myöten? - ema1
Viron eli Tarton yliopiston lääkikseen ei enää kävellä sisään. SAT- pisteet ainakin viime vuonna jo lähes 800!
- pirogovinpuisto
750 tais olla vimosella pisteet lopulta.
- Ex Kandi
Ruotsissa on lisätty koulutuspaikkoja ja nyt on ollut aiempaa paljon helpompi päästä sisään.
- Neuvoisitko
Minne Ruotsin yliopistoista kannattaisi yrittää?
- 4123
Miten olisi USA? Ensin sinun pitaa pasta yliopistoon ja siella opiskella 4 vuotta ennekuin voit edes yrittaa pyrkia laakikseen.
Kylla minulle kelpaa takalainen laakari paremmin kuin suomalaien joka on aina mennyt siita missa aita on matalin.
Potilaana huomaa valtavat erot vaikka suomalaiset itse ovat sita mielta etta ovat mailman parhaita kaikessa. - tsiptt
Jenkkien koulutusjärjestelmä on erilainen, eikä tutkintoja voi ihan suoraan rinnastaa.
Usan high school käännetään usein Suomessa lukioksi,
kun 3 vuotisesta high schoolista tyypillisesti valmistutaankin 18-vuotiaina.
Tosisasiassa high school vastaa vaativuudeltaan ja curriculumiltaan
lääkiksen kannalta oleellisissa aineissa enemmän suomalaista yläastetta.
High Schoolin jälkeen suoritetaan collegessa nelivuotiset kandiopinnot, ja valmistutaan kandeiksi (Bachelor’s degree), mutta joukossa on runsaasti lukiotasoisia opintoja ja näiden lisäksi suomen kandivaihetta vastaavia opintoja.
Jenkeissä kandin saa tehdä miltä allta vaan, mutta vaaditut kurssit biologian, kemian, fysiikan, matematiikan ja englannin alalta pitää olla suoritettuina (vrt. lukio)ja keskiarvon huipputasoa. Lääkikseen tähtääville monet colleget järjestävät myös premed-kandiohjelmia, jotka painottavat lääkiksessä tarvittavia aineita, mutta yhtä kaikki kandiksi näistäkin valmistutaan.
Seuraava askel on nelivuotinen lääketieteen peruskoulutus yliopistossa
eli nk. Undergraduate Medical Education, josta valmistutaan lääkäriksi eli Medical Doctoriksi (M.D. ), vaikka tutkinto ei tohtorin väitöskirjatyötä sisällä.
Undergraduate-paikat ovat valtavan kilpailtuja, eikä sisäänpääsy ole itsestäänselvyys huippuarvosanoillakaan.
Lääkärin perustutkintoon usassa siis highschool 3v. BA 4v MD 4v = 11.v.
Vertailun vuoksi suomessa käydään ensin kolmivuotinen lukio,
Lukion jälkeen haetaan kuusivuotiseen lääketieteen lisensiaatin LL koulutukseen suorittamaan lääkärin perustutkintoa, joka jakaantuu
- kaksivuotiseen prekliiniseen vaiheeseen (vrt premed)
- nelivuotiseen kliiniseen vaiheeseen(vrt Undergraduate Medical Education)
Molemmissa maissa perustutkinnon (MD tai LL) suorittanuton oikeutettu toimimaan lääkärinä.
Perustutkinnon jälkein useimmat suorittavat jonkun tietyn alan erikoislääkärikoulutuksen (Usassa Graduate Medical Education), jonka kesto
- Suomessa 6v. ja
- jenkeissä 3-7 vuotta kestävä erikoistumisjakso harjoitteluna sairaalassa. Harjoittelujakson pituus riippuu omasta erikoistumisalasta.
(Residency on yleisnimi erikoistumisjaksolle, resident on apulaislääkäri, joka suorittaa erikoistumisjaksoaan.)- 112
Mista olet keksinyt etta High School olisi kolme vuotta kestava? Opiskellaanko Suomen yla-asteella kemiaa, fysiikkaa ja algebraa? -
En viitsi ruveta ruotimaan muita "tietojasi" mutta tulevaisuuden varalle:
High School= Freshman, Sophomore, Junior, Senior, ihan amerikkalaisen matikankin mukaan nelja vuotta.
- tsirtsarp
Itse asiassa kemiaa ja fysiikkaa opiskellaan suomalaisissa peruskouluissa ja ala-asteen viidenneltä luokalta alkaen aina yhdeksännelle luokalle asti.
Ala-asteella eli 5. ja 6. luokalla kemiaa ja fysikkaa opiskellaan yhtenä aineena, yläasteella erikseen.
Fysiikan ja kemian opetusta on peruskoulussa tarjottava
vähintään 10 vuosiviikkotuntia x38 h/vuosiviikkotunti =380h.
Jossain kouluissa peruskouluissa opetusta on tarjolla enemmän.
Peruskoulun opetussuunnitelmaan ja tuntijakoon voit tutustua
opetushallituksen sivuilla :
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus
http://www.oph.fi/download/46678_pops_liite4.pdf
Algebraa opiskellaan sekä yläasteella että lukiossa,
ei omana erillisenä aineenaan vaan osana matematiikan opetusta. - Anonyymi
Aloittaja ei todellakaan ollut lääkäriainesta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kylläpä on nautinnollista taas tämä palstan vassari valitus!
Lähes jokainen avaus on vassareiden kitinää ja valitusta. Eikö se tarkoitakin, että silloin asiat menee maassamme parem322628- 111332
Helvetistä ei ole paluuta
Kun ihminen laskeutuu kuolleiden maailmaan, kauhujen valtakuntaan ja tuonelan ovet sulkeutuu kiinni, se on karu tunne ku3361037- 45942
- 45884
Järjetön Topi-ilta
Lisää tappiota konkurssipesälle. Miten voi olla mahdollidta , että annetaan järjestää tämä. Sorsakoski pyörii haudassaan20849Miksi nainen nukut huonosti
Onko sulla jotakin huolia, vai jotakin miestäkö mietit? Vai tunnemaailmassako velloo? Ajatteletko koskaan minua? Paljo61764- 44750
- 44746
- 46676