Laitoin tämän tarinani eilen Annen aloittaman ketjun jatkoksi (aiheena opiskelijoiden kissalemmikit). Tässä on siis esimerkki siitä, miten voi käydä! Älkää ottako esimerkkiä!
Enpä osaa sanoa tähän muuta kuin että itselläni oli hieman surullinen tarina kissani suhteen.
Muutin yksin asumaan 19-vuotiaana opiskelupaikkakunnalle. Lapsuudessani mulla oli ollut aina kissoja kotona ja halusin kissan omaan talouteenikin. Hain kissan löytöeläinkodista ja se todettiin eläinlääkärissä terveeksi. Pari vuotta meni hyvin, mutta sitten kissa alkoi kovasti sairastella. Lääkärimaksut olivat kalliita, mutta aina vein sen lääkäriin hinnalla millä hyvänsä. Tätä jatkui vuoden ja sitten yksinkertaisesti loppuivat rahat. Koskaan en kuitenkaan kissaa laiminlyönyt, oma ruokavarasto tosin koki vallankumouksen. Kissa oli tärkeämpi. Lopuksi ei auttanut muu kuin etsiä kissalle uusi koti ja hyvän kodin se saikin! Se saa nyt viettää vanhoja päiviään isossa maalaistalossa toisen vanhan rouvan kanssa. Käyn joskus katsomassa kissaa(ni) ja kyllä se vielä tuntee vaikka tästä on jo vuosi. Olen päättänyt etten enää ikinä ota kissaa ennen kuin voin turvata sen tulevaisuuden ja omani! En sitten tarvitse mitään moraalisaarnaa!
Mutta tämä taas ei tarkoita sitä, että kaikille opiskelijoille kävisi näin. Jos on varaa hoitaa kissaa, niin mikäs siinä.
Enpä osaa sanoa tähän muuta kuin että itselläni oli hieman surullinen tarina kissani suhteen.
Muutin yksin asumaan 19-vuotiaana opiskelupaikkakunnalle. Lapsuudessani mulla oli ollut aina kissoja kotona ja halusin kissan omaan talouteenikin. Hain kissan löytöeläinkodista ja se todettiin eläinlääkärissä terveeksi. Pari vuotta meni hyvin, mutta sitten kissa alkoi kovasti sairastella. Lääkärimaksut olivat kalliita, mutta aina vein sen lääkäriin hinnalla millä hyvänsä. Tätä jatkui vuoden ja sitten yksinkertaisesti loppuivat rahat. Koskaan en kuitenkaan kissaa laiminlyönyt, oma ruokavarasto tosin koki vallankumouksen. Kissa oli tärkeämpi. Lopuksi ei auttanut muu kuin etsiä kissalle uusi koti ja hyvän kodin se saikin! Se saa nyt viettää vanhoja päiviään isossa maalaistalossa toisen vanhan rouvan kanssa. Käyn joskus katsomassa kissaa(ni) ja kyllä se vielä tuntee vaikka tästä on jo vuosi. Olen päättänyt etten enää ikinä ota kissaa ennen kuin voin turvata sen tulevaisuuden ja omani! En sitten tarvitse mitään moraalisaarnaa!
Mutta tämä taas ei tarkoita sitä, että kaikille opiskelijoille kävisi näin. Jos on varaa hoitaa kissaa, niin mikäs siinä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Älä Manu poista tätä viestiä, koska tästä tarinastani tässä saattaa olla apua jollekin toiselle! Itse kadun virhettäni, mutta onneksi kissa(ni) voi nyt hyvin, vaikka onkin vanhuudensairas.
Miksi poistaisin tämän? Ajattelithan vain kissasi parasta, kun hankit hänelle uuden kodin. Aurinkoista kesää Sinulle(kin), t. Manu & kissat.
että poistat ehkä tämän, koska tämä kirjoitukseni löytyy jo Annen aloittamasta viestiketjusta.
kun kerroit! =)
ei kukaan voi sua tuomita tosta!!
itsekkin olen kissan omistaja ja sitten joskus kun aijon muuttaa opiskelija kämppään, varmasti haluaisin sinne kissan.
mutta ensin aijon kuten sanoit turvata oman tulevaisuuden ja vasta sitten hankkia kissan.=)
kiitos, kun kerroit!!! =)
tosin mun opiskelia elämä on viellä monen vuoden päässä...
Tarinasi on kyllä surullinen, mutta siinä on onnellinen loppu! Monella tarinalla taas on ikävä sydämeen pistävä loppu. =( Ymmärrän täysin että olet tehnyt kaikkesi kissan eteen ja mielestäni olet toiminut järkevästi kun kissalle etsit uuden hyvän kodin, vieläpä niin että voit rakasta ystävääsi joskus aina tavata.
Tässäkin kertomuksessa sinulla kävi vain huono onni, sillä eivät kaikki kissat elämänsä aikana juurikaan sairastele. Tilanne olisi varmasti kiristävä myös perheessä, jossa on työssäkäyviä ihmisiä. Minusta kuitenkin surullisinta on se, että moni nuori on niin 'varaton' ettei riitä rahat kunnolla kissan ruokiin, saati leikkauksiin ja rokotukseen - silti se oma lemmikki on hankittu ja sen kanssa aletaan olemaan pulassa.
Hyvä tarina. Kaikkesi teit ja paljon kärsit. Loppu silti onnellinen ja tästähän voi joku oppiakin paljon. Niin moni nuori ottaa lemmikin jota ei pystykään sit hoitamaan...
Meillä on menny koiriin ja kissoihin about 300-400€ vuoden aikana. Ja tuohon ei siis vielä kuulu ruokia, vaan noi on "ylimääräisiä" kuluja... Tuo voi olla iso raha jollekin opiskelijalle.
Minusta kissallesi kävi loppujen lopuksi hyvin ja sehän sai jo sinunkin aikanasi hyvää hoitoa.