Tai siis tämän kuolleen perillisillehän se menisi. Todella iäkäs äitimme on varakkaissa naimisissa, molemmat osapuolet ovat jo pitkälti yli 90 vuotta, ja kuntokin sen mukainen että elinpäivät vähenee. Jos äitimme puoliso kuolee aikaisemmin, niin silloinhan hän saa melkein varattomana puolet miehen omaisuudesta tasinkona, ja äitimme jälkeen tämä päätyisi sitten meille.
Mutta entä jos äitimme kuolee ensin? Saammeko silloinkin puolet heidän omaisuudestaan? Tai saammeko jotain kun mies aikanaan menehtyy?
Jännäksi menee jos tällä kuolinjärjestyksellä on suuri merkitys, näin iäkkäiden kohdalla kun eroa ei välttämättä ole kuin päiviä, monesti toisen kun vie suru heti toisen kuoleman jälkeen.
Mutta entä jos äitimme kuolee ensin? Saammeko silloinkin puolet heidän omaisuudestaan? Tai saammeko jotain kun mies aikanaan menehtyy?
Jännäksi menee jos tällä kuolinjärjestyksellä on suuri merkitys, näin iäkkäiden kohdalla kun eroa ei välttämättä ole kuin päiviä, monesti toisen kun vie suru heti toisen kuoleman jälkeen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos äidin aviomies ei ole isänne, ja äiti kuolee ensin, te peritte äitinne. Varakkaampi puoliso ei saa mitään, mutta saa pitää kaiken omansa, hänen ei tarvitse antaa tasinkoa teille.
Miehen myöhemmin kuoltua, vaikka se olisi seuraavana päivänä äitinne jälkeen,
hänet perivät hänen perillisensä, jos sellaisia on.
Vaikka mies kuolisi ensin ja äitinne saa suuren tasingon,
peritte äitinne jälkeen vain tämän tasingon osuuden äidiltä.
Eli ei, teillä ei ole pääsyä varakkaan miehen rahoihin.
Tasinko kuitenkin käytännössä puolet aviomiehen omaisuudesta kun äiti varaton. Eli melkoiseen osuuteen pääsemme kiinni jos aviomies kuolee ensin, toisinpäin emme saa mitään. Kyllä tässä hiukan jännäämistä on, puhutaan kuitenkin melkoisesta omaisuudesta.
Paitsi, jos kuolinpesä onkin leskimiehen kuollessa edelleen osittamatta. Tällöin lesken ilmoitus olla maksamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille ei enää päde.
Sama verottajan kielellä:
"Lesken perukirjaa laadittaessa on huomattava, että vaikka leski olisi aiemmin ilmoittanut käyttävänsä AL 103.2 §:ssä säädettyä oikeuttaan olla luovuttamatta omaa omaisuuttaan tasinkona ensin kuolleen puolisonsa perillisille, ei tämä ilmoitus ole voimassa enää lesken perillisten hyväksi, ellei ositusta ollut toimitettu lesken eläessä (ks. KKO 25.1.2001 T 184). Tämä merkitsee sitä, ettei lesken ilmoitusta voida ottaa huomioon merkittäessä avio-oikeuden alaista omaisuutta lesken perukirjaan näissä tilanteissa."
jotenki arvaa miten tässä käy
Kysyn väliin?
Isäni kuoli ja häneltä jäi omaisuutta,vaimolla vain pikkasen rahaa. Vaimo elellyt ja nauttinut olostaan. Hänellä ei ole lapsia lainkaan. Hallintatestamentti kylläkin. Kuinka käy saammeko lapset isämme omaisuuden kokonaan jakoon tulevaisuudessa vai meneekö siitä puolet vaimon siskoille?
Valitettavasti kannaltasi ns. lesken tasinkoprivilegi koskee vain leskeä, ei lesken perillisiä. Siitä riippumatta, toimitetaanko isän perillisten ja lesken välinen omaisuuden ositus lesken eläessä vai vasta lesken kuoltua, molempien yhteenlaskettu nettovarallisuus lähtökohtaisesti puolitetaan, jolloin isän perilliset ovat velvollisia antamaan isältä jäänyttä omaisuutta (tai rahaa) tasinkona leskelle / lesken perillisille (vaimon siskoille).
Lopputulos olisi sama, vaikka isän vaimo olisi kuollut ensin. Isä olisi tällöin perinyt lapsettoman puolisonsa (ellei testamentista olisi muuta johtunut), ja isän pesä hänen kuoltuaan lähtökohtaisesti jaettaisiin puoliksi isän perillisten ja vaimon toissijaisten perillisten kesken. Tältä isä olisi kuitenkin voinut välttyä luopumalla perinnöstä vaimonsa jälkeen.