EOlen käynyt läpi raskausajan tunnevyöryt, esikoisen kanssa synnytyksen jälkeisen masennuksen, yövalvonnat ja siitä johtuva paha paha univaje ja mielen heittely, mutta tämä oli uutta toisen lapsen kohdalla: imetyksen lopettamisen jälkeinen "masennus" ja hormoniheitot.
Tähän liittyy siis muitakin ihania oireita, kuten unettomuus, hikoilu, päänsärky, pahat mielialan heitot, itkuisuus, väsymys, iho-ongelmat...
Onko kokemuksia kuinka pitkään tämä kestää? Olin jo niin onnessani, että paremmalla puolella vauva-aikaa ollaan, kun nuorin tyttö nyt 7 kk ja kaikki muut "ikävät asiat" käyty jo läpi, niin sitten tulee tämä vaiva!! Argh!!! Kokemuksia?
Tähän liittyy siis muitakin ihania oireita, kuten unettomuus, hikoilu, päänsärky, pahat mielialan heitot, itkuisuus, väsymys, iho-ongelmat...
Onko kokemuksia kuinka pitkään tämä kestää? Olin jo niin onnessani, että paremmalla puolella vauva-aikaa ollaan, kun nuorin tyttö nyt 7 kk ja kaikki muut "ikävät asiat" käyty jo läpi, niin sitten tulee tämä vaiva!! Argh!!! Kokemuksia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen huomannut samanlaisia merkkejä itsessäni. Imetän kyllä vielä, mutta se on tietenkin vähentynyt paljon kun vauva syö jo kiinteitä. Mulla oli taas masennusta ennen raskautta, mutta raskausaikana ei mitään lääkitystä edes tarvinnut käyttää. Synnytyksen jälkeen olin hieman alakuloinen, mutta se meni ohi. Nyt minua taas väillä ahdistaa samalla tavalla kuin silloin kun tarvitsin lääkitystä. Ja helposti voi joskus itkukin tulla ihan pienestä...unettomuutta ei onneksi ole.
Yritän kuitenkin nyt hoitaa itseäni. Harrastan liikuntaa ja yritän pitää yllä sosiaalista verkostoa. Toivottavasti tila ei pahene niin, että joudun lääkitykselle. Mutta parempihan se masennus on sitten hoitaa, jos sellainen uudelleen tulisi.
Mielelläni kuulisin myös muiden kokemuksia ja jos teillä on ollut jotain keinoja joiden avulla on jaksanut paremmin.
Ihanaa on! Mulla on ollut imetyksen lopettamisen jälkeen kolmet menkat ja ne päivät on olleet suoraan sanoen täyttä tuskaa. Tuntuu, että koko maailma ongelmineen kaatuu niskaan, kaikki on huonosti, itkettää, raivo kiehuu sisällä ja on niin pirun kuumakin koko ajan. Tekisi oikeasti mieli rikkoa jotain. Ja naamakin kukkii kuin teini-ikäisellä.
Tämä on sikäli outoa, että ei ennen lapsen saamista tällaista ollut koskaan. Raskausaikakin sujui tosi tasaisesti, en muista että olisin edes itkenyt kertaakaan. Lapsen synnyttyä väsymys ja jatkuva valvominen ottivat kyllä voimille, mutta ei silloinkaan muistaakseni näin ahdistunut olo ollut.
Olisi kyllä kiva kuulla muidenkin kokemuksia, että onko ollut tällaista ja kuinka kauan. Aika ankeaa, jos tästä vaihdevuosiin asti on kolmen viikon välein viikon mittainen raivoahistusmasennus...
Tää nyt ei välttämättä liity aiheeseen, mut tuli vaan mieleen, että itse luulin myös imetyksen jälkeiseksi hormonien heittelyksi olotilaani, mutta olinkin uudestaan raskaana.. Ei siis mekkoja välissä, joten tuo vaihtoehto ei edes käynyt mielessäni. Aikas pitkällä olin jo, kun testin viimein älysin tehdä.