Haltialaan Keskuspuiston viereen nousee ja on jo noussut ihan maisemaan sopimattomia taloja. Idylli on pilalla. Miksi ei voida rakentaa paikan hengen mukaisesti?
Toinen kamaluus on Leppävaarassa vai oliko se Leppävaara Ovatko arkkitehdit värivammaisia? Ja vaikutelma muistutti reissua Novgorodiin.
Toinen kamaluus on Leppävaarassa vai oliko se Leppävaara Ovatko arkkitehdit värivammaisia? Ja vaikutelma muistutti reissua Novgorodiin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ovat todella mielestäni oikean arkkitehdin jälkeä.
ja omistaa viivottimen ja kynän. Jos ei ole inspistä ja oma käsitystä niin syntyy kamalaa jälkeä. Esimerkiksi Brysselin lasirakennukset ovat hienoja, mutta niissä on ideaa.
ansaitse kunniaa rakentamisessa. Jopa piskuinen Hyrylän keskus vaikuttaa sivistyneeltä tiilitaloineen.
Kiasmasta. Se on aivan omanlaisensa. Ei ensisilmäyksellä makuuni, mutta oikeastaan aika hyvä. Sitten taas kaikki kauppahallit joita Tuusulantienkin varten nousee ovat tyypillisiä laatikoita. Sääli. Lisäksi joukossa on varsinaisia vitsejä, kuten Shellin asema, jossa on jos jonkinmoista uloketta. Kyllä sen tietenkin ymmärtää, että arkkitehdinkään luomisvimma ei ole aina terässä ja sitten vaan vedellään viivoja. On siis olemassa sekä leipäpappeja, että leipäarkkitehteja. Ainakin toisinaan.
suunnittelijan, mutta mielestäni syypäitä ovat ensisijassa kaupunkien päättäjät.
pitää ihmisten kirjoittaa vistinsä tähän tyyliin eivätkä voi otsikoida niitä normaaliin tapaan
erottua massasta ja saada aikaan vaikuttava luomus, pilaa heidän tulevaisuutensa.
Kyllä jokaisessa ammatissa noustaan tyvestä puuhun ja arkitehdin aloittelijana, pitää tyytyä suunnittelussa yksinkertaisiin ja koettuihin ratkaisuihin.
Alvar aalto maine jää nykyisen kovan kilpailun vuoksi monelta saavuttamatta, mutta ainahan voi yrittää elättää itsensä abstraktilla taiteella ja lätkiä hiprakas väriläiskiä kankaalle.
Taiteilia-apurahat ovat saatavilla ja kun maksa sanoo bängs niin eikun taiteilian eläkehakemus vireille.
Kerrostalojen värin päättää usein kaavoittaja, ei arkkitehti. Pientalot ovat yleensä muiden kuin (korkeakoulu)arkkitehtien suunnittelemia.
Luulette arkkitehdillä olevan valtaa paljon enemmän kuin todellisuudessa on. Valta on rakennuttajalla. Sillä, jolla on rahat taskussaan.
Korkeakouluarkkitehdin koulutus kestää minimissään kuusi vuotta, uskokaa tai älkää, ei ne latvasta aloita!
Vapaa taiteilija on arkkitehdistä kaukana! Apurahoja ei rakennusalalla jaeta! Valitettavasti arkkitehdin täytyy ihan itse tehdä työnsä ja siitä saada rahansa, sitä sanotaan palkaksi. Eikä se ole häävi verrattuna muihin korkeakoulututkinnon suorittaneisiin (vrt. ekonomit, lääkärit, insinöörit)
Taiteilija-apurahat on tarkoitettu aivan toisenlaiseen taiteeseen kuin rakennustaiteeseen. Ottakaa nyt edes perusasioista selvää ennen kuin kirjoitatte tänne ja munaatte itsenne!