Aggression voi kääntää myös hyviin asioihin
Raisa Cacciatore puhuu aggressioiden ja muiden hankalien tunteiden kääntämisestä voimavaraksi. Kuva: ESS / Mirja Hussain
Aggressio ja muut haastavat tunteet eivät välttämättä ole pelkästään kielteisiä, vaan suuttumisen energian voi monin keinoin käyttää myös positiivisesti, sanoo lastenpsykiatri Raisa Cacciatore Radio Voiman haastattelussa. Hänen mukaansa tämä energia voidaan ottaa hallintaan harjoittelemalla pienin askelin jo lapsesta pitäen.
Hän puhui aiheesta torstai-iltana Lahden Ristin kirkossa.
Cacciatoren mukaan suuttuminen on lievimmillään sisuuntumista.
- Kuka miestä saisi joulusiivoustakaan tehtyä, jos emme ensin raivostuisi niille pölypalleroille, joita on joka paikassa.
Aggressio on primitiivinen reaktio eli kun ihminen on keinoton ja avuton, viimeisen sanan puhuu nyrkki. Myös viiltely on yksi reaktion ilmenemä.
Vanhempien sukupolvien kannettavana ovat olleet myös sotatraumat.
- Tunteita ei näytetä eikä niitä puhuta, vaan ollaan ahkeria ja tehdään työtä.
Tuota puhumattomuuden kulttuuria ja pelkoa periytyy väistämättä myös seuraaville sukupolville.
- Kunnes keittää yli ja koko homma räjähtää käsiin tai tulee esiin alkoholin vaikutuksesta.
Raisa Cacciatore aikoo antaa Lahden luennollaan keinoja, miten pärjätä ongelmallisissa tilanteissa. Hänen mukaansa lapselle on avuksi, ettei tilanteeseen mennä itse raivoissaan ja valtataisteluasetelmalla. Hän muistuttaa, etteivät lapsen uhma ja haastavat tunteet ole pahuutta, vaan kehityksellinen pakko.
Cacciatore muistuttaa myös, ettei lasten vanhempia voi laittaa yhteen nippuun. Hän arvioi suuren osan vanhemmista olevan äärettömän vastuuntuntoisia ja pitävän lasten kasvatusvastuun itsellään. Toisaalta on myös huonosti voivia vanhempia, joilla on stressiä, kriisiä, väkivaltaongelmaa, mielenterveysongelmaa ja sairautta. Siksi heillä ei riitä niin paljon voimia vanhemmuuteen.
- Sitten on vaan ihan kiireeseen ja tähän maailmanmenoon uppoutuneita vanhempia, jotka eivät ehdi huomata lapsen tarpeita.
Suomessa on Cacciatoren mukaan valtavan paljon lapsia ja nuoria, jotka voivat paremmin kuin ehkä koskaan ennen. Toisaalta osa lapsista ja perheistä voi yhä huonommin.
- On ihan käsittämätöntä, miten meillä on kanttia tehdä tällainen yhteiskunta, jossa polarisaatio jatkuu. On ollut yhteiskuntapoliittisesti vastuutonta ottaa lapsiperheiltä pois tukia ja huonontaa koulujen ja päiväkotien tilannetta.
http://www.ess.fi/?article=304941
Raisa Cacciatore puhuu aggressioiden ja muiden hankalien tunteiden kääntämisestä voimavaraksi. Kuva: ESS / Mirja Hussain
Aggressio ja muut haastavat tunteet eivät välttämättä ole pelkästään kielteisiä, vaan suuttumisen energian voi monin keinoin käyttää myös positiivisesti, sanoo lastenpsykiatri Raisa Cacciatore Radio Voiman haastattelussa. Hänen mukaansa tämä energia voidaan ottaa hallintaan harjoittelemalla pienin askelin jo lapsesta pitäen.
Hän puhui aiheesta torstai-iltana Lahden Ristin kirkossa.
Cacciatoren mukaan suuttuminen on lievimmillään sisuuntumista.
- Kuka miestä saisi joulusiivoustakaan tehtyä, jos emme ensin raivostuisi niille pölypalleroille, joita on joka paikassa.
Aggressio on primitiivinen reaktio eli kun ihminen on keinoton ja avuton, viimeisen sanan puhuu nyrkki. Myös viiltely on yksi reaktion ilmenemä.
Vanhempien sukupolvien kannettavana ovat olleet myös sotatraumat.
- Tunteita ei näytetä eikä niitä puhuta, vaan ollaan ahkeria ja tehdään työtä.
Tuota puhumattomuuden kulttuuria ja pelkoa periytyy väistämättä myös seuraaville sukupolville.
- Kunnes keittää yli ja koko homma räjähtää käsiin tai tulee esiin alkoholin vaikutuksesta.
Raisa Cacciatore aikoo antaa Lahden luennollaan keinoja, miten pärjätä ongelmallisissa tilanteissa. Hänen mukaansa lapselle on avuksi, ettei tilanteeseen mennä itse raivoissaan ja valtataisteluasetelmalla. Hän muistuttaa, etteivät lapsen uhma ja haastavat tunteet ole pahuutta, vaan kehityksellinen pakko.
Cacciatore muistuttaa myös, ettei lasten vanhempia voi laittaa yhteen nippuun. Hän arvioi suuren osan vanhemmista olevan äärettömän vastuuntuntoisia ja pitävän lasten kasvatusvastuun itsellään. Toisaalta on myös huonosti voivia vanhempia, joilla on stressiä, kriisiä, väkivaltaongelmaa, mielenterveysongelmaa ja sairautta. Siksi heillä ei riitä niin paljon voimia vanhemmuuteen.
- Sitten on vaan ihan kiireeseen ja tähän maailmanmenoon uppoutuneita vanhempia, jotka eivät ehdi huomata lapsen tarpeita.
Suomessa on Cacciatoren mukaan valtavan paljon lapsia ja nuoria, jotka voivat paremmin kuin ehkä koskaan ennen. Toisaalta osa lapsista ja perheistä voi yhä huonommin.
- On ihan käsittämätöntä, miten meillä on kanttia tehdä tällainen yhteiskunta, jossa polarisaatio jatkuu. On ollut yhteiskuntapoliittisesti vastuutonta ottaa lapsiperheiltä pois tukia ja huonontaa koulujen ja päiväkotien tilannetta.
http://www.ess.fi/?article=304941
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kas, kas, vai heräsi se Cacciatorekin viimein todellisuuteen.
Milloinkas Sinkkonen?
Väestöliiton sivuilla on runsaasti tutkimustietoa.
Kasvu ja kehitys.
Murrosikä.
Kaverit ja seurustelu.
Ehkäisy.
Seksi.
Tytöissä tapahtuvat muutokset.
Pojissa tapahtuvat muutokset.
Seksuaalisuuden portaat.
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/kasvu_ja_kehitys/
---